Kevään 2022 ohjelmaa pähkäiltiin kokouksessa 1.12.2021

Johannes Partanen taustoitti lähtökohtia.

Ohjelmassa perustana:

Nuorkauppakamarin kansssa yhteistyö asoissa:

• mentorointi, yrittäjyys, johtaminen

K-S yrittäjien kanssa asioissa

• johtajuuskokokemuksia, yritysesittelyt

Jyväskylä urheilupääkaupunkiteema.

Talenttien jäänti Jyväskylään.

Rotaract toiminnan mahdollisuudet.

Metsäretkeily Taka-Keljoon, esim la 14.5.22

• mitä rotareiden istuttamille männiköille ja kuusikoille kuuluu
• miten metsänhoitoa tehdään Petrin kotilalla, kevään luontoelämyksiä

Pienryhmät pohtivat asiaa.

 Antti Rastelan kooste ryhmän työstä:

Sivistys, kultuuri, liikunta mukaan teemoihin.

Johtajuuskokemuksia:

• järjestöt
• politiikka
• yritykset
• kunnat
• kriisiaaajan johtaminen

Jyväskylän rakentaminen ja saneeraukset

• Hippos
• Aalto-museo
• Kaupungoin teatteri
• Lyseo

Retkeilyjä ohjelmaan

Vierailukohteita ohjelmaan:

• Keski-Suomen Liitto

Heikki Ruskon kooste ryhmän työstä:

Liikuntapääkaupunki, esim. Sinuhe Wallinheimo, etäkokous

Mitä seuraa liikkumattomuudesta?

Hippospäivitys. 

Miten käy Veikkauksen kautta kerätyn rahoituksen tulevaisuudessa, esim. Joonas Könttä, etäkokous

Aluevaalien taustaa.

Miksi mättää sukuselvityspalveluissa, srkt ja DVV?

• Tuomas Palola selvitys seurakunnista

Substanssiesityksi ohjelmaan, niitäkin halutaan tulla kuulemaan.

Marja Arkelan kooste ryhmän työstä:

Liikuntateemaa:

• kävelykokoukset

Palvelutehtäviin:

• vanhusten ulkoilutuspäivä hoitokodeissa, musiiikkiesitys ym.

Nuorisonäkökulmaa

• leirivaihtoon panoksia
• nuorisovaihdon ylösajo vuodelle 2023

Rotaract uudelleen toimintaan

• Tiimiakatemiaan kummitiimi asian kimppuun 

Viikkokokous 24.11.2021

XR- eli laajennetun todellisuuden teknologiat – luokite-esitelmä

Maaret Strang, Digikoordinaattori Gradia

Mitä XR-teknologiat ovat?

• XR-teknologiat tarkoittavat lisättyä, virtuaalista tai yhdistettyä todellisuutta. XR-teknologioilla luodaan ympäristöä tai lisätään siihen haluttuja elementtejä.
• Suomi on vielä tällä hetkellä keskiarvon alapuolella XR-teknologioiden soveltamisessa

AR eli lisätty todellisuus

• Lisätty todellisuus (=Augmented Reality) tarkoittaa omaan ympäristöön lisättyjä virtuaalisia elementtejä.
• Teknologioasta on hyötyä mm., kun halutaan kädet vapaaksi kuten heijastusnäytöissä rakennus-, asennus-, logistiikka- yms. töissä.
• Lääketieteessä erilaisilla kuvausmenetelmillä, kuten magneettikuvaus, tietokonetomografia tai ultraäänikuvaus, voidaan luoda näkymä ihmisen "sisään", mikä helpottaa esimerkiksi tähystysleikkauksia.

VR eli virtuaalitodellisuus

• Virtuaalitodellisuus on tietokonesimulaation tuottamien aistimusten avulla luotu keinotekoinen ympäristö. Virtuaalitodellisuus voi joko pyrkiä simuloimaan jotakin todellista ympäristöä tai se voi luoda täysin kuvitteellisen ympäristön. Useimmat virtuaalitodellisuuden ympäristöt perustuvat lähes kokonaan visuaaliseen vaikutelmaan, joka luodaan joko tietokoneen näytölle, laajakankaalle tai
• Käyttökohteita ovat mm. koulutussimulaattorit, koneiden ja rakennusten suunnittelu, virtuaalinen matkailu ja vaikkapa kiinteistöjen esittely.

MR eli sekoitettu todellisuus (Mixed Reality)

• Virtuaalisen, lisätyn ja todellisen todellisuuden yhdistelmä. Sovelluskohteita esim. kiinteistövälitys, tapahtumien järjestäminen, autoalan koulutukset ja kokoukset. Edelläkävijänä teknologioiden kehittämisessä suomalainen Varjo.

