12.2.2020 Kiinteistöjohtaja DI Riikka Kaarnamo

Kiinteistönomistajan ajankohtaisia haasteita

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on 12 keskisuomalaisen kunnan omistama koulutuksen järjestäjä. Koulutuskuntayhtymä ja siihen kuuluvat oppilaitokset ovat olleet yhteiseltä nimeltään Gradia. Gradiassa oli vuonna 2018 runsaat 23 000 opiskelijaa suurimpina ryhminä ammatilliset perustutkinto-opiskelijat (n. 10 000), ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijat (n. 3 500), lukiokoulutettavat (n. 3 300) ja muut koulutettavat (n. 5 300). Henkilöstöä organisaatiossa on runsaat 1 000.

Gradia-kiinteistöt-liikelaitos on kuntayhtymän kiinteistöistä vastaava yhteisten palveluiden yksikkö.

Sen tehtävänä on tuottaa oppilaitoksille turvalliset ja terveelliset tilat kustannustehokkaasti. Tuekseen tämä vaatii kiinteistönhoidon, puhtaanapidon, kunnossapidon palveluja, lisäksi turvallisuudesta huolehtimista ja opastusta. Yhteistyössä asiakkaiden kanssa näiden palvelujen järjestäminen ja tuottaminen on keskeinen osa Gradia-kiinteistöjen palvelutoimintaa.

Kuntayhtymän omistamien tilojen laajuus on noin 150 000 hum2. Jyväskylässä tiloja on 114 000 hum2 (sis. myös Lievestuoreen) ja Jämsässä 36 000 hum2. Vuokratiloja on kuntayhtymässä 11 000 hum2.

1. Ilmastonmuutos

Gradia tähtää hiilineutraaliin toimintaan 2030-luvulla. Kiinteistöjen kehittämisohjelmassa vuosille 2020-2030 käytössä olevien kiinteistöjen huoneistoala supistuu kolmanneksella 100 000 neliöön tilankäyttöä tehostamalla. Tiloille onkin asetettu käyttöastetavoitteeksi 75% ja tilat suunnitellaan muuntojoustaviksi.

Vuosina 2017-2025 energian säästötavoite on 7,5%. Kuntayhtymän hankkima sähkö on tuotettu 100-prosenttisesti vesivoimalla. Gradian rakennuksiin rakennetaan säännönmukaisesti myös aurinkopaneeleita, joiden nykytuotto on n. 85 MWh, joka vastaa noin viiden omakotitalon sähköntarvetta.

2. Digitalisaatio

Gradian rakennuksista ja rakennusosista on laadittu 3-ulotteiset digitaaliset mallit, joita hyödynnetään rakentamisessa ja ylläpidossa. Uudella kiinteistöhallinnon ohjelmistolla tähdätään tilatietojen ajantasaiseen ylläpitoon sekä kiinteistönpidon tarvitsemien tietojen tuottamiseen hankintojen, kiinteistönhuollon, vuosikorjausten hallinnan, sopimusten hallinnan, projektinohjauksen ja vuosikorjausten kustannushallinnan jne tarpeisiin.

3. Terveet tilat ja rakentamisen laatu

”Terveen talon toteutuksen kriteerit - Kriteerit ja ohjeet toimitilarakentamiselle” on julkaistu RT-korttina 2003. Menettely ei kuitenkaan ole yleistynyt koko Suomessa.

Jyväskylä ja Keski Suomi yleisesti Terve Talo-rakentamisen aluetta ja ollut pioneerina. Rakennustyömaiden puhtaudenhallintaa kehitetty Jyväskylässä v. 2000 alkaen ja ensimmäiset TT hankkeet on tehty Jyväskylässä

2003. Nykyisin merkittävä osa Keski-Suomen rakennushankkeista toteutetaan Terve Talo-hankkeena.

Aikataulullisesti hanketyypistä riippuen rakentamisaika on 1-2 kk pitempi, mikä edellyttää myös muutoksia aikataulusuunnitteluun. Tuuletusaika on 1-2 kk ennen tilojen käyttöönottoa. Panostus maksaa hieman hankkeen aikana, mutta sillä saavutetaan seuraavia hyötyjä:

• Vuosikorjaus- ja elinkaarikustannukset pienenevät
• Puhtaampi työmaa vaikuttaa työmaan tehokkuuteen
• Käyttäjätyytyväisyys paranee sekä
• Sisäilmaoirehdinnat vähenevät merkittävästi tai poistuvat jopa kokonaan

5.2.2020 Jassin Rezain esitys "Suomen monet kasvot"

Kokouksemme aluksi esittäytyi uusi jäsenemme Kristian Lehtikangas, joka työskentelee Valmetilla, harrastuksena mm. maanpuolustus. Hänelle ojennettiin tuttuun tapaan Rotarymerkki, Rotarymatrikkeli ja klubimme historiikki.

Kokouksenssamme oli vierailulla Jorma Väkiparta Töölön Rotaryklubista. Hän on ollut Jyväskylässä asuessaan klubimme jäsen ja presidentti 2001-2002.

Saimme kuulla erinomaisen ja eläväisen esitelmän, jonka piti Jassin Rezai. Hän on syntynyt pohjois-Afganistanissa ja tullut kiintiöpakolaisena äitinsä kanssa Suomeen vuonna 2001. He kuuluivat hazara-vähemmistöön. Nykyisin Rezai on Suomen kansalainen. Hän kävi yläkoulun ja lukion Jyväskylässä ja kirjoitti ylioppilaaksi Voionmaan lukiosta vuonna 2007. Sen jälkeen oli vuorossa armeija Suomessa. Vuonna 2016 Jassin Rezain pitkällinen haave toteutui, kun hän pääsi Jyväskylän yliopistoon lukemaan valtio-opppia. 

Häntä ovat Suomessa auttaneet ystävät, koulutus, verkostot ja luonto. Ja epäilemättä Jassin Rezainin valoisuus, positiivisuus, uutteruus ja peräänantamattomuus ovat olleet suureksi avuksi hänen pyrkiessään eteenpäin. Jassin Rezai on Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen Vihreän liiton valtuustoryhmässä sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen. Opiskelujen ohella Jassin toimii tulkkina ja nuorisotyöntekijänä. Onnistumisen poluksi Jassin mainitsee seuraavat asiat: kieli, kaverit, koulutus ja työ.

Haasteina hän pitää kotoutumista, joka on hänen mukaansa aina kaksisuuntainen tie: maahanmuuttaja kotoutuu uuteen kotimaahansa ja kantakansalainen kotoutuu maahanmuuttajiin. Haasteena ovat myös työn saanti ja työnanatajien asenne.

Lopuksi Jassin Rezai toivotti presidentti Antin pyynnöstä dariksi Hyvää Runebergin päivää! ja sai raikuvat aplodit.

22.1.2020 Klubin toiminnan kehittäminen ja vahvuuksien ylläpitäminen

Apulaisrehtori Juhani Takkisen esitys kahvista siirtyi huhtikuulle, joten presidentti Antti Rastelan ehdotuksesta paneuduimme klubimme toiminnan kehittämiseen. Kehittämistyö aloitettiin viime vuoden lopulla osana tulevan presidentin Janne Mönkkösen ohjelmakautta. Jatkoimme työskentelyä siitä, mihin viimekaudella päädyimme.

Jakauduimme neljään ryhmään, joista kukin keskusteli yhdestä kehittämisosiosta. Näitä olivat 1) Mitä käytänteitä, toimintatapoja et toivo muutettavan? Mitkä ovat toimintamme vahvuudet?  2) Käyn kokouksissa, jos...  3) Mitä uusia asioita, millaisia toimintatapoja (esim. minkätyyppisiä palveluprojekteja) ja tilaisuuuksia haluaisit tuoda toimintaamme?  4) Millä keinoin meidän pitäisi kehittää uusien jäsenten hankintaa, jotta saisimme enemmän nuoria ja työssäkäyviä henkilöitä jäseniksemme?

