Laajavuoren rotaryklubi, esitelmä 17.2.2021:

Music & Science

by Geoff Luck, Associate Professor at the Finnish Centre for Interdisciplinary Music Research at the University of Jyväskylä

Aluksi Geoff soitti lyhyen pätkän kahdeksasta eri piisistä. Tunnetteko? Kaikki tunnistivat ainakin neljä.

Miksi jokin musiikkikappale pääsee suosioon? Esitelmä oli yksi seuraamistani eri vuosien parhaista esitelmistä ja sisälsi paljon vaikutteita kaikkiin aisteihimme. Jatkan musiikin valitsemista Spotifysta uudella innolla.           

Geoff jakoi esityksensä näihin kolmeen osaan:

I     Music In Our Lives

II    The Musical Experience

     - Stimulate The Mind

     - Capture The Heart

     - Seduce The Body

III Real-World Applications

     - Create More Immersive Expereiences

     - Predict Commercial Performance     

I Kuuntelemme (kuulemme) musiikkia 4 h per päivä keskimäärin, yhteensä 13 vuotta musiikkia, jos laskemme kaiken yhteen. Musiikissa on DNA. Musiikki yhdistää koko maailman. Tuo meidät yhteen, luo tunteita ja se stimuloi meitä. Se on myös palkitsevaa. Aivot linkittyvät suoraan musiikkiin. Nostalgia tuo muistoja mieleen. Musiikki yhdistää meitä (aivot, sydän ja vartalo). Tuo ajan takaisin. Kun olin nuori, niin musiikki oli jotain. Esimerkiksi Paul Anka ”You Are My Destiny”.

II Chills, tears, shivers. Jopa pienet lapset vaistoavat musiikin. Musiikilla on parantava voima. Musiikki ja tanssi kuuluvat yhteen. Rytmimusiikki panee meitä vielä enemmän liikkumaan.

III Käytämme musiikkia markkinoinnissa, TV-ohjelmissa, elokuvissa, peleissä, virtuaalitodellisuudessa. Musiikilla luodaan nostalgisia tunteita. Miten voi ennustaa jonkin kappaleen menestyksen? Top 10 Spotify-kappaleita tutkimalla on havaittu, että tietyillä musiikillisilla elementeillä on kolme kertaa todennäköisempi menestymisen mahdollisuus. Mitä enemmän kuuntelet sitä avoimempi voit olla. Tutulla musiikilla luodaan myös yhteys menestyviin brändeihin. Päivittäin julkaistaan kymmeniä tuhansia piisejä.

Hieno esitys. Kiitos Janne, Geoff ja klubimme kaikki jäsenet. Klubimme herättää aika ajoin kylmiä väreitä.

10.2.2021 Klubin ensimmäisessä ETÄESITELMÄSSÄ Aleksi Graf esitteli Nuorkauppakamarin toimintaa ja pohjusti mielenkiintoista keskustelua yhteistyöstä klubimme ja Nuorkauppakamarin kanssa

Nuorkauppakamari on tarkoitettu 25-40 vuotiaille koulutetuille ja johtavassa asemassa oleville huomisen johtajille. Se auttaa jäseniään luomaan uusia kontakteja, tarjoaa koulutusta sekä edistää jäsentensä liiketoimintaa, uraa ja henkilökohtaista kehitystä. Jäseniä on noin 700 ja kunniajäseniä/senaattoreita noin 550.

Verkostoituminen tapahtuu mm. alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä kokouksissa ja koulutuksissa. Jäsenet kiinnittyvät erilaisten yhteiskunnallisesti vaikuttavien projektien ja tapahtumien kautta osaksi paikallisia vaikuttajaverkostoja, joiden kontaktit ulottuvat Keski-Suomesta eri puolille maailmaa. Jyväskylän Nuorkauppakamari on keskisen Suomen suurin nuorkauppakamari, joka on vaikuttanut aktiivisesti Jyvässeudun ja Keski-Suomen kehitykseen vuodesta 1961 lähtien.