Käyttökohteita

• Sosiaalinen VR esim. virtuaaliset kokoontumissovellukset
• Kielten oppiminen
• Tapahtumien järjestäminen esim. AltSpace VR:ssa
• Liikuntapelit
• Anatomiasovellukset
• Matkailualan 360-videot kohteista
• Tilojen ja laitteiden ohjeet 360-kuvissa ja videoissa
• Tulityökortti

Etuja

• Toistettavuus
• Nopeus
• Suoritusten peilaaminen toisille onnistuu - myös etänä
• Suorituksen tallentaminen auttaa arvioinneissa ja purkamisessa (debriefing)
• Kokemuksellisuus
• Turvallisuus
• Suuria erillisiä tiloja ei välttämättä tarvita
• Teknologiat yleistyvät nopeasti

Haasteita

• Vaatii erilliset laitteet ja järjestelmät
• Hinnat vaihtelevat
• Onnistuu lähinnä yksilö- tai pienryhmäopetuksessa
• Valmiita sovelluksia ei aina löydy tai ovat vielä kehitteillä
• Saattaa vaatia erillisen tilan
• Tallennetut videot ovat kookkaita
• Teknologioiden osaajia on vielä melko vähän
• Helmasyntinä turha hifistely
• Käyttäjien oma käytös
• Osaaminen vielä vaihtelevaa

Neljä kysymystä

Kun otetaan uutta teknologiaa käyttöön, on paikallaan pohtia, toteutuvatko

1. turvallisuus?

2. tarkoituksenmukaisuus?

3. tehokkuus?

4. taloudellisuus?

Jos vastaus näihin on myönteinen, kyseinen teknologia on oikea ratkaisu.

Meidän Jyväskylä-Laajavuoren klubimme vietti Hotelli Laajavuoressa mainion juhlavat 50-vuotisjuhlat lauauntaina 20.11.2021.

Juhlaamme osallistui 47 henkilöä, kutsuvieraita ja oman klubimme jäseniä puolisoineen.Vieraiden joukossa oli piirimme 1390 kuvernööri Eila Parviainen ja avustava kuvernööri Anssi Kuoppala puolisoineen. Lisäksi kutsuttuina paikalla olivat Jyväskylän Nuorkauppakamarin puheenjohtaja Mia Valkonen ja naapuriklubiemme presidentit/edustajat Jyväskylän, Päijänne- , Tourulan ja Muuramen klubeista.  Lisäksi oli juhliimme erikseen kutsuttu kunniajäsenemme Esa Santala (ensimmäinen presidenttimme v. 1970 -1971) ja Seppo Virkkala presidenttinä v. 1987 - 1988). Tilaisuuden valmisteluista vastasi klubimme juhlatoimikunta (Antti Rastela, Pekka-Juhani Kuitto, Raili Savolainen ja Markku Ahila). Tilaisuuden juonsi jouheasti past president Janne Mönkkönen.

Juhlan aluksi presidenttimme Johannes Partanen toivotti vieraat tervetulleiksi ja tiiviisti puheessaan klubimme tulevia kehittämissuunnitelmia, joissa painottuvat palveluprojektit ja yhteistyö eri organisaatioiden kanssa perinteisiä esitelmiä unohtamatta. Tämän jälkeen kohotettiin maljat presidentin johdolla syntäpäiväsankarillemme.

Juhlassa musiikista vastasi Gradian musiikkiopiskelijat eli kvartetti Emännät. Musiikki oli noukittu eri vuosikymmeniltä. Mukana oli Helena Siltalan Ranskalaisista koroista aina esityksen päättäneeseen Gloria Gaynorin voimabiisiin I will survive. Juhlaväki palkitsi esitykset voimakkain suosiosoituksin ja klubimme palkitsi esityksen stipendein heidän musikkiopiskeluidensa tukemiseksi.

Tilaisuuden juhlapuheen piti piirikuvernöörimme Eila Parviainen. Hän toi esille maailman laajuisen Rotarysäätiön avustustoiminnan hienot tulokset mm. polion poistamisen maailmasta. Laaja avustustyö jatkuu monilla tahoilla: Rauhan rakentaminen ja konfliktien ehkäiseminen; sairauksien ehkäisy ja hoito; vesi, sanitaatio ja hygenia; äidin ja lapsen terveys; peruskoulutus sekä luku- ja kirjoitustaito sekä yhteisön taloudellinen kehittäminen. Edelleen Eila Parviainen korosti paikallistason rotarytoiminnan palveluprojekteja, jäsenten yhteisöllisyyttä ja laadukkaita kokousesitelmiä. Rotarytoiminnan on hyvä näkyä ympäröivässä yhteiskunnassa. Samalla hän antoi ison tunnustuksen klubimme aktiiviselle toiminnallamme ja hienolle kehitysnäkymillemme. Puheensa lopuksi hän kohotutti maljat 50-vuotialle klubillemme.

Tämän jälkeen juhlassa jaettiin kahdelle jäsenellemme Janne Mönkköselle ja Raili Savolaiselle PHF-arvot erittäin ansiokkaasta työstään klubimme hyväksi. Raili on kunnostautunut esimerkillisesti mm. pitkäaikaisesta taloudenhoitajan tehtävästään ja Janne toimi upeasti presidenttinä hyödyntäen digitalisaatiota kautenaan koronapandemian vaikeissa olosuhteissa, etä-ja hybrilikokoukset alkoivat. Tämän jälkeen virailevat klubit onnittelivat vuorollaan klubiamme.