Kehittämistoimenpiteiden lisäksi keskusteltiin myös uusien jäsenten rekrytoinnista ja -tavoista.

Työryhmät esittelivät kiinnostavia ideoita, joista osa oli hyvinkin konkreettisia. Ryhmien työn pohjalta on hyvä jatkaa yhteistä kehittämistyötä edelleen keväämmällä ja ottaa uudet ideat käyttöön.

14.1.2020

Jani Himanko: Suomen suosituin harrastus

Jani Himanko (s.1975). Kalastajille tuttu televisiosta, videoilta ja kalastuslehtien sivuilta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kirjoittaa säännöllisesti Erä, Metsästys ja Kalastus- sekä Pohjolan Perhokalastaja -lehtiin. Järjestänyt lukuisia kalastusaiheisia kursseja, luentoja ja yritysten asiakastilaisuuksia.

Päätoimisena kalastusmatkailuyrittäjänä Keski-Suomessa vuodet 2000 –2011, jonka jälkeen Rapala konsernin palveluksessa myynti- ja markkinointitehtävissä. Kapeenkoski Travel Oy yrittäjänä yhdessä vaimonsa kanssa 1/2020 alkaen. Rapalalla työskentelyn ohessa tuottanut Ylelle kalastusaiheisia TV -ohjelmia. Arktiset Vedet TV -ohjelman toisena tuottajana. Vuonna 2005 tuottanut Koskikalastajan Keski-Suomi nimisen ohjelman.

Kapeenkoski Travel Oy

Kapeenkoski sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan Jyväskylästä pohjoiseen Äänekoskella Keiteleen ja Päijänteen välisellä vesireitillä.

Kapeenkoski Travel Oy tarjoaa ruokaa, majoitusta, saunomista ja ohjelmapalveluja tilauksesta

Tilamme ja palvelumme soveltuvat yritysten asiakastilaisuuksiin, kokouksiin koulutus ja tykypäiviin sekä perhejuhliin. Myymme kalastusluvat Kapeenkoskeen, sekä vuokraamme yksityistä koskea palveluiden kera ryhmien käyttöön.

Rapala VMC OYJ

Rapala VMC Oyj on yksi kalastusbisneksen neljästä suuresta kansainvälisestä toimijasta. Konsernilla on maailman suurin jakeluverkosto, globaalit tuotantoresurssit ja halutuimmat brändit.Maailman suurin viehe-ja filettivalmistaja, jonka liikevaihto on 280 milj. €

Vapaa-ajan kalastus on Suomen suosituin harrastus

• Suomessa oli vapaa-ajankalastajia vuonna 2018 1,5 miljoonaa. Heitä oli lähes yhtä paljon kuin vuonna 2016. Suomalaisista yli neljännes, eli 27 prosenttia, harrasti kalastusta.
• Harrastuskalastajien nostama kalasaalis pieneni vuoteen 2016 verrattuna lähes 30 miljoonasta kilosta hieman yli 22 miljoonaan kiloon. Saaliit pienenivät lähes kaikkien lajien osalta.
• Kuhan osuus saaliista oli 15 prosenttia. Ahvenen ja hauen osuus yhteensä oli yli puolet kokonaissaaliista.
• Verkoilla pyydettiin saaliista enää hieman yli 30 prosenttia, kun vielä vuonna 2000 osuus oli puolet. Heittovavan ja vetouistelun osuus saaliista oli yhteensä 38 prosenttia.

Kalastuksen rahallinen arvo 45 –50milj. €

• Eri arvioiden mukaan vapaa-ajankalastuksen rahallinen arvo Suomessa on vuositasollanoin45 –50 miljoonaa euroa
• Arvioissa mukana kalastusmatkailun osuus, joka on noin 8 milj, lähteestä riippuen
• Mukana ei ole vientiä, vaikka matkailu osaltaan onkin vientiä.
• Suomessa on paljon pienehköjä vientiyrityksiä välineteollisuudessa

Mökkikalastus vs. ”himokalastus”

• Valtaosa suomalaisista vapaa-ajan kalastajista on ns. mökkikalastajia tai lomakalastajia. Tästä johtuu suuri lähes kahden miljoonan kalastajan määrä
• Suomessa on kuitenkin satojatuhansia kalastajia, jotka kalastavat vapaa-ajallaan säännöllisesti
• 150 000-200 000 suomalaista pitää kalastusta tärkeimpänä harrastuksenaan ja jopa elämänsä ykkösprioriteettina
• Suuri massa lomakalastajia pitää kalastusvälinebusineksen hengissä
• ”Himokalastaja” käyttää kuitenkin enemmän rahaa. Mitä innokkaampi, sen enemmän käytetään rahaa.
• Trendi on menossa siihen, että määrä ehkä aavistuksen vähenee, mutta ”laatu” paranee. Eli nuoremmat harrastajat käyttävät enemmän rahaa. Enää ei lasketa lihan arvoa jne.

Kalastuskohteita Suomessa

• Ahvenanmaa
• Keski-Suomi (Viitasaari, Konnevesi, Laukaa, Äänekoski)
• Lappi (Teno, Tornionjoki, Enontekiö, Kilpisjärvi)
• Suomenlahti
• Vaasan seutu

12.12 Kauneimmat joululaulut laulettiin täydessä Jyväskylän Taulumäen kirkossa

Laajavuoren rotareiden Presidentti Antti Rastela totesi, että tilaisuus vastaa hyvin  rotarykysymykseen - luoko tämä hyvää tahtoa ja ystävyyttä ja parantaako tämä ihmissuhteita. Antti kiitti Maritta Tynkkystä illan juonnoista 20 vuoden ajalta. Ja Maritta sai mahtavat aploodit lämminhenkisistä tilaisuuksista. Antti kertoi myös vaihto-oppilasperhetarpeesta ja pyysi ihmisiä asiaa pohtimaan. Carpe Diem ja tartuimme lämminhenkiseen yhdessälauluun ja joulumusiikin kuuntelemiseen.

Heikki Tynkkynen oli uruissa ja viulussa.

Jukka Hassinen oli uruissa ja pianossa.

Ja kirkkokansa lauloi Kauneimpia joululauluja.

Kolehti kerättiin Suomen lähetysseuran kohteisiin.

Lux Auribus lauloi ihania joululauluja. Kimmo Tuuri johti kuoroa.

Tästä on hyvä syventyä ja hiljentyä Joulun viettoon.

kuvasi ja kirjoitti Petri.

Joululounas 11.12.2020 Ravintola Priimuksessa

Perinteiselle klubimme joululounaalle osallistui 12 jäsentämme seuralaisineen. Priimus oli kaunissa jouluasussa ja ruoka oli maittavaa. Rotaryjoululounas on hyvä perinne päästä Joulun tunnelmaan.

4.12.2019 Laajavuoren klubin kehittämispäivä

Ennen kehittämispäivän alkua saimme klubiimme uuden jäsenen, varatuomari, hallintopäällikkö Anja Lehtosen Jyväskylän kaupungin sivistystoimesta. Anja kertoi lyhyesti itsestään, koulutuksestaan, työhistoriastaan ja harrastuksistaan. Sen jälkeen presidentti Antti Rastela ojensi Anjalle klubimme 40-vuotishistoriikin ja past president Marketta Mäkinen kiinnitti Rotary-merkin uuden jäsenen rintapieleen.

Kehittämispäivää varten klubimme it-vastaava Olli Patrikainen oli laatinut jäsenkyselyn, jossa kartoitettiin klubilaisten toiveita toiminnan sisällöstä, rakenteista ja uudistamistarpeista. Läsnäolijat jaettiin neljään neljän hengen ryhmään, joissa työstettiin innostuneesti em. asioita. Olli Patrikainen laatii ryhmätöiden tuloksista yhteenvedon, johon palataan alkuvuodesta ja vielä uudelleen kevättalvella.