Myös hyväntekeväisyys on yksi toiminnan kohde ja esimerkiksi Joulupuu-keräyksellä viime vuonna hankittiin vähävaraisille lapsille ja nuorille lahjakortteja erityisesti paikallisista yrityksistä. Puheenjohtaja vaihtuu vuosittain, joten Nuorkauppakamarilla on paljon samanlaista toimintaa kuin rotareilla. Viime vuoden puheenjohtaja oli Aleksi Graf, tänä vuonna pj on Miia Valkonen ja tuleva pj onTiina Savikangas.

Klubimme jäsenistä ainakin tuleva presidentti Johannes Partanen on Jyväskylän Nuorkauppakamarin senaattori. Esitystä seuranneen keskustelun aikana ideoitiin monenlaista yhteistyötä, jota alkaa valmistella pienryhmä, johon kuuluu 2-3 edustajaa kummastakin tahosta. Yksi yhteistyökohde voisi olla yksityiselle tai julkisella puolella tai yrittäjänä toimivan johtajan työn seuraaminen yhden päivän ajan.

Alustavasti Nuorkauppakamarin edustajat/jäsenet tulevat klubimme kokoukseen 21.4. ja silloin esimerkiksi jotkin klubimme jäsenet voisivat kertoa urapoluistaan.

Lue Nuorkauppakamarista lisää osoitteessä https://nuorkauppakamarit.fi ja  https://www.jyvaskylannuorkauppakamari.fi/

Viikkokokous 3.2.2021

Kahviharrastus. Hieman kahvista yleisesti ja henkilökohtaisesti

Juhani Takkinen

Apulaisrehtori

Jyväskylän Lyseon lukio

Minä ja kahvi

Juhani kertoi olleensa ensimmäistä kertaa tekemisissä kahvin kanssa kolmevuotiaana leikkiessään leikkikupeilla ja sai vanhemmiltaan luvan maistaa kahvia. Kolmevuotiaan suussa se ei kuitenkaan maistunut hyvältä.

Yläkouluikäisenä sukulaisreissuilla kysyttiin myös nuorelta mieheltä, että juotko kahvia? Maidon ja pullan kanssa kahvi maistui.

Varsinainen kahviharrastus käynnistyi 2005 kahvimyllyn ja vastapaahdetun papukahvin hankinnalla.

Kuvaesitystä seuraava tarina (linkki kuvaesitykseen tarinan lopussa)

Kahvilajeja on useita, mutta näistä lajeista käytännössä vain kaksi, Coffea Arabica ja Coffea Canephora (kauppanimeltä Robusta) ovat laajemmassa kaupallisessa käytössä.

Arabica on se kahvilaji, jonka eri puolille levinneitä lajikkeita viljellään ja nautitaan laatukahveina. Se on makuominaisuuksiltaa Robustaan nähden ylivertainen. Kahvin laatuun vaikuttaa erityisen paljon sen käsittely sadonkorjuuvaiheessa kasvuolosuhteen mukaan luettuna.

Kahvi kukkii pienin vaalein kukin noin päivän pari ajan ja kukinnosta kehittyy marja, jonka sisälle muodostuu tyypillisesti kaksi siementä, eli kahvipapua. Toisinaan sisälle muodostuu vain yksi siemen (ns. ”Peaberry”) ja harvinaisemmin kolme. Kukasta kypsään marjaan vie noin 9kk.

Kahvimarjan kuorta voidaan kuivata (”Cascara”) ja siitä saa valmistettua ruusunmarjateen kaltaista kofeiinipitoista juomaa.

Kahvia voi paahtaa kotona ja tätä Takkinen alkoi harrastamaan vuonna 2006 tilattuaan kahvipapuja netistä ja pienen kohvinpaahtimen.

Yksinkertaisimmillaan kahvin paahtoon riittää oikean mallinen popcornikone tai kuumailmapistooli. Kotipaahtamista varten löytyy kuitenkin sitä varta vasten valmistettuja kotilaiteita.

Kahvi paahtoon riittää noin 250-260 celsiusasteen lämpötila. Paahdon aikana kahvin väri muuttuu vihertävästä tutun ruskeaksi ja kaikki kahviin liitetyt aromit muodostuvat paahdon aikana.

Tärkeä kohta paahdon aikana on ns. ”1st crack” vaihe jonka aikana kahvipavut poksahtelevat sisälle muodostuneen paineen vaikutuksesta. Tässä vaiheessa kahvi on alimman paahtoasteen kohdalla.