Maittavan juhlaillallisen jälkeen Antti Rastelan vetämällä haastelulla neljä presidenttiä Esa Santala, Seppo Virkkala, Heikki Rusko (v. 2009- 2010) ja Pirkko Melville (v. 2013 - 2014) kertoivat kautensa mielenpainuvimmasta asiasta ja muistosta. Haastattelun lopuksi past presidentit joutuivat vastaamaan tiukkoihin, mutta leikkimielisiin kysymyksiin omalta kaudeltaan selviytyen hyvin.

Kahvituksen jälkeen suoritettiin arpajaiset. Arpajaisten pääpalkintona oli jäsenemme Sonja Vectomovin hieno, puhutteleva reliefi Valon Kantaja. Juhlan virallisen osuuden jälkeen jatkui vielä lyhyen aikaa vilkas puheenporina ja klubimme tapahtumien muistelut keskinäisin keskusteluin, jonka jälkeen juhlaväki poistui tyytyväisin mielin mukavasta juhlasta alkavaan talviseen säähän.

Kuvat Petri Kilpinen

Viikkokokous 17.11.2021

Vastuullinen johtaminen

Johannes Partanen

Koko kansainvälisen liikkeemme yhteiset arvot ovat: toveruus, rehellisyys, moninaisuus, palvelu ja johtajuus. Tänä vuonna olemme ottaneet palvelun ja johtajuuden tarkasteluun uusin näkökulmin. Haluamme olla käynnistämässä uusia projekteja, joiden avulla voimme tarjota useammille jäsenille mahdollisuuden käytännönläheistä toimintaa. Esille tulleita projektiaihioita ovat esimerkiksi mentorointi, yrittäjyys ja johtaminen.

Johtaminen on keskeinen teema niin Nuorkauppakamarissa (NKK) kuin Rotareissakin. Klubimme haluaa käynnistää yhteistyötä Jyväskylän NKK:n kanssa projekteilla, joista yksi voisi liittyä johtajuuteen. Klubimme haluaa tarjota myös NKK:n jättäville 40-vuoytta täyttäneille jäsenille mahdollisuuden jatkaa aktiivista toimintaa esimerkiksi palveluprojekteissa tai vaikkapa perustamalla oman satelliittiklubinsa toteuttamaan heitä kiinnostavaa toimintaa.

Kolahduksia johtamisesta:

Kouzes & Posner - The Leadership Challenge: Hit MR -filosofia

Haasta prosessi

• ”Hallinto minimiin, valmennus ja oppiminen maksimiin.”

Inspiroiva visio

• ” Hyvät visiot muodostuvat aina mielikuvitusta rikastavista tarinoista.”

Tee toiminta mahdolliseksi

• ”Rakenna toimintaympäristö, joka innostaa kaikkia”

Mallinna Tie

• ”Muista että malli on yksinkertaistettu kuva todellisuudesta, mutta juuri siksi sen tarvitsemme.”

Rohkaise sydäntä

• ”Tunnen, siis olen. (uusi Descartes)”

Dee Hock: Johtaminen on

• 55 % itsensä johtamista
• 20 % omien johtajien johtamista
• 20 % vertaisten johtamista
• 5 % alaisten johtamista

Erkan teesit

ITSETUNTEMUKSEN KEHITTÄMINEN

• fyysinen itsetuntemus
• henkinen itsetuntemus

ITSENSÄ JOHTAMINEN

• fyysinen hyvinvointi
• henkinen hyvinvointi

YHDESSÄ TEKEMINEN

• vuorovaikutus ja yhteistyötaidot

VALMENTAVA JOHTAMINEN

• osallistaminen
• arvostava ja oppiva ilmapiiri

Peter Drucker:

”Johtamiseen liittyvät keskeiset teoreettiset asiat voidaan käydä läpi yhden päivän luennolla.

Johtamisen käytännön oppiminen vie koko eliniän.”

Ks. PowerPoint

Kokouksessamme 4.11.2021 klubin jäsenemme Emma Anttila ja Pirkko Melville pitivät esityksensä työstään, työnsä ajankohtaisista asioista, haasteista. Katse oli vahvasti tulevaisuudessa ja toiminnan kehittämisessä.

Emma Anttila, Jyväskylän Sinfonian intendentti, aloitti esityksensä kertomalla, että sinfoniaorkesterin ylikapelimestari Ville Matvejeffin sopimus umpeutuu v. 2022, mutta jatkostakin, työn muudosta käydään hänen kanssaan keskustelua.