20.11.2019 YTL Juha Timonen: Filosofia

Klubimme jäsen Juha Timonen piti luokite-esitelmän aiheesta Filosofia. Juha on toiminut 20 vuotta upseerina ja 23 vuotta JAMKissa opettajana. Juhan periaatteena luennoitsijana on: älä esitä valmiita ratkaisuja, älä paasaa kuin tietäisit kaiken, heitä kysymyksiä, joissa on punaisia lankoja osallistujien tartuttavaksi. Periaatteitaan Juha noudatti myös tämän päivän esitelmässään.

Saimme hyvän ja ytimekkään yleiskatsauksen siitä mitä filosofia on. Siinä tarkasteltiin seuraavia asioita: milloin ihmiskunta alkoi filosofoida, milloin filosofoinnin systematisointi alkoi,mikä on filosofoinnin metodi, filosofoinnin pääaiheet.

Filosofia on ajattelua, jonka avulla maailmaa ja sen ilmiöitä tehdään ihmiselle ymmärrettäviksi. Filosofista menetelmää voidaan soveltaa mihin asiaan ja ilmiöön tahansa, vaikkapa parisuhteen toimivuuteen/toimimattomuuteen. Filosofia on järkeilyn avulla tapahtuvaa ihmisten yhteistä ponnistelua todellisuuden kuvaamiseksi.

Ihminen alkoi filosofoida heti puusta laskeutumisen jälkeen. Filosofian systematisointi alkoi antiikin Kreikassa 600-400 eaa, mutta jo ennen sitä on paljon todisteita muiden kulttuurien maailmanselitys ponnisteluista.

Filosopfoinnin metodi on argumentointi eli esitetään väite - vastaväite - dialogi. Filosofiassa on tärkeämpää kysymysten hyvä asettaminen kuin niihin vastaaminen. ilosofoinnin pääaiheita ovat ontologia, epistemologia, yhteiskunta ja ihmiselämä ja näiden lukemattomat alalajit.

Lopputuloksena Juha toteaa, että filosofeja tarvitaan aina, filosofien "hidasta kuolemaa" ei tule, toimijat vain saattavat vaihtua.

Esitelmä herätti vilkkaan ja runsaan keskustelurupeaman. Klubilaiset käyttivät arviolta n. 30 puheenvuoroa välillä vakavien ja välillä hauskojen kommenttien saattelemina.

13.11.2019 Aki Virtaniemi, pääomasijoittaja

CLT Plant Oy: Modernia puurakentamista

CLT Plant Oy on 2015 perustettu Kauhajoella toimiva yhtiö, joka käynnisti toimintansa varsinaisesti vuoden 2018 lopulla. Yhtiössä on osakkaina pohjalaisia yrittäjiä sekä Kauhajoen kaupunki. Yhtiön arvioitu liikevaihto vuodelle 2019 on 2-3 Meur.

Aki Virtaniemi on Luhangassa asuva pääomasijoittaja, joka on toiminut vuodesta 2017 lähtien yhtiön hallituksessa mm. hallituksen puheenjohtajana.

Mitä on CLT?

CLT-levyt ovat massiivipuisia rakennusmateriaaleja, jotka koostuvat vähintään kolmesta ristikkäin liimatusta lamelli- eli puulevykerroksesta. CLT-levyt koostuvat useista kerroksista ja saatavilla on useita eri paksuuksia. Lamellit on liitetty toisiinsa käyttämällä ympäristöystävällisiä formaldehydittömiä liimoja.

CLT sopii käytettäväksi niin seinien, kattojen kuin välipohjienkin runkorakennusmateriaalina. Massiivipuulevyjä voidaan työstää lähes millin tarkasti arkkitehdin suunnitelmien mukaan, mikä tuo vapautta rakenteiden, tyylin ja arkkitehtuurin suunnitteluun. Rakenteellisen lujuutensa ansiosta CLT sopii useisiin rakennuskohteisiin kuten pientalot, kerrostalot, urheilu- ja teollisuushallit, koulut, päiväkodit ja kauppakeskukset.

Massiivipuu imee kosteutta huoneilmasta, ja luovuttaa sitä takaisin sisäilman kuivuessa. Siksi massiivipuurakenteet parantavat sisäilman laatua.

Lataa CLT Plant Oy:n esittelyvideo tästä

6.11. Toimitusjohtaja Jari Elonen: Suomalainen leipuri tuntee suomalaisen makumaailman.

Kokouksen alussa USA:ssa ollut vaihto-oppilaamme Juuli Korpinen kertoi kokemuksistaan, oli hyvin tyytyväinen vuoteensa!

Elosen leipomo toimittaa kuutena päivänä viikossa tuoretta ruoka- ja kahvileipää Keski-Suomeen, Pirkanmaalle, Pohjanmaalle ja Päijät-Hämeeseen ja konditoriatuotteita koko Suomeen keskusliikkeiden kautta. Ja myös laadukkaita makeita ja suolaisia leivonnaispakasteita.

Elonen on myös erittäin tehokas kumppani sopimusvalmistajana muille yrityksille tuottamalla mm 1,7 pizzaa sekunnissa.

Kahdeksassa City Marketeissa olevissa myymälä-jauholeipomoissa leivotaan joka päivä 100%:sti kotimaisista raaka-aineista uunituoretta lähileipää. Kahviloita ja ravintoloita on 15 toimipisteessä Jyväskylässä, Seinäjoella, Tampereella ja tietenkin Jämsässä. Myös Mummin Pullapuoti kuuluu konserniin. Tulevaisuudessa suomalaiset syövät lisääntyvästi kauraleipää ja Elonen pystyy uusilla menetelmillään leipomaan jopa 100%:sta kauraleipää!  

Uutuutena avataan 14.11. Suomen ensimmäinen ravintola kaupassa Seinäjoen Ideaparkissa!

Toimipaikkoja 16, työntekijöitä noin 200, palkkasumma 8,3 miljoonaa, tuotteiden kotimaisuusaste 84%, toimii vastuullisesti ja on pystynyt pienentämään mm ruokahävikkiä myymällä Artessa-kahviloidensa lounaan yli jäänyt ruoka ResQ-sovelluksensa kautta.

30.10.2019 Sääntömääräinen syys- ja vaalikokous. Tulevan presidentin Janne Mönkkösen ohjelmateeman esittely.

Karl-Erik Kreusin ja Heikki koposen kutsuminen klubimme kunniajäseniksi. Past President Marketta Mäkiselle PHF-mitali.

Ennen sääntömääräistä syys- ja vaalikokousta Past President Marketta Mäkiselle myönnettiin PHF-tunnustus.

Klubimme kunniajäseniksi kutsuttiin klubin preustajajäsen Heikki Koponen ja klubin perustamisvuonna 1970 jäseneksi liittynyt Karl-Erik Kreus. Karl-Erik Kreus ei voinut sairauden vuoksi osallistua tilaisuteen. Klubin presidentti Antti Rastela piti Heikki Koposelle puheen ja ojensi kukkakimpun. Karl-Erik Kreusin kukkakimpun toimitti perille Raili Savolainen.

Syyskokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Edellisen kauden toimintakertomukseen lisättiin klubimme jäsenen piirisihteeri Jorma Paanasen osallistuminen klubin edustajana piirin 1390 virallisiin kokouksiin. Kokous myönsi edellisen kauden hallitukselle tili- ja vastuuvapauden. 

Tuleva presidentti Janne Mönkkönen esitteli ohjelmateemansa, joka on Muutos ja uudistuminen.

Veteraani-ilta 23.11 ilahdutti jälleen mieliä

Kiitos Huippukuskit!

Rotarien Veteraani-ilta on aina ollut ja on yhä odotettu tapahtuma. Oli todella erinomaista yhteishenkeä ja yhdessä viihtymistä. Kiitos, että olitte talkoissa mukana!

Oli taas ilo antaa ja saada itsekin. Nyt rotarihengessä jo 12. kerran. Jälleen Jyvässeudun klubien onnistuneena yhteistyönä

Muutamia erityishuomioita tuoreesta 2019 tilaisuudesta.