Paahtaminen vaati harrastamisena harjoittelua ja sen aikaisilla laitteilla myös pientä modifiointia.

Vastapaahdetulle kahville tyypillistä on sen sisältämä suuri hiilidioksidin määrä. Tämä tulee huomioida mm. kahvin pakkaamisessa. Kahvi menettää ”tuoreuttaan” hiilidioksidin poistumisen myötä.

Kahviharrastajan tärkein harrastuväline on riittävän hyvä kahvimylly, jossa on kunnolliset terät. Yksinkertainen käsimyllykin on parempi vaihtoehto kuin ”silppuri”. Kahvimyllyn terät ovat tyypillisesti joko kartioterät tai levyterät käyttötarkoituksesta ja myllyn koosta riippuen.

Jauhamisen jälkeen kahvin voi valmistaa monella erilaisella valmistustavalla ja näissä on yleensä omat erityispiirteensä maussa. 

Chemex on yksi ”ikoninen” suodatinkahvin valmistuksessa käytettävä laite ja sen parina käytetään yleensä veden kaatamiseen suunniteltua pitkänokkaista kannua.

Kahvin uuttamisen saloihin voi paneutua mm. erilaisten kaavioiden ja mittalaitteiden avulla. Suodatinkahvissa hyvä perusperiaate on 60g kahvia litraa vettä kohden. Vaaka on kahvin valmistuksessa myös tärkeä apuväline kahvin ja veden punnitsemisessa, mikäli halutaan toistettavuutta.

Espresso on aivan omanlaisensa kahvinvalmistusmenetelmä ja sitä varten löytyy useita erilaisia laitevaihtoehtoja. Näistä automaatiikeittimet ovat harrastajan näkökulmasta hankalia, koska niissä ei prosessiin voi juuri itse vaikuttaa.

Espressolaitteissa on yleensä paljon mahdollisuuksia ”virittelyyn” ja laadukkaita laitteita on helppo korjata itsekin.

Espresso uutetaan noin 9 bar paineessa ja vaatii siksi jonkin verran harjoittelua ja paneutumista jotta se onnistuu hyvin.

Espressoa käytetään usein maitokahveissa ja maidon vaahdottamista oikein tulee myös harjoitella. Oikealla tavalla vaahdotetulla maidolla on mahdollista mm. kaataa ns. ”Latte Art” kuvioita. 

Kahvin hinta ei välttämättä suoraan kerro sen laatua, mutta pääsääntöisesti hyvä kahvi on noin 40€/kg hintaluokassa ja se kannattaa ostaa mahdollisimman tuoreena, alle 3kk paahdosta (tällöin näkyviin merkitty paahtopäivä on edellytys). ”Kuriositeettikahveissa” hinnan määrittävät pitkälti muut tekijät kuin itse laatu.

Kuvaesitys avautuu tästä.

27.1.2021 Tulevaisuuden työvoima - sukupolvi Z. Pia Kreus, kansainvälisen liiketoiminnan lehtori, JAMK

Pia Kreus esitteli aluksi itsensä: opiskellut klassista musiikkia (piano), kulttuurihallintoa ja esittävää taidetta Pariisissa, Berliinissä ja Prahassa, kolme maisterintutkintoa, väitöskirja tekeillä tietojohtamisesta ja aineettoman pääoman johtamisesta. 10 vuoden kansainvälinen kokemus, 25 vuoden kansainvälinen opettajakokemus. Palasi v. 2004 Suomeen ja Jyväskylään. Henkilöstöjohtamisen ja johtamisen asiantuntija. Opetustehtävät nuorten ja aikuisten tutkintoonjohtavassa koulutuksessa. Pia on myös klubimme presidentin Janne Mönkkösen puoliso ja edesmenneen kunniajäsenemme Karl-Erik Kreusin tytär.

Mitä tarkoittaa sukupolvi Z

-digital native --> ensimmäinen sukupolvi, joka on syntynyt teknologian keskelle 1991/1998, "suuren globaalin taantuman sukupolvi". Liikkuu luontevasti tietokoneiden, mobiililaitteiden ja internetin maailmassa varhaisesta ikäkaudesta alkaen.