Kaiken kaikkiaan koronan aika oli orkesterille varsin haasteellista aikaa. Toisaalta se pakotti hakemaan uusia toimintamalleja. Koronan aika olikin verkkokonserttien aikaa. Koronatilanteen ja suositusten/ määräysten muuttuessa  nyt syksyllä 2021 kausi on alkanut melko normaalisti. Konsertteja on pidetty paikan päällä muuallakin kuin Jyväskylässä mm. Mikkelissä.

Sinfoniaorkesteri tekee usealla tasolla erimuotoista yhteistyötä. Yksi yhteistyökumppani on Valtteri-koulu Onerva ja työ aistiherkkien oppilaiden kanssa. Orkesteri tuo mahdollisuuden aistia, kuunnella musiikkia aivan eri soittimien lähellä, vieressä.Emma Anttila kertoi myös, että kevään ohjelma on valmistumassa. Tuleva ohjelma onkin varsin korkeatasoinen, laadukas. Mielenkiintoa tuo mm. konserttien romantiikkapainotteisuus.

Toinen keskeinen asia oli soivan musiikkisalin saaminen Jyväskylään. Sinfonialle saneerataan nyt parin vuoden aikana väliaikainen esiintymistila Paviljongin Wilhelm-saliin. Tämä edellyttää salin akustiikan perusteellista parantamista orkesterimusiikin vaatimalle tasolle,asiantuntijan avulla.Salin muotokaan ei ole musiikille sopivan muotoinen. Selkeä tavoite on saada Jyväskylään soiva konserttisali/-talo. Vaihtoehtoja on kolme: Lutakko (jo asemakaavoitettu) Paviljongin yhteyteen; musiikkisalin, kirjaston ja museon yhteinen kulttuurikokonaisuus sekä Lyseon kortteli. Emma Anttila totesi lopuksi, että tärkeintä on kuitenkin, että konserttisali/ konserttitalo saadaan vihdoinkin Jyväskylään.

Pirkko Melville, Keski-Somen ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima ja osaaminen vastuualueen johtaja, kertoi ELY-keskuksen keskeisestä toimintakentästä ja tulevaisuuden haasteista. ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtiohallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä ko. alueilla. Se on valtion rahoittajaorganisaatio ao.alueella.

Korona on vaikuttanut myös Keski-Suomen ELY-keskuksen toimintaan, mm. maaseuturahaston yritystukien jakamiseen. Koronavuoden jälkeen kehittäminen onkin lähtenyt laajalla rintamalla kovaan vauhtiin. Aluekehittäjänä ELY-keskus on entistä enemmän ministeriöiden tavoitteiden kehittäjä, mm. koulutuksen, kulttuurin ja yrittäjyyden osalta. Pääohjaana on Työ- ja elinkeinoministeriö. Kehittämisessä tähtäys on aina pidemmälle tulevaisuuteen: Uudistuvan kasvun Keski-Suomi, työllisyyskokeilu yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Tavoitteena on Pohjoismaiden työllisyysmalli vuonna 2024. Pirkko Melvillen aloitteesta on perustettu kestävä elinvoimatiimi, jonka tavoitteena on lisätä alueellamme ELY-keskuksen vaikuttavuutta ja vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä edistää kansainvälisyyttä. Kaiken kaikkiaan Keski-Suomen uudistuvan kasvun rakentamiseen tarvitaan rahoittajia, rohkeita osaajia, huippututkijoita, ristipölyttäjiä, yrittäjiä, seitinkutojia, laineenlyöjiä ja tietenkin meitä rotareita, toteaa Pirkko Melville. Tämä kaikki ympäristöä kunnioittaen.

Rotaryt voivat olla mukana ulkomaalaisten työntekijöiden, osaajien houkuttelussa Jyväskylään  ja Suomeen palaavan työvoiman pitovoimana ja rakentaa siteitä oppilaitostemme ja yritysten välille.

Syys- ja vaalikous pidetty 27.10.-21

Tulevalla kaudella 2021-2022 Johanneksen jälkeen Presidenttinämme jatkaa Irina Chrons ja varaperidenttinä Anja Lehtonen sekä 1.sihteerinä Marja Arkela. 

Kuvassa Alban hienolla terassilla Johannaksen jälkeen on siis tuleva presidenttikolmikko. Tulevaisuutemme ja toimintamme jatkuvuus on taattu.

Viikkokokous 13.10.2021

Yhteistapaaminen Jyväskylän Nuorkauppakamarilaisten kanssa teemana yrittäjyys

Tapaamisen tavoitteena oli etsiä Jyväskylä-Laajavuori Rotareiden ja Jyväskylän Nuorkauppakamarin (NKK) jäsenten kesken yrittämiseen liittyviä yhteistyöteemoja, joiden pohjalta voitaisiin käynnistää myöhemmin käytännön toteutusprojekteja. Projektivalmistelu jatkuu vastaavalla yhteistapaamisella 17.11., jolloin teemana on johtajuus.