Veteraanien, lottien ja heidän leskiensä ikälustot ovat taas karttuneet, ja tuonen satokin on korjannut. Vaan silti liki 70 kunniakansalaisen joukolla saapuivat jälleen innolla erikoisiltaan. Kävellen, rollaattorein ja pyörätuolein. Viihtyvyys näkyi kasvoista ja puheensorinasta. Jyskän koulun ysiluokkalaisten "hovimestariapu" emeritus-rehtori Markku Ahilan johdolla oli jälleen ensiluokkaista ja Vox Aurean KolmeKuutoset lapsikuoron laulusikermät "Konevitsan kirkonkelloineen" valloittivat. Vuorovaikutusta yli sukupolvien.

Jyväskylän Klubin tämän vuoden vastuuisännän roolissa kamarineuvos Erkki sotabassollaan muisteli oman res.luutnanttisänsä ja lottaäitinsä kautta sota-aikojen poikkeusoloja, rintamilla ja kotiseuduilla. Tahtotilalla ja yhteishengellä silloin pärjättiin. Samoin hiippakuntadekaani Paavo Haapakoski kertoi sukulaistensa kokemuksia, vaikka mielet järkkyivätkin sota-olojen paineissa, lähimmäisapu auttoi, ja sitä myös saatiin. Uuno Kailaan Suomalainen rukous, Siunaa ja varjele meitä-virsi, kantaa nykypäivänäkin. Samaa lähimmäisenrakkauden sanomaa korosti kirjailija Aino Suhola, terävästi välillä kylläkin ironisoiden meidän teknosukupolvea somevillityksineen ja lumetotuuksineen sekä viime aikojen koulutusleikkauksia, kun suoraa sydämensivistystä ja vanhusten arvostamista ja heidän kokemustietojaan linkkinä nuorisolle tässä tarvitaan.

Illan taisi todella kruunata 101-v Talvisodan Summan soturi Martti Mäkisen välittämät omakohtaiset sotakokemukset ja viestit meille. Talvisota oli kova isku kaikille, kuolemineen ja haavoittumisineen. Sotien aikana ja sen jälkeenkin oli kuitenkin itsestään selvää, että ”veljeä ei jätetä!”. Yhteishenki ja päättäväisyys suuruhan alla tiivistyi tavattoman lujaksi, kaikista puutteista ja kärsimyksistä huolimatta. Se pelasti Suomen. Yhteishengen ja toisistamme välittämisen soisi kasvavan ja näkyvän nyky-Suomessakin. Kaikista on pidettävä huolta. "Mainilan laukausten" paraatipaikalla olleen ja Summan Merkin lohkon etulinjahelvetin kokeneen tykistön tulenjohtueen puhelinryhmän johtajan selkeäsanainen yhteenveto oli: "Jos me olisimme silloin antaneet periksi, emme olisi nyt tässä!".

Tätä varten jatkakaamme yhdessä Rotarien Veteraani-iltaa. Syytä ei tarvitse toistaa.

P-J Kuitto

Sain ansiotonta kiitosta veteraanitilaisuuksien aloitteesta.  Aloitteen teki Interluxin Rolf von Dickoff piirikuvernööri Anna-Liisa Kiiskisen kaudella ja kaikki Jyväskylän alueen klubien presidentit siunasivat ajatuksen presidenttien kokouksessa marraskuussa 2008.  Hoidin kyllä yhteydet veteraanijärjestöihin ja kuljetusten järjestämisen 10 vuoden ajan. 

Syksyisin terveisin!

Sirkka Mattila

Kooste ja kuvat Petri

23.10.2019 Petri Salminen: Yrittämisen vapaus

Kokouksen alussa presidenttimme Antti Rastela kertoi, että Rotarien aikanaan yhdessä WHO:n kanssa käynnistämä END POLIO-projekti on rokotusohjelman avulla saanut hävitettyä polion koko maailmasta. Vain Afganistanissa ja Pakistanissa on muutamia tapauksia enää todettu.

Esitelmöitsijämme Petri Salminen valittiin v. 2018 Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaksi. Suomen Yrittäjät on Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö. Jäsenyrityksiä on 115000 ja työpaikkoja yrityksissä noin 660 000. Yrittäjyys on Petrin mukaan palapeliä, jossa palat on, mutta lopputulosta ei tiedetä, kuten esim legopalat, joilla voi tehdä jo tiedettyjä kokonaisuuksia, mutta myös jotakin aivan uutta. Suomessa on 615 suuryritystä (yli 250 työntekijää), 2883 keskisuurta yritystä (50-250 työntekijää), noin 16000 pienyritystä ( 10-49 työntekijää) ja noin 267 000 mikroyritystä, joissa on alle 10 työntekijää maa-, metsä- ja kalatalous pois lukien. Noin ¼ kaikista yritysten työllistämistä 1 400 000 henkilöistä työskentelee mikroyrityksissä.

Yrittäjyys on viime vuosina muuttunut niin, että yksinyrittäjyys on kasvanut, yrittäjät ovat ikääntyneet ja kaupungistuneet, kansainvälistymiseen pyrkivien yritysten määrä on kasvanut, nuorten yrittäjyysinto on voimakkaasti kasvanut ja maahanmuuttajayrittäjien määrä on kasvanut. Yksinyrittäjiä on noin 180 000, a heidän määränsä on kasvanut noin 60 000:lla 2000-luvulla. Näiden lisäksi Suomessa on noin 75 000 kevytyrittäjää (oman työn ohella). Yrittäjyys on entistä osaamisintensiivisempää, sillä korkeakoulutettujen osuus on noussut noin 17%:sta v. 2007 noin 27&:iin v. 2017. Yritykset ovat kasvuhakuisia, mutta ehkäpä Suomen kulttuurinen tausta ei ole vielä aivan yhtä hyvä kuin muissa pohjoismaissa. Suomen aikanaan hyvä keskitetty työehtojen sopimusmenettely on tuonut uusia ongelmia, kun palkkojen muodostuksen joustavuudessa Suomi on sijalla 139/141.

Petri päätti esityksensä tekstiin ”YRITTÄJYYS ON SITÄ, ETTÄ ELÄÄ MUUTAMN VUODEN TAVALLA JOHON MUUT EIVÄT OLE VALMIITA, JOTTA VOISI VIETTÄÄ LOPPUELÄMÄN TAVALLA JOHON MUUT EIVÄT PYSTY”.

Olli Patrikainen kuvasi Jyväskylän keskitasoiseksi kehittyjäksi suurten kaupunkien joukossa. Kokous 9.2.2019

Olli oli koonnut luokite-esityksen-  Miten Jyväskylä kehittyy. Pohjana oli yleiset Tilastokeskuksen tilastotiedot kymmenestä  suurimmasta kaupungista 2010-2018. Pori on jätetty pois poikkeuksellisen tilansa takia. Jyväskylä on 7. suurin.

Katse oli taaksepäin eli menneen kehitys osa-alueilla: 

Väestö
Työpaikat ja työllisyys
 Aluetalous
 Ansiotulot
 Yritykset
 Yhteenveto

Vestön kehityksessä rankingkärki on Espoo, Vantaa, Helsinki, Tampere. Jyväskylä on keskitasoa. Jyväskylän väestön kasvuennuste on yli 10 000 vuoteen 2040,  Lahdella laskeva. Väestö pakkautuu vajaan puolen miljoonan muuttona suuriin kaupunkeihin. Koko Suomen asuttuna pitäminen on kysymys?

Työlliset/työvoima-akselilla Jyväskylä on keskitasoa, kärkeä pitää Espoo ja Vantaa. Työttömyysasioissa Jyväskylä on hännillä, Kärkeä pitää Espoo. Työpaikkakehityksessä Jyväskylä on keskitasoa, kärkeä pitää Vantaa. Työpaikkaomavaraisuudessa on kärjessä Helsinki. Yritystyöpaikoissa on kärjessä Vantaa, Kuopio pitää häntää yliopisto-, sairaala- ja hallintokaupunkina. Kokonaisuutena Jyväskylä on peränpitäjiä johtuen raskaan teollisuuden vähentymisestä viime aikoina kaupungista.