-Z-henkilö ei tunne maailmaa ilman sosiaalista mediaa, ei pidä taloudellista kasvua enää itsestään selvänä, suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti, pohtii eettisyyttä ja kestävän kasvun kysymyksiä, on monikulttuurinen, haluaa olla innovatiivinen, uskoo ainutkertaisuuteensa.

-maapallo on yksi, nuoret ovat globaaleja kansalaisia, realistisia, koulutettuja, sosiaalisia, teknologian yhdistämiä, sivistyneitä, joustavia, vahvoja, tietävät mistä tulevat. Heitä yhdistävä tekijä on internet, jonka kautta he hahmottavat maailmaa. Ovat tulevaisuusorientoituneita.

Ikäluokkajaottelu

-suuret ikäluokat s. ennen 1954, öljykriisin sukupolvi 1955-54, hyvinvoinnin sukupolvi 1965-72, lamasukupolvi 1973-79, Y-sukupolvi 1980-1990, Z-sukupolvi 1991 tai 1998

-ikäluokkajaottelu näkyy työelämässä, harrastuksissa, toiminnassa, toimintatavoissa, arvoissa, sosiaalisen median suuri vaikutus ja voima

Z-henkilö työelämässä

-Z-henkilön mielestä esimiehen tärkeimmät ominaisuudet ovat oikeudenmukaisuus, tunneäly, työntekijöiden osallistaminen, esimerkkinä oleminen ja luotettavuus.

-moderniin johtajuuteen kuuluu työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen sekä älyllinen inspirointi ja myönteisyyden johtaminen, käy avointa keskustelua työhön liittyvistä asioista ja arvostaa ja kuuntelee mielipiteitä.

-esimiestyötä he kehittäisivät Z-sukupolvelle ominaisten arvojen mukaisesti, jossa korostuvat vapaus, räätälöinti, yhteistyö, viihde ja nopeus.

Z-henkilön haasteet työelämässä

-globaali kasvoton kilpailu, tutkintokoulutuksen "inflaatio", nuorten globaali massatyöttömyys, työelämään kiinnittyminen, puutteelliset työelämätaidot, pitkäjänteisyyden puute, alaistaidot, vapaaehtoistyö ei enää houkuttele.

Z-henkilöiden maailmaa esiteltyään ja avattuaan Pia Kreus kysyi: mitä Rotary-liike voi tarjota heille? Kysymystä seurasi syvä hiljaisuus. Presidentti Janne esitti kansainvälisten opiskelijoiden hyödyntämistä esim. niin, että kutsutaan heitä mukaan toimintaan ja pidetään Rotarya integraatioalustana heidän palattuaan kotimaahansa tai opetamme nuorille työelämätaitoja.

Kokous 20.1.2021

Liiketaloutta, Kristian Lehtikangas, luokite-esitelmä

Kristianin taustat:

• synt.3.8.1991 Ylivieska
• puoliso Lucrezia Sette
• vanhemmat Jari ja Ulla Lehtikangas, isä toiminut pitkään rotareissa

Kristian harrastaa vapaaehtoista maanpuollustusta, urheilee, voimaharjoittelee, voimanostaa, kehoa rakentaa, vaeltaa, patikoi, kalastaa.

Kiinnostunut sijoittamisesta ja varainhallinnasta.

Työt:

• myynti, hinnoittelu, henkilöstöhallinto, kiertotalous töitä Suomessa ja Saksassa
• Viimeksi Valmet, taloushallinto

Kristian hakee töitä, nyt tekee töitä isänsä firmalle Trelin.

• imagokonsultointi, mainostoimisto
• miljöö, interiööri, oma studio

Miksi Kristian valinnut liiketalouden:

• turvallinen, helppo hankkia töitä aina
• yksityisyrittäjyys, kansainvälisyys, Eurooppa
• vaihto-oppilas, kaksoistutkinto

Opiskelut:

• Tradenomi AMK
• Bachelor of Arts, Berlin, Shool of Economy and Arts
• Kauppatieteiden maisteri, Vaasan Yliopisto

Erikoisosaaminen:

• Liiketoiminnan kehittäminen
• Strategia
• Kiertotalous
• Taloushallinto
• Johtaminben
• Henkilöstöhallinto
• Kansainvälisyys

Keskutelua, Mitä kiertotalous:

• Tulo-ja jätevirtojen yhdistämistä.
• materiaaleja, kemiaa, energiaa
• oltava kannattavaa
• yhteiskunta määrittää infrastruktuurin

Tärkeää on imago, kustannustehokkuus, lisäarvo, investoinnit.