Tapaaminen järjestettiin Learning Cafe-tyyppisesti. Osanottajat jakaantuivat neljään pöytään kolme kertaa pöytien väkeä kierrättäen miettimään yrittäjyyteen liittyviä kiinnostavia näkökulmia. Tilaisuuden vetivät Johannes Partanen ja Tiina Savikangas.

Johannes taustoitti yhteistyötä rotareiden ja nuorkauppakamarilaisten kesken yhteisillä ja toisiaan täydentävillä tavoitteilla:

1. Rotareille ja varmaankin myös NKK:n jäsenille keskinäinen verkottuminen luo uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia
2. Johtaminen on yhteinen teema niin Rotareissa kuin NKK:ssakin sekä kansallisesti että kansainvälisesti
3. Projektitoiminta on päässyt Rotareissa sammumaan ja uusi piirikuvernööri Eila Parviainen on korostanut jäsenten ja projektien keskeisyyttä toiminnassa.

Learning Cafe-pöytien työn tulokset:

Mitä yrittäjämäinen ote/yrittäjyys tarkoittavat?

• ”Hybridiyrittäjyys” uusi ilmiö
  • Kevytyrittäjyys, ideoiden testaua
• Yrittäjämäisyys myös palkkatyössä
  • Pakko uusiutua, (työn) silppumaisuus
• Idearikkaus, halu ja rohkeus lähteä kokeilemaan
• Yrittäjyyttä pitäisi tukea myös yliopistomaailmassa
• Yrittäjämäisyys on synnynnäistä ja asenne
  • Sisu, sinnikkyys, peräänantamattomuus
  • Yrittäjyys on perinnöllistä
  • Karkoittaako, jos näkee vanhempian (toimivan) yrittäjänä vai saako itsensäkin yrittämään?

Yrittäjyys

• Pitkät työpäivät
• Voiton tavoittelu – mistä joutuu luopumaan?
• Järkevä voitto/etiikka
• Yrittäjät maksavat paljon veroa/ei ollenkaan veroja
• Itsensä kehittäminen
• Lait rimaa hipoen vai riman ali?
• Johtamisen erilaisuus isoissa yrityksissä vs. pienet yritykset
• Mitä tarkoittaa yrittänyttä ei laiteta?
  • Saa myöskin epäonnistua
  • Yrittänyttä ei moitita aina saa yrittää
• Yrittäjyys on myös asenne

Hybridiyrittäjyys

• Opiskelija, palkollinen, eläkeläinen ym./yrittäjä tai kevytyrittäjä
• Laskutuspalvelu

Verkostoituminen

• Mentorointi
• Uudet ideat & liiketoiminnat
• Palvelukokonaisuudet
  • win-win
• Verkostot (myös vapaa-ajan) markkinointikanavana
• Some-verkostot iso mahdollisuus
• Johtaja-klubi

Yrittäjyys

• 24/7?
• Vallasta luopumisen vaikeus
• Yrittäjyys ei sovi kaikille
• Yrittäjän vapaus
• Pakkoyrittäjyys vs. kevytyrittäjyys
• Halipuu

Tulevaisuuden osaamistarpeet ja -taidot

Tukea (yrittäjyyteen)

• Jyväskylän Yritystehdas (taustalla Jyväskylän kaupunki, yliopisto, ammattikorkeakoulu, Gradia)

Megatrendejä

• Mm. Sitra, Eduskunta, OPH

Käytäntö

• Jyväskylän Kauppakorkeakoulu
  • Opetussuunnitelman sisällöt
  • Monikulttuurisuustaidot
  • Kielitaito
  • Orientaation muutos
  • Tarvitaan investointiin satsauksia

Nuorkauppakamari

• Tunnistettu keskeisiä osaamistarpeita, esim. kestävä johtajuus
  • Kannattava bisnes
  • Ekologinen näkökulma
  • Merkityksellinen työ

Kestävä johtajuus ja osaamistarpeet

• Ekologisuus
• Yritysvierailut, esim. Spinnova
• Sosiaalinen kestävyys (suhteessa niin yrittäjään kuin työntekijöihinkin)
• Ilmapiirin luomisen taidot osana esimiehen osaamista
  • Luottamus eri toimijoiden kesken
  • Arkipäivän agendalla

Viikkokokouksessa 29.9. esitelmöitsijänä oli Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin. Esitelmän aiheena oli "Mitkä ovat Jyväskylän suurimmat haasteet tulevina vuosina?"

Klubilaisia oli paikalla runsaslukuisasti. Esitelmän jälkeen syntyi hyvää keskustelua niin Jyväskylän tilanteesta, tulevasta hyvinvointialueesta kuin potilas- ja asiakastietojärjestelmä Asterin hankinnasta.