BKT per asukas on suurinta pääkaupunkiseudulla. Erotus on liki 20 000 euroa vuoteen Jyväskylän seutuun verrattuna. BKT muutos on ollut suurinta Turun seudulla, Jyväskylän seutu hyvä kakkonen. aluetalousrankingissä Jyväskylä on hyvää keskikastia.

Ansiotuloissa per hlö kärkeä halkoo Espoo. Ero Jyväskylään on yli 11 000 euroa vuodessa. Ansiotulojen muutos on ollut suurinta Kuopiossa julkishallinnon kaupungissa ja pienintä Vantaalla. Ansiotulorankingissä Jyväskylä on hyvää keskikastia.

Yrityskannan muutos on ollut parasta Espoossa ja Vantaalla, mutta Jyväskylä aivan kannoilla. Lahdessa asia on junnannut paikoillaan. Yritysten liikevaihto per työntekijä on suurinta Espoossa, jossa on suurkonttoreita. Ero Jyväskylään on yli 300 000 euroa vuodessa. Yritysten liikevaihdon muutos on ollut suurinta Lahdessa, Turussa ja Jyväskylässä. Yritysten liikevaihdon pienuus per hlö pudottaa Jyväskylän rankingin keskikastiin.

Yhteenvetona Jyväskylä osoittautuu olevan kilpailukyvyltään varsin vakaasti keskikastia
maamme yhdeksän suurimman kaupungin joukossa.
 Kärkikastiin Jyväskylä kuuluu lähinnä BKT:n ja ansiotulojen tason kehityksessä
2010 - 2016/2017 sekä yrityskannan ja yritysten liikevaihdon kehityksessä
2010-luvulla.
 Erityisesti työllisten ja työttömien osuudet työvoimasta ovat Jyväskylässä
vertailun jälkijoukossa, samoin yritystyöpaikkojen osuus kaikista työpaikoista.
 Kaikilla vertailun kaupungeilla on erinomaiset kehittymisen edellytykset
verrattuna useimpiin pienempiin vertailun ulkopuolisiin kaupunkeihin.
Huomattavaa on, että kaikki yhdeksän suurinta kaupunkia ovat
yliopistokaupunkeja (ainakin yliopisto toimii samalla kaupunkiseudulla).

Asioista on hyvä olla selvillä ja tuntea myös tilastot eli miten tähän on tultu. Niin monilta asia nykyaikana unohtuu. Kiitos Ollille hyvästä koosteesta kaupunkien kehityksessä.

Kirjoitti Petri

Positiivisuus ja innostus elämän moottorina ja mausteina

Pirkko Melville, FT, KTM, tutkimus-ja kehittämispäällikkö

2.10.2019

I Omat polut

• opettajaperheen esikoinen, pikkuveljen isosisko
• peruskouluaika musiikkiluokalla, yo Norssista 1979, viuludiplomi SIBA 1985, FM ja MO JY 1986
• muusikon ura: orkesteri-, teatteri- ja kamarimuusikkona, solistina, musiikkipedagogina
• jatko-opinnot: FL 2005, FT 2007, KTM 2007
• uudet polut: yliassistenttina 2008, tutkimus- ja kehittämispäällikkönä, projektijohtajana, kehitysjohtajana yms. 2009-
• suurperhe: äitiys, isovanhemmuus, tyttärenkin rooli

II Positiivisuus ja innostus

• positiivisuus = kyky nähdä mahdollisuudet arjessa
• innostus, intohimo = merkityksellisyys, motivaatio, omakohtainen voimakas halu, vimma
• flow syntyy vimmasta, luottamuksesta ja rentoudesta
• intohimolla innovaatioita
  • tieto+intohimo luovuus ja rohkeus innovaatio
  • innovaatio, uusi tapa yhdistää ennestään tutut asiat ennennäkemättömällä tavalla yhteen
• Miten autamme toisistamme parhaan esiin?
  • Rakasta ruma lapsi kauniiksi (Arvo Ylppö)
  • Punaisena lankana positiivisuus

III Huomioita maailman menosta

Markku Wilenius, Tulevaisuustutkimuksen professori, UNESCO-professori, Rooma Klubin jäsen

• ”Luovaan talouteen” 2004
• kulttuuri ja luovuus tulevaisuuden voimavaroina
• luovalla taloudella nousuun
• luovuus sektorirajat ylittäväksi, koko yhteiskunnan läpileikkaavaksi

Gary Hamel, Professori London Business School, Davosin World Economic Forumin jäsen

• johtamisparadigman muutos
• muutokseen vastaaminen Suomessa helpompaa kuin monessa muussa maassa: pieni valtaetäisyys
• ihmiset on saatava tuntemaan intohimoa ja imua tekemäänsä työtä kohtaan ja käyttämään mielikuvitusta - inhimillisien resurssien mobilisointi
• uudet suunnat sosiaalista mediaa hyödyntämällä?

Patrick Dixon, kirjailija ja yrityskonsultti, jota usein kuvataan futuristiksi

• ”SustainAgility”
• ”When the world changes fast, keep looking further ahead.”
• mitä on odotettavissa sosiaalisen median vallankumouksen jälkeen?

Mika Mannermaa, yhteiskuntakehitykseen perehtynyt tulevaisuudentutkija.

• kompleksisuus kasvussa
• ”ubiikkiyhteiskunta”
  • akvaarioelämä vs. yksityisyys, 24/7, läsnäpoissaolo, instantismi, reaali- ja virtuaalimaailman yhteensulautuminen
• älykäs hyvinvointiyhteiskunta
  • seniorit, elämys- ja matkailualat
  • luovat alat ja palvelut
  • Elämme nyt ”ubiikkiyhteiskunnassa”

Carl Honore, kanadalainen toimittaja, joka luopui urastaan ja ryhtyi hitausliikkeen esitaistelijaksi

• vastaisku yhä lisääntyvälle tehokkuusajattelulle ja jatkuvasti kiihtyvälle vauhdille
• ”In Praise of Slowness”
• Slow Movement
• Slow Life, Slow Food
• Downshifting (leppoistaminen)

Pekka Himanen, filosofi, joka on työssään keskittynyt erityisesti informaatioajan tutkimiseen

• ”Kukoistuksen käsikirja”
  • arvokas, elämisenarvoinen elämä, arvonanto tavoitteina
  • talous palautettava sille kuuluvaan asemaan - ei ole itseisarvo, vaan ainoastaan väline
  • kukoistavat keskukset
    • F (flourishing) = 3c (creative people, community of enrichment, culture of creativity)
    • F=3c (confidence, community of enrichment, creativity)
    • rikastava vuorovaikutus
  • luova intohimo = ylpeys itsensä toteuttamisesta

Ben Zander, englantilainen kapellimestari

• ”The Art of Possibility”
• ...with shining eyes!
• vrt. Liisa Välikangas:
  • työn imu syntyy kun näkee koko elämän mahdollisuuksina
  • työn merkityksellisyyden kokeminen, uuden löytäminen

IV On hetki

• Retrospektio omaan polkuun
  • Haasteita hakeva työelämän ja perheen yhteensovittaminen, solistiset tehtävät, resurssiviisaus, kiertotalous, osallisuus & muutosjohtajuus
  • Luova kokeileva kehittäminen, Kokeileva Suomi, Me Uskaltajat
  • Positiivinen ja innostunut silmien säihke ja työn imu/vimma tallessa
  • Perhekeskeinen työn ja vapaan raja selkiytynyt, ”itsekkyys” lisääntynyt
  • Utelias elämään - mitähän seuraavan kulman takana odottaa?