Miten vaikuttaa etätyö henkilöstöhallinossa:

• riski suomalaiselle taloudelle
• firman vastuulla omaa vai ulkoistettua työtä
• imagokysymys
• halpatyövoimamarkkinat, avaako Pandooran lippaan
• käy asiakaspalveluun, it-tukeen

Nuoren rotarin tie

• isä rotareissa, naapurit houkutteli
• suosittelijat tärkeitä
• kipinä rotareihin, kun valmistunut työelämään
• verkostoituminen yksi tavoite

Uutta suuntaa:

• RotarAct toiminta opiskelijoille
• Nuoriin huomioita, oppilaitoksiin
• Nuoret yrittäjät mukaan, esim. Teams kokouksen välitykseen
• JKL yrittäjäjärjestöihin kontaktit
• Markkinoitivastaava klubiin
• Asiaan palataan seuraavassa hallituksen kokouksessa

• Kristian mukaan, Tervetuloa!

Markkinointia ei voi olla liikaa!

Jyväskylä-Laajavuori Rotaryklubi ottaa toistaiseksi käyttöön maskisuosituksen viikkokokouksissa ja hallituksen kokouksissa. Osallistujat tuovat omat maskinsa mukanaan.

Järjestelyllä halutaan turvata toiminnan jatkuminen turvallisissa olosuhteissa.

13.1.2021 

Digitalisaatio koulussa – uhka vai mahdollisuus?

Tommi Kärkkäinen, professori.  Koulutusteknologian ja kognitiotieteen toiminta-alueen johtaja. Informaatioteknologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto.

Tommi Kärkkäinen esitteli aluksi lyhyesti informaatioteknologian tiedekunnan koulutusta, jossa on kolme tutkintovaihetta: tekniikan kandidaattiohjelma, DI-koulutus ja tekniikan tohtori. Tiedekuntaan kuuluvat myös kansainväliset maisteriohjelmat.

Digitaalisuus kouluissa on määritelty opetushallituksessa (2014) näin: Tieto- ja viestintäteknologinen (TVT) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. 

PerusOPS2014 (2016 alkaen) vahvisti digitaalisuuden asemaa kouluissa samoin kuin sähköiset yo-kirjoitukset 2019 alkaen.

Digitaalisten työvälineiden, tietokoneen, kännykän ja netin, hyödyntäminen oppitunneilla kasvoi Suomessa 2013-2018 18%:sta 51%:iin, mikä oli tutkitun 48 maan/alueen piirissä nopeinta, mutta silti selvästi kansainvälistä keskiarvoa vähäisempää.

Paineita opettajiin päin lisää se, että lähes kolmannes oppilaista kokee, että on oppinut koulussa vain vähän tai ei lainkaan siitä, miten tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tiedonhaussa ja miten arvioidaan internet-lähteiden luotettavuutta tai miten niihin viitataan.

Opettajat kokevat itsekin, että suurin tarve kehittää ammatillista osaamista on nimenomaan TVT-taidoissa.

Digitaalisuuden hyödyt

Digitaalisuuden hyödyt oppimiselle ilmenee erityisesti, kun TVT:n käyttö on tarkoituksenmukaista eikä välttämättä säännöllistä. Oppilailla ja opettajilla on havaittu teknostressiä, mikä on näkynyt esim. korona-ajan etäopiskelussa.

Uudet oppimisen ympäristöt ja menetelmät

• Oppimispelit ja simulaatiot
• Fysiikan kehollista oppimista luokkahuoneen ulkopuolella
• Ohjelmointia projektioppimisena
• Värkkäilyä ja omia tuotoksia teknologia-orientoituneesti, esim. limsatölkistä tehtiin satelliitti, 3D-tulostukset ym.