Jyväskylä on kasvava kaupunki. Vuosien varrella Jyväskylä on vahvistanut 7. asukaslukusijaansa. Vuosittain lisäys on ollut 1000 - 1500 asukasta. Mutta miten jatkossa, miten vaikuttaa opiskelijoiden etäopiskelu asukasmäärään? Jyväskylässä asuu noin 42 000 opiskelijaa. miltei 3.osa asukkaistamme.Tästä kasvusta huolimatta Suomessa on laajalti käsitys, että olemme pienempi kaupunki kuin esim. Kuopio ja Lahti. Tätä käsitystä on saatava muuttumaan vahvalla kehittämistyöllä, toteaa Jaakko Selin. Tällöin on hyödynnettävä kaupunkimme vahvaa sivistyksen ja koulutuksen historiaa, yrittäjyyttä, innovatiivisuutta talouselämässä kaiken kaikkiaan on vahvistettava kaupungissa tehtävää TKI-toimintaa. Tätä työtä on tehtävä yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden, koulutussektorin ja muiden kaupunkien kanssa, painottaa Selin. Hyvinä esimerkkeinä ovat diplomi-insinöörikoulutuksen saaminen Jyväskylään, MAL-sopimuksen (maankäyttö, asuminen, liikenne) laajentuminen koskien kuuden suurimman kaupungin lisäksi myös Jyväskylää, Kuopiota ja Lahtea. Näiden lisäksi vetovoimaisuuttamme lisää brändimme liikuntapääkaupunkina mukaan lukien Hippos-hanke. Ja voimmeko saada liikuntalääketieteellistä koulutusta kaupunkiimme?

Yksi ongelmistamme on korkea työttömyysaste, kustannukset ns. sakkomaksuina ovat n. 20 Meur/vuodessa. Sen sijaan palveluidemme kustannustaso, lainakanta ja veroprosentti (20) ovat varsin kohtuullisia jopa alhaisia verrattuna muihin  suuriin kaupunkeihin.Toimintamenot huomioiden kaupungin konserni ovat n. 1mrd. euroa. Lainakanta ilman konsernin vaikutusta on n. 2850 €/asukas. Mutta työtä on tehtävä ennen kaikkea verotulojemme kasvattamiseksi.

Tulevaisuuden haasteita on koronan jälkeinen aika, kun tulee kustannuspiikki vuonna 2022 ja hyvinvointialueen synty 2023.Tällöin rahoituksestamme siirtyy 55 % hyvinvointialueelle (sosiaali- ja terveys- ja pelastustoimi) ja jonne siirtyy 1/2 kaupunkimme henkilöstöstä. Verotulot luonnollisesti vähentyvät. Hyvinvointialueen rahoituksesta vastaa ainakin alkuvaiheessa valtio siirtyvien verotulojensa kautta. Mutta miten jatko? Sivistystoimi nousee kaupungin keskeiseksi toimijaksi.

22.9.2021

Perttu Partanen, markkinointijohtaja, Puuilo Oy: ”Miltä näyttää vähittäiskauppamarkkinointi 2020-luvulla (kuluttajakäyttäytyminen ja asikaskokemus)”

Perttu Partanen kertoi aluksi omasta urastaan, työskennellyt mm. Powerin markkinointipäällikkönä, ja perehdytti meitä sen jälkeen Puuilo Oy:n toimintaan. Puuilo Oy on perheyhtiö, jonka perustivat Risto Tuomaala ja Markku Tuomaala Puolangalla vuonna 1982.

Yhtiö on yksi johtavista tavarataloketjuista Suomessa. Tällä hetkellä Puuilolla on 34 myymälää Suomessa.  Henkilöstön määrä on noin 760. Puuilon liikevaihto oli tammikuussa 2021 päättyneellä tilikaudella 238,7 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin liikevaihto oli 170,5 miljoonaa euroa.

Puuilo Oy listautui pörssiin kuluvan vuoden kesäkuussa. Suurin omistaja on ruotsalainen Adelis Equity Partners Fund I AB.

Puuilo tunnetaan edullisista hinnoista ja laajasta, kilpailijoista erottuvasta tuotevalikoimasta. Tuotteita on yli 30.000. Puuilo palvelee erityisesti tee-se-itse asiakkaita sekä yrityksiä. Suurin tuoteryhmä kohdentuu rakentamiseen. Seuraavaksi suurimman tuotetarjonnan muodostavat koti- ja taloustavarat sekä työkalut. Lähes samansuuruisia tuoteryhmiä ovat autotarvikkeet, lemmikit ja piha & puutarha. Pienintä osuutta edustavat vapaa-aika, elintarvikkeet ja kausituotteet. Pääasiassa suomalaisia tuotteita, osa tulee myös Kiinasta. Yhtiö on kasvanut vauhdilla, noin 23% / vuosi.

Puuilon kasvustrategia

-monikanavainen palvelumalli

Asiakkaan polku

Puuilossa ”markkinointi on investointi, ei kuluerä”.

-muutoksen vauhdittaja > 4G-verkot, IOS, Android, sosiaalinen internet

-käytössä markkinoinnin AIDA-malli: Attention, Interest, Desire, Action eli ensin kiinnitetään asiakkaan huomio ja kiinnostus, sitten herätetään halu ja toiminta.