Motto: Innolla ja optimismilla tulevaisuuteen

25.9.2019 FT Matti Roitto, Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto:

Tartu hetkeen - tartu menneisyyteen

Saimme kuulla kerrassaan erinomaisen esitelmän Matti Roiton väitöstutkimuksen aiheesta 'Atomipommi ja atomiajan synty 1945-46', historiatutkimuksen merkityksestä yleensä sekä esimerkkejä anekdooteista, suurista tarinoista ja myyteistä. Kaikkea tätä Roitto tarkasteli hienosti myös otsikon näkökulmasta.

Matti Roitto on ollut pikkupojasta lähtien kiinnostunut historiasta, joten alan valinta oli luonteva. Aloitti uransa v. 1999, julkaissut parisenkymmentä teosta, toimii J@rgonia-lehden päätoimittajana.

Carpe diem on ohikiitävä hetki, joka saa merkityksensä suhteessa toisiin hetkiin. Tarttuminen hetkeen on aina tarttumista myös menneeseen, koska tulevaisuuden hetkestä emme voi tietää. Menneisyys on lähteiden varassa. Historiatiede tutkii, miksi on tehty sellaisia valintoja ja päätöksiä kuin on tehty > selittyy menneisyydestä. Esimerkiksi Suomen hyvinvointivaltion synnyllä oli pragmaattinen tarkoitus; juuret olivat itsenäisyyden alussa vuodessa 1918. Mannerheimin mukaan tilanteesta oli päästävä eteenpäin ja parantaa mm. maattomien, nälkää näkevien ja torppareiden asemaa. 

Historia on palapelin rakentamista, pitää olla kriittinen ja kyseenalaistaa, jolloin myyttejä voidaan murtaa. Esimerkkinä Unto Hämäläisen juttu Helsingin Sanomissa, joka käsitteli Stalinin vainojen suomalaisten uhrien tutkimisen tarvetta. Hämäläinen toteaa artikkelissa, että asiaa ei ole tutkittu. Myytin murtaminen: asiasta on erilaisia tutkimuksia, julkaisuja, uutisia ja dokumentteja kaikkiaan 137! Valtioilla on menneisyyspoliittisia pelejä.

Tutkimuksissaan Matti Roitto on kyseenalaistanut usein toistettuja väitteitä ja väärinymmärryksiä, kuten "Atomiaika", "Japani antautui Hiroshiman pommituksen vuoksi?", "Maihinnousut/Atomipommi?", "Japanilaisia varoitettiin?", "Amerikkalainen keksintö?", "Brittien atomitutkimus", "Anglo-amerikkalainen erityissuhde?"

Matti Roitto on löytänyt Ison-Britannian historiatutkimuksesta mustan aukon ja on osoittanut merkittävien tutkijoiden olleen väärässä. Samalla Roitto tuli kirjoittaneeksi brittihistoriaa uusiksi. Asia liittyi atomipommiasiaan, jonka mukaan Britannian parlamentti ei olisi keskustellut tai edes kommentoinut niin merkittävää ajankohtaista asiaa Britannian virallisen historian mukaan. Roitto tutki Britannian kansallisarkiston salaisen (avattu 1990-luvun alussa) atomikirjaston aineiston, joka sisälsi 6000 sivua tekstiä. Tutkimuksissa toistettu väite mykästä parlamentista osoittautui vääräksi. Roitto löysi nollan sijasta 150 tapausta käydystä atomikeskustelusta.

Historia auttaa meitä ymmärtämään kuinka ihmiset ja yhteisöt toimivat ja luovat vuorovaikutusta. Ymmärtämällä miten asiat olivat ja miten ne ovat nyt, historia voi osoittaa muutosta, jatkuvuutta ja säilyvyyttä. Historia on kriittinen kansalaistaito, se muistuttaa, pakottaa ajattelemaan, on tietynlainen yhteinen omatuntomme ja vallan vahtikoira, mutta ilman tuomarin roolia.

Kokouksessamme oli vierailija Antero Nurmi Uskelan Rotaryklubista Salosta.

18.9. Tutkijatohtori Tiia Kekäläinen Jyväskylän yliopistosta kertoi MIKÄ SAA MEIDÄT LIIKKEELLE

Tiia on väitellyt vuoden alussa aiheesta Leisure activities and well-being in midlife and older age: with special reference to physical activity and resistance training. Väitöksestä on kirjoitettu Suomessa otsikolla HYVINVOIVA MIELI, MOTIVAATIO JA USKO OMIIN KYKYIHIN SAAVAT KESKI-IKÄISET LIIKKUMAAN. Väitöstutkimus nostaa esille psykologisia tekijöitä, jotka edistävät keski-ikäisten ja ikääntyneiden liikunta-aktiivisuutta. Mielen hyvinvointi on tärkeä voimavara vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden ylläpitämisessä. Mielen hyvinvointi ja vapaa-ajan aktiivisuus näyttävätkin kulkevan käsi kädessä. Omaa liikunta-aktiivisuutta voisi siis lähteä edistämään kiinnittämällä ensin huomiota siihen, ovatko hyvinvointia tukevat perusasiat kunnossa.

Liikuntasuositusten mukaan yli 65-vuotiaiden tulisi harrastaa kestävyystyyppistä liikuntaa 5 kertaa viikossa noin puolen tunnin ajan tai intensiivisempää liikuntaa 3 kertaa viikossa, ja lisäksi voimaharjoittelua kaksi kertaa viikossa ja tasapainoa ylläpitävää tai kehittävää liikuntaa kerran viikossa.

Nämä liikuntasuositukset täyttää oman arvion mukaan kestävyysliikunnan osalta 65-74 vuotiaista reilu neljäsosa mutta yli 75 vuotiaista 10-15%. Voimaharjoittelun osalta lukemat ovat vastaavasti noin 10% ja 4-5%. Molemmat (kestävyys ja voima) suositukset täyttää vielä pienempi osa, samoin kuin tasapainosuosituksetkin. Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan kestävyystyyppistä liikuntaa on mitattu objektiivisesti liikemittarilla ja silloin 60-69 vuotiaista suositukset toteuttaa miehistä 22% ja naisista 25%. Voimaharjoittelua tekevillä lihasvoima säilyy sellaisena, että selviää jokapäiväisistä toimista jopa yli 90 vuotiaaksi.

Satunnaistetussa 9 kuukauden interventiotutkimuksessa aiemmin vähäisesti liikuntaa harrastaneilla ikääntyneillä selvitettiin 1, 2 ja 3 kertaa viikossa tehdyn voimaharjoittelun vaikutuksia paitsi voimaan, myös mielenterveyteen liittyviin asioihin. Voimaharjoitteluun osallistuneilla elinympäristöön liittyvä elämänlaatu parani merkitsevästi ja elämänhallinnan tunne lisääntyi. Myös motivaatio harjoittelua kohtaan kasvoi. Vaikuttaisi siltä, että voimaharjoittelua tarvittaisiin kuitenkin mielellään kaksi kertaa viikossa. Tutkimusjakson jälkeen yli 80% aikoi jatkaa voimaharjoittelua, ja todellisuudessakin lähes 50% jatkoikin voimaharjoittelua 1-2 kertaa viikossa. Keskeisimpinä syinä jatkamiseen olivat oman kunnon ylläpitäminen, muuta terveydelliset syyt, sosiaaliset syyt, harjoittelua oli kivaa ja tottumus ja säännöllisyys. Psykologisesti analysoituna tärkeitä tekijöitä olivat sisäinen motivaatio, minäpysyvyyden tunne ja harjoitteluun liittyvän epämukavuuden hyväksyminen.