Sitoutuminen kouluun

Toisaalta digilaitteiden hyödyntäminen ja digivälitteiden oppiminen saattaa herättää ja parantaa oppimismotivaatiota. Esim. tablettien käyttö matematiikan opetuksessa lisäsi poikien halua opiskella matematiikkaa, kun taas tytöt pitivät enemmän perinteisistä oppimismenetelmistä. Digitaaliset oppimisympäristöt motivoivat oppilaita, jotka eivät tavallisesti innostu oppimistehtävistä. Myös ryhmätöihin on todettu olevan digitaalisessa vuorovaikutuksessa korkeampi motivaatio kuin perinteisessä kasvokkaisryhmässä, syntyy vertaisdynamiikkaa.Tytöt ja paremmin pärjäävät oppilaat tyytyväisempiä kuin pojat ja huonommin pärjäävät.

Lopuksi niin esitelmöitsijä kuin klubin jäsenetkin kysyivät onko digitalisaatiop koulussa uhka vai mahdollisuus. Tommi Kärkkäinen muotoili asian: pedagogisesti järkevästi käytettynä mahdollisuus, maailman osaavimman tietoyhteiskunnan kehittäjäksi kasvamiselle välttämättömyys – mutta asiat eivät tapahdu itsestään!

Keskustelussa jäsenten kanssa Tommi Kärkkäinen totesi, että digitalisaatio koulussa on SEKÄ uhka ETTÄ mahdollisuus. Pohdittiin myös onko digitaalisuus opetuksen korvaavaa vai täydentävää ja päädyttiin jälkimmäiseen.

Viikkokokous 2.12.2020

Liikunta ja aivot

Professori, filosofian tohtori Janne Avela, Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, liikuntabiologia Jyväskylän yliopisto.

Fyysinen harjoittelu edistää kognitiivista (tietokyky) suoriutumista. Vaikutukset ovat voimakkaimmillaan otsalohkoon liittyvissä toiminnoissa (lähde: Otsalohko osallistuu liikkeiden, tuoreen muistin ja tunteiden suunnitteluun). Erityisesti aerobisella fyysisellä kunnolla on merkittävä vaikutus kognitiivisiin kykyihin. Fyysinen aktiivisuus vähentää myös kognitiivisten kykyjen laskua: korkea-aktiivisesti harjoitelleilla on 38% pienempi ja kohtalaisesti harjoitelleilla 15% pienempi riski harjoittelemattomiin nähden.

Aivot ovat plastiset (muuntuvat) ja kykenevät muuttumaan ajassa ja iässä paitsi parempaan myös huonompaan suuntaan. Aivojen plastisuus on tärkeää mm. oppimisen, muistin, motorisen oppimisen ja adaptaation ja aivovammojen parantumisen kannalta. Lyhyetkin fyysiset harjoitteet voivat tuottaa nopeita plastisia muutoksia hermoston synapseihin (lähde: Synapsi eli hermoliitos on kahden hermosolun liitospinta, jonka kautta hermoimpulssi siirtyy tai jää siirtymättä hermosolusta toiseen). Pitempiaikainen (esim. jo viiden harjoittelukerran) harjoittelu lisää aivojen hippokampuksen aivosoluja.

Rotilla aerobisella kestävyysharjoittelulla on saatu merkittäviä tuloksia kognitiivisten aivoalueiden kehittymiseen, intervalliharjoittelulla ei juurikaan ja voimaharjoittelulla ei lainkaan. Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö rottien lihaksisto kehittynyt. Toisaalta kestävyysharjoitelleilla rotilla on havaittu parantunutta kognitiivista oppimista, mutta ei parantunutta motorista oppimista johtuen todennäköisesti annetun liikuntatehtävän yksipuolisuudesta.