-verkkokauppa kasvattaa kokonaismyyntiä, silti kivijalkakauppa on kasvamassa. Selvitysten mukaan 77% asiakkaista hakee tuotetietoa verkosta ennen myymälässä asiointia. Myös asiakaspalaute verkossa on hyvää vertaismateriaalia.

-markkinointiosasto työllistää viisi henkilöä, lisäksi kumppaneina on media- ja mainostoimistoja.

-digi- ja somemainonta kohdennetuille ryhmille

-iso merkitys on hakukonenäkyvyydellä, joka painottuu sisältöön. Tässä noudatetaan Bill Gatesin 1990-luvulla heittämää slogania ”Content is King”.

-vaikuttajamarkkinointi kohdentuu mm. tubettajiin

Viikkokokouksessa 15.9.2021 esitelmänä oli nuorisoasiamiehemme, Nuorten Suomi toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkasen esitelmä "Miten klubimme voi auttaa nuoria? Esitelmä on osa klubimme uudistustyötä, jonka osana kerromme itsestämme, työstämme ja nostamme esille aiheita, joiden pohjalta voimme mahdollisesti rakentaa palveluprojekteja.

Nuorten Suomen visio on Suomi, jossa jokainen saa, osaa ja haluaa olla mukana toimia ja vaikuttaa valitsemalla tavalla. Nuorten Suomi edistääkin nuorten toimijuutta ja vaikuttamista. Nuori tekee, toimii ja johtaa - aikuiset tukevat.Tästä hyvänä esimerkkinä oli Jyväskylässä 24 kertaa järjestetty Toukofest-tapahtuma, jossa järjestämisvastuu oli nuorilla.Tapahtumat onnistuivat hienosti ja osallistujia oli joka kerralla useita tuhansia nuoria, koululaisia. Nuorten Suomi on nuorten ääni maakunnassa, koko Suomessakin ja kuntatasolla tukemalla mm. oppilaiden osallisuutta kouluissa.

Esitelmässä käytiin lävitse myös Rotareiden nuoripalveluita. Näistä keskeisin, myös omassa klubissamme, on nuorisovaihto. Muita toimintoja ovat mm. RYLA -Rotary Youth Leadership Awards-koulutukset, Interact- ja rotaractklubit.

Esitelmän päätteeksi keskustelimme mahdollisuuksistamme käyttää nuorten aktiivisuutta, toimintaa hyväksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, pitkälläkin aikavälillä.Keskustelussa esille nousivat esitelmän pohjalta: Nuoret tapahtuman tuottajina, RYLA- koulutuksen kehittäminen, erilaiset kampanjat sekä yhteistyö Jyväskylän kaupungin, Nuorkauppakamarin ja Nuorten Suomi kanssa.

9.9.2021

Pres. 2021-22 Johannes Partanen ja kolme tulevaa puheenjohtajaa Iina Chrons, Anja Lehtonen ja Marja Arkela:

Miksi perustimme yhdessä Nyrkkitiimin – Ajatuksia klubimme uudistamiseen vuosina 2021-25

NYRKKI Johannes 2021-22, Iina 2022-23, Anja 2023-24 ja Marja 2024-25

• Mahdollisuus toiminnan uudistamiseen neljän vuoden jänteellä.
• Toteutamme Rotary’s Statementiä: Together people create change
• Toteutamme Rotary Internationalin ja piirimme 1390 velvoitteita.

Piirimme kuvernöörin ja kouluttajien velvoite presidenteille lyhyesti:

• Maailma muuttuu ja klubien on uudistuttava.
• Tarvitsemme hyviä palveluprojekteja, joita viemme yhdessä eteenpäin klubimme kokouksissa.
• Tarvitsemme hyviä alustajia menestykselliseen tekemiseen ja aivojemme tuulettamiseen hyvässä seurassa.
• “Ottakaa toimintaanne mukaan jollakin tapaa uusi maailmanlaajuinen painopiste - Ympäristö.”
• “Lounaskokoukset pelkillä esitelmillä eivät ole Rotaryklubi.”

Näillä keinoin muutumme:

• Lisäämme näkyvyyttämme
• Suuntaudumme vahvemmin ulospäin, vaikutamme
• Monipuolistamme jäsenistön ikä- ja ammattijakautumaa
• Osallistamme jäseniämme projekteilla
• Tarjoamme monipuolisia ja uusia toimintatapoja
• Hyvistä kokemuksista voi kummuta uusi, innostava toimintatapa

Nyrkki ehdottaa vuoden teemaksi: Muutos on uudistumista ja osallistumista

Ina Chrons:

• Jäsenmäärää ja jäsenyyttä halutaan kehittää: 5-10 uutta jäsentä vuodessa
• Nuorkauppakamarilaisille halutaan tarjota mahdollisuus jatkaa aktiivisuuttaan, kun heidän toiminta-aikansa päättyy NKK:ssa.
• Niin olemassa oleville kuin uusillekin jäsenille halutaan luoda kiinnostavia toimintasisältöjä
• Myös yrittäjäjärjestön kanssa halutaan käynnistää yhteistyö keväällä 2022