Lea Pulkkisen LAPSESTA AIKUISEKSI -tutkimuksen tuloksista Tiia oli analysoinut myös Mielen hyvinvointia ja Liikuntaa, kun tutkittavat olivat 42-50 vuotiaita. Liikunta yleensä oli yhteydessä fyysiseen hyvinvointiin, kuten saattoi olettaakin. Liikunnan osatekijöistä kävely oli yhteydessä psykologiseen hyvinvointiin ja luonnossa liikkuminen emotionaaliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Lopuksi Tiia kertoi aikaisempien tutkimusten tuloksia Persoonallisuudesta ja liikunnasta. Niiden mukaan seurallista ja aktiivista persoonallisuutta kuvaava ulospäinsuuntautuneisuus sekä elämän merkitykselliseksi, hallittavaksi ja ymmärrettäväksi kokemista kuvaava koherenssin tunne on yhdistetty myönteisesti fyysiseen aktiivisuuteen. Sen sijaan neuroottisuus, joka kuvastaa taipumusta kokea kielteisiä tuntemuksia, on yhdistetty vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen ja runsaampaan istumisen määrään. Tiian tarkoituksena on nyt selvittää, ovatko ulospäinsuuntautuneisuus, neuroottisuus ja koherenssin tunne yhteydessä ikääntyneiden miesten ja naisten fyysisen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon intervention alkaessa sekä ennustavatko ne liikuntainterventioon sitoutumista. Alustavat tulokset ovat osittain erilaisia verrattuna aiempiin kansainvälisiin tutkimuksiin.

Kokouksessa oli mukana myös kaksi jäsenkandidaattia tutustumassa toimintaamme.

4.9.2019

Amerikkalaisten klassikkoautojen esittely Jämsässä 

Museoajoneuvotarkastaja Veli-Matti Mäkinen

Jämsäläinen Veli-Matti Mäkinen jäi yrityksensä myytyään eläkkeelle ja ryhtyi keräämään klassikkoautoja. Hän toimii myös museoajoneuvojen tarkastajana ympäri Suomea.

Mäkisen tallissa seisoo useampikin krominkiiltoinen kaunotar. Hän on yksi monista amerikanrautoihin hurahtaneista autoharrastajista. Ensimmäisen jenkkiautonsa - Chevrolet Bel Air vuosimallia 1954 - hän osti Kangasalalta vuonna 1980. - Sen jälkeen tämä homma on lähtenyt pikkuisen lapasesta niin, että autoja on kertynyt sitten vuosi vuodelta lisää talliin.

– Enkä tiedä näkyykö loppua vielä, sanoo Mäkinen.

Cadillacit ovat olleet aina lähellä Mäkisen sydäntä, mutta tiukkaa merkkiuskollisuutta hänestä ei löydy. Intohimoiselle keräilijälle käyvät kaikki tietyt kriteerit täyttävät jenkkiautot. Lähinnä keräilyn kohteina ovat alkuperäiskuntoiset museoautot ja hyväkuntoiset harvinaisuudet. Kokoelmasta puuttuvia unelma-autoja tuntuu riittävän loputtomiin.

Mäkinen pyrkii ulkoiluttamaan auto-kaunottariaan kesäaikaan aina kelin salliessa. Omistaja ei ole niistä myöskään kovin mustasukkainen. – Tottakai kaverit saa koskea niihin myös. Autoja on myös annettu kavereiden käyttöön erilaisiin tapahtumiin ja muun muassa Jyväskylän vappucruisingiin on lähdetty kavereiden kanssa minun autoillani monta kertaa, Mäkinen toteaa.

Mikä on museoajoneuvo?    

Museoajoneuvo on katsastustoimipaikan valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön lausunnon perusteella museoajoneuvoksi hyväksymä ajoneuvo. Museoajoneuvon valmistusvuoden päättymisestä on oltava kulunut vähintään 30 vuotta. (Nuorin vuonna 2019 hyväksyttävä ajoneuvo on valmistettu v. 1988.)  Museoajoneuvoksi voidaan hyväksyä ajoneuvo, joka on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entistetty asianmukaisesti.

Museoajoneuvolla saa ajaa enintään 30 vuorokautena vuodessa ja ajoneuvolle on otettava museoajoneuvovakuutus. - Museoajoneuvo ei saa olla käyttöauto.

Viikkokokous 28.8.2019

Hannu Antikainen:

My Life in Goa

Yllä olevasta linkistä avautuu pdf-muotoinen esitys.

Klubimme jäsen Hannu Antikainen on eversti evp, joka on palvellut puolustusvoimia lähes kolme vuosikymmentä. Antikainen on toiminut myös kansainvälisissä rauhanturvaamistehtävissä Lähi-idässä, Afganistanissa ja Pakistanissa yli kolme vuotta ja toiminut lisäksi kansainvälisissä opetustehtävissä.

Eteläisellä Goalla Antikainen on asunut vuosittain n. 3 – 5 kk jo vuosien ajan.

Intia

Intia on pinta-alaltaan maailman seitsemänneksi suurin valtio ja asukasluvultaan maailman toiseksi suurin. Intian pääkaupunki on New Delhi, muita tärkeitä kaupunkeja ovat muun muassa Delhi, Kalkutta, Mumbai (ent. Bombay) ja Chennai (ent. Madras).

Intiassa on 29 osavaltiota ja seitsemän muuta niihin rinnastettavaa aluetta. Maassa puhutaan satoja kieliä. Intiassa on 16 virallista kieltä, joista hindiä ja englantia käytetään yleisimmin. Britannian hallinnon päätyttyä hinduenemmistöinen Intia ja muslimienemmistöinen Pakistan itsenäistyivät 1947. Vuonna 1971 Bangladesh irtosi Pakistanista. Intia on ydinasevaltio.

Maan valtauskonto on hindulaisuus. Toiseksi suurin uskontokunta Intiassa on islaminuskoiset, joita maassa oli vuonna 2011 arviolta 172 200 000. Intiassa on näin ollen maailman toiseksi suurin muslimiväestö Indonesian jälkeen.

Goa

Goa on Intian pienin osavaltio maa-alueeltaan ja neljänneksi pienin asukasmäärältään. Se on myös Intian vaurain osavaltio BKT:lla mitattuna. Goa on Portugalin entinen siirtokunta. Portugali hallitsi Goan alueita vuodesta 1510 vuoteen 1961.

1960-luvulla reppureissaajien paratiisiksi ja hippien turvapaikaksi noussut Goa on edelleen niin intialaisten kuin kansainvälistenkin turistien suosiossa.

Tuntumaa Intiaan saat myös tästä linkistä.

29.1.2020 Ville Matvejeff kertoi Savonlinnan Oopperajuhlista ja vähän Jyväskylän Sinfoniastakin

Kokouksen aluksi saimme uuden jäsenen Rovaniemen Santa Claus-klubista Jyväskylään muuttaneesta Jaana Jemisestä.

Kesällä 2019 saimme tiedon, että Ville Matvejeff on valittu Savonlinnan Oopperauhlien uudeksi taiteelliseksi Johtajaksi. Esityksessään Ville kertoi Oopperajuhlien 1920 luvun perustajasta Aino Acktesta ja uudesta käynnistyksestä Martti Talvelan johdolla 1960-luvulla. Tavoitteena näissä alkuvaiheissa oli järjestää Suomessa edes kesällä vähän suuremman mittaluokan produktioita näyttävässä ympäristössä, sillä Helsingin Aleksanterin teatteriin mahtui vain noin 30 soittajaa ja 500 katsojaa.

Oopperajuhlien 8-9 miljoonan budjetista oma varainhankinta on noin 80-90%, kun se uudella Kansallisoopperalla Helsingissä on noin 20%. Lipputulojen merkitys on hyvin suuri. Savonlinnan majoituskapasiteetti on melko pieni ja osittain siitä syystä katsojamäärien ja lipputulojen kasvattaminen on vaikeaa. Myös Savonlinnan seudun ”hiipuminen”, mm opettajakoulutuksen lakkauttaminen ja joidenkin ravintoloiden sulkeminen on ongelma. Vastaavasti Oopperajuhlilla on suuri merkitys koko Savonlinnan talousalueella, eräiden laskelmien mukaan jopa 47 meuroa, mutta kaupungin avustus vain muutama satatuhatta euroa. Toivottavasti Kulttuuripääkaupunkihanke yhdessä Saimaan kaupunkien Mikkelin, Joensuun ja Lappeenrannan kanssa tuo uutta piristysruisketta seudulle ja oopperajuhlille. Vakituisia työntekijöitä on 13 ja kesällä tilapäisiä ym noin 2000.