Anja Lehtonen

• Teemana osallistuminen ja osallistaminen
• Toimintaa halutaan uudistaa sopivalla tavalla, mutta säilyttää entiset hyvät käytännöt
• Osallistumisesta on hyvä esimerkki joka viikkokokouksesta laadittavat referaatit kotisivuille
• Jäseniä aktivoidaan viikko-ohjelman laatimiseen esim. esittämällä jokin ajankohtainen teema. Myös kyselyillä voidaan aktivoida jäseniä tuottamaan sisältöä viikko-ohjelmiin.
• Monet niistä, jotka eivät syystä tai toisesta osallistu viikkotapaamisiin voisivat olla kiinnostuneita tekemään itse jotain ja vaikuttamaan konkreettisesti lähiympäristöönsä.

Marja Arkela:

• Rotareiden perustehtävää on syytä kirkastaa: hyvän tekeminen yhdessä paikallisesti ja kansainvälisesti.
• Tämän perustehtävän mukaista toimintaa pitäisi pystyä konkretisoimaan Jyväskylä-Laajavuori-klubissa.

• Johannes avasi kauden v.21-22:  teemana oppiminen ja kaikki mukaan!

Johannes Partanen pm ollut jäsenenä  vuodesta 2000. Nyt jo paljon elämää kokeneena astuu presidentin rooliin ja kysyy, mitä olet oppinut elämäsi aikana. Siinä on jäsenistöltä ammennettavaa muille tulevan kauden aikana. Johannes painottaa uusien palveluprojektien avaamista ja asian jatko myös tuleville presidenttikausille. Johannes haluaa viedä klubiamme oppivan yhteisön suuntaan, halutuimmaksi klubiksi Jyväskylässä. Myös nykyaikainen esitysteknologia on saatava kuntoon, sen osoitti mennyt koronakausi.

Kausi avattiin pohtimalla mitä opittiin edellisten presidenttien kausilla ja mitä siitä siirretään tuleville kausille. Antti Rastela analysoi omaa kauttaan. 

Hyvin meni:

• ohjelma, kiinnostavat aiheet
• byrokratia sujui
• hyvä dokumentointi ja ryhmä
• hyvä maine, uusia saatiin mm. Tikkakosekn klubin lakattua
• Joululaulut ok., Veteraanitilaisuus ok
• Palveluprojekti Lasten yliopisto, ei lähtenyt liikkeelle

Ei hyvin

• kausi loppui kesken koronan takia
• 6-8 henkilöä ei ole ollut millään tavalla toiminnassa mukana

Mitä opittiin

• digitalisaatiosta apua
• tarve uudistua
• tarve pitää kiinni vahvuuksista
• yhteistyön merkitys
• hyvän palveluprojektin tarve

Mitä paremmin

• uudistustyötä
• viestintää
• nuorekkuutta
• uusia jäseniä

Mitä tehdä

• hyvä ohjelma kaudelle
• hyvä palveluprojekti

Janne Mönkkönen analysoi mennyttä kautta:

Hyvin

• toiminnan jatkuttava koronasta huolimatta
• erilaisen vahvuudet esiin ja toistemme täydentäminen
• hybridikokoukset, live-kokoukset, pelkät etäkokoukset
• tein paljon itse ja onnistuin uudessa tilanteessa
• yrittäjien kanssa yhteistyö
• Antin kauden pois jääneet esitykset saatiin mukaan

Ei hyvin

• etätekniikka, Jabra
• ohjelman teko ajoissa
• viestintä ohjelmasta ajoissa

Mitä opittiin

• hybridikokoustaminen
• oikea-aikainen suunnittelu kun on viestittävä 50 henkilölle, vähintään viikko, kk tai puoli vuotta etukäteen
• Rotaryasia on meille tärkeä

Mitä paremmin

• aikataulutus ja viestintä
• parempi osallistuminen tavoitteeksi
• vastuunjako laajemmille harteille

Mitä käytäntöön

• ohjelmaan väljyttää,  esim.ajankohtaisteemoja
• Nuorkauppakamariyhteistyö
• SWOT tehty keväällä 2021, se ohjaamaan tulevaa
• aktiivista toimintaa

Kommentteja:

• kaikille ei jatkuva oppiminen ole enää niin pop, hyvät ja monipuliset esitelmät eri aloilta
• jäntevä ohjelma koko kaudelle
• ajankohtaiskatsauksia mukaan sopivasti
• omien jäsenten esityksiä, kukin miettiköön mahdollista omaa antia muille
• uusia toimintamalleja ja projekteja nuorten mukaan saamiseksi
• vahva toiminnan ydin säilytettävä
• myös väljyys vaatii suunnittelua kauden ohjelmaan
• monipuolista työtä
• ja pohtikaamme, millä keinoin tutustumme toisiimme ja uusiin jäseniimme entistä pontevammin!

Muistiinmerkitsi Petri