Noin kuukauden aikana järjestetään 25-30 oopperaesitystä, mikä on lähes sama määrä kuin kansallisoopperassa vuodessa. Villen mukaan jatkossa pyritään tasapainoon historian perusteella hyvien ja uusien produktioiden kanssa.

Kesän 2020 uutuus on puolalaisen Karol Szymanowskin 1920-luvun sävellys Kuningas Roger, joka sopii erinomaisesti linnamiljööseen ja joka on viime vuosina kokenut uuden tulemisen suurissa oopperataloissa mm. Lontoon Covent Gardenissa, Bostonissa ja Tukholmassa. Suomessa se nähdään nyt ensi kertaa.

Kroatian kansallisooppera Rijekasta tuo Oopperajuhlille kaksi merkittävää oopperateosta, joita Suomessa nähdään vain harvoin. Barokkiooppera Julius Caesar on Oopperajuhlien historian ensimmäinen Händelin ooppera ja yksi hänen parhaina pidettyjä teoksiaan. Jules Massenet’n herkkä lyyrinen Werther puolestaan on nähty Suomessa viimeksi yli 30 vuotta sitten.

Olavinlinnassa nähdään myös klassikot Carmen, La traviata ja Sevillan parturi sekä maaginen Wardruna. Karita Mattilan kansainvälinen ura on kestänyt pian 40 vuotta ja jatkuu yhä oopperamaailman merkittävimmillä näyttämöillä. Hän viettää 60-vuotisjuhliaan yhdessä kapellimestari Hannu Linnun ja Oopperajuhlaorkesterin kanssa konsertissa, jossa kuullaan Karita Mattilalle tärkeitä aarioita hänen viime vuosien rooleistaan.

Ville kertoi myös Jyväskylä Sinfonian kuulumisia. Hieno asia on juuri saatu kolmas kontrabasson soittaja. Tulossa on suuri sukupolven vaihdos, kun noin viiden vuoden sisällä kolmasosa soittajista jää elekkeelle. Onneksi orkesterin maine ja työskentelyilmapiiri on hyvä ja uusia soittajia toivottavasti saadaan Se olisi paljon helpompaa, jos uusi konserttisalipäätös saataisiin tehtyä lähiaikoina!

Viikkokokouksemme 21.8.19

”Maantiepyörällä Jyväskylästä Pariisiin”

Aloitimme uuden rotaryvuoden oman klubimme jäsenen Raili Savolaisen esitelmällä.

Meitä oli paikalla 23 klubin jäsentä ja yksi vieraamme.

Team Rynkeby – God Morgon on Pohjoismaiden suurin ja näkyvin hyväntekeväisyysjoukkue. Se  pyöräilee vuosittain Pariisiin ja kerää kampanjallaan varoja vakavasti sairaille lapsille, Suomessa syöpää sairastavien lasten hyväksi. Vuoden 2002 Tour de Francen innoittaman 11 pyöräilyharrastajan ensimmäisestä Pariisin pyöräilystä on kasvanut iso hanke. Siihen osallistui kesällä 2019 54 joukkuetta käsittäen 2000 pyöräilijää ja 500 huoltohenkilöä. Suomesta oli 300 pyöräilijää ja 70 huoltohenkilöä.

Raili kertoi lähinnä oman Jyväskylä-Kuopio-joukkueen matkasta, joka lähti Jyväskylästä keskiviikkona 26.6.19. Kaksi päivää poljettiin vanhaa nelostietä Vääksyn kautta Helsinkiin. Helsingissä kaikki Suomen seitsemän tiimiä kokoontuivat yhteislähtöön. Matka jatkui Helsingistä laivalla Travemündeen ja sieltä 30.6.-6.7.19 pyöräillen Pariisiin. Matkaa Jyväskylä-Kuopion tiimille kertyi 1500 km. Kausi oli käynnistynyt jo 1.10.18 varainhankinnan, harjoittelun ja yhdessä tehtyjen tapahtumien merkeissä.

Team Rynkeby – God Morgonin tarkoituksena on kolme yhtä tärkeää tavoitetta: 1) rahan kerääminen vakavasti sairaiden lapsien hyväksi 2) pyöräilijöiden fyysisen kunnon kohottaminen niin, että Pariisiin pyöräileminen onnistuu turvallisesti 3) vahvan sosiaalisen yhteyden luominen osallistujien välille sekä ikimuistoisen kokemuksen varmistaminen kaikille osallistujille. Vuonna 2018 Suomen joukkueiden lahjoituspotti oli 886 732 €. Suomessa lahjoitetaan 70 prosenttia kerätyistä varoista Aamu Säätiölle lasten syövän tutkimukseen ja 30 prosenttia Sylva ry:lle lasten ja perheiden psykososiaaliseen tukemiseen. Tämän vuoden tulokset eivät ole vielä valmiit. Tähän asti kaiken kaikkiaan Team Rynkebyn lahjoitukset Pohjoismaissa ovat yhteensä yli 46 milj. euroa.

Jokainen osallistuja kustantaa itse TR-GM Bianchi hiilikuiturunkoisen maantiepyörän, vaatteet ja huollon (7 yötä hotellissa, kaikki ruokailut ja pyörän huoltokulut). Tästä koostuu noin 3000 euroa ja lisäksi lauttamaksuista ja lisävarusteista voi tulla kustannuksia 400-1000 euroa. Harjoittelukautena voi vielä tulla lisäkustannuksia tapahtumista ja omista tarpeista johtuen. Harjoittelukautena kehitetään ja vahvistetaan sekä peruskuntoa että lihaskuntoa. Harjoitukset voivat olla yhteisiä tiimitreenejä sekä omaa harjoittelua. Maantiepyöräilyä pitää olla vähintään 2500 km harjoittelukauden aikana. Treenivastaavat auttavat jokaista löytämään tasapainoisen treeniohjelman.

Railin esitys oli erinomainen. Hänellä oli päällään pyöräilyvarusteet ja mukana oli myös hieno 8 kg painava Bianchi maantiepyörä. Raili oli edelleen matkasta innostunut ja koki saavuttaneensa kahdella osallistumiskerrallaan kaikki hyväntekeväisyyspyöräilylle asetetut kolme tavoitetta, jopa enemmänkin.

Käätyjen vaihtotilaisuus avec pidettiin 12.6. Alvar Aallon kesähuvilalla Muuratsalossa.

Huvilalle oli hieman vaikeakulkuinen metsäpolku ja pari osallistujaa ”eksyi” väärälle polulle lähdettyään etukäteen. Käätyjen vaihdon ja maljan lisäksi Alvar Aalto -museon amanuenssi Mari Murtoniemi esitteli huvilan eli ns. koetalon.

Koetalo (1952-54) on Elissa ja Alvar Aallon itselleen suunnittelema ateljee ja kesäasunto, jonka esikuvana oli antiikin atriumtalo. Koetalo sijaitsee kauniilla paikalla Päijänteen rantakalliolla, mutta kuitenkin metsän suojassa. Täällä Aallolla oli vapaus kokeilla eri materiaaleja, muotoja, tekniikoita ja mittasuhteita. Kokeilutalo-nimi tuli varmaan monesta asiasta, mm yli 50 erilaisesta punatiilien muurausvaihtoehdoista, ja viistosti kivien päälle asetettujen hirsien päälle rakennetusta rakennusosasta. Erikoinen oli myös makuuhuoneesta atriumpihalle tuova ovi, joka oli korkealla sekä makuuhuoneen että atriumin lattiatasosta.

Varsinaisen asuinrakennuksen lisäksi tutustuimme savusaunaan ja Aallon suunnittelemaan veneeseen, jonka hän nimesi ”Nemo propheta in patria”. Venesuunnittelu ei ollut Aallon parasta osaamista sillä vene upposi useamman kerran.