Ihmistutkimukset liikunnan vaikutuksesta oppimiseen perustuvat pääasiassa kuvantamiseen ja kartoittamiseen neljällä eri menetelmällä:

• fMRI: Toiminnallinen magneettikuvaus eli funktionaalinen magneettikuvaus (engl. functional Magnetic Resonance Imaging) on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, jolla tutkitaan aivojen toimintaa (lähde).
• TMS: Transkraniaalinen magneettistimulaatio on aivojen hermosolujen aktivointia pääkallon ulkopuolelta magneettikentän avulla (lähde).
• MEG: Aivomagneettikäyrä eli magnetoenkefalografia on aivojen sähköisen toiminnan tuottamia magneettikenttiä mittaava kuvantamismenetelmä (lähde).
• EEG: Aivosähkökäyrä (elektroenkefalografia, engl. electroencephalography;) on menetelmä aivojen sähköisten ilmiöiden kuvaamiseen (lähde).

Tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että lasten hyvällä aerobisella kunnolla on merkitystä kognitiiviseen oppimiseen ja kontrolliin, jotka ovat kaksi tärkeää tekijää akateemisessa menestyksessä.

Kestävyysharjoittelun on todettu kehittävän kognitiota, muistia ja oppimista. Monipuolinen taitoharjoittelu puolestaan kehittää motorista oppimista. Aivoliikunnan kannalta parasta liikuntaa on yhdistetty kestävyys- ja taitoharjoittelu. Mielikuvaharjoittelun on todettu aktivoivan samoja aivoalueita kuin fyysisen harjoittelun.

Piirikuvernööri Ilkka Nikmon vierailu 18.11.2020

Piirikuvernööri kiertää toimintavuotensa aikana kaikki piirinsä klubit. Piirissämme 1390 klubeja on 46. Ilkka Nikmo kertoi lukuisia esimerkkejä hyvistä käytännöistä oman 30 vuotta kestäneen toimintansa ajalta. Tämän vuoden maailman presidentin Holger Knaacin teema "Rotary avaa mahdollisuuksia" avautui meille paikalla olleille 15 ja etänä 5:lle jäsenelle erinomaisesti. Piirimme teemat ovat: Elävät klubit, keskinäinen luottamus ja kestävä kehitys. Lopuksi meitä innostettiin osallistumaan piirikonferenssiin Mäntässä 17. - 18.4.2020.

4.11.2020

Luokite-esitelmä

Hallintopäällikkö Anja Lehtonen, Jyväskylän kaupunki

Kotoisin Laukaasta, jossa opiskeli ylioppilaaksi. Haaveena oli tulla isona insinööriksi tai lentäjäksi, mutta tulikin juristiksi Helsingissä opiskellen.

Harrastuksina Anjalla ovat (omin sanoin):

Musiikki

• On ilo kuunnella kaikenlaisen hyvin tehtyä musiikkia
• Nimenomaan kuunnella, olenhan musiikin penkkiurheilija
• MUTTA klassinen piikkilankamusiikki (Hannu Lintu) on ehdottomasti parasta ja mieluisinta kuultavaa (tulilintua Stravinski/ Kimmo Hakola, Jukka Tiensuu, Lotta Wennäkoski)
• Vuoden kohokohta on Viitasaaren Musiikin Aika
• Kausikorttilaisena nautin siitä, että Jyväskylä sinfonialla on ohjelmistossa melkoisesti elävien säveltäjien musiikkia
• Ei sovi unohtaa jazzia, Jyväskylähän on kasvattanut loistavia taitajia jo vuosia (Ikoset, Louhivuoret, Prättälä)

Liikunta

• Liikunta ja sen seuraaminen on ollut aina osa minua ja en malta olla sanomatta, että jalkapallo on selkeästi kuningaslaji
• Tällä hetkellä oma liikunta on kävelyä, golfia ja perinteistä jumppaa

Yhdistystoiminta

• Matkan varrella suuren osan vapaa-ajasta eri vaiheissa on vienyt nuorkauppakamari, golf ja bigband-festivaali, soroptimistit, Nytkis

Entä sitten työ?

Anja on tehnyt työuraansa milloin etelässä, idässä ja lännessä lähinnä julkishallinnossa eri tasoilla monipuolisesti ministeriöistä aluehallintoon ja kuntien palvelukseen. Nykyinen työtehtävä siis hallintopäällikkö Jyväskylän kaupungin sivistyksen toimialalla. Parhaiten hän kokeekin tuntevansa työn kunnissa.

”Minun vinkkelistäni katsottuna hallinto on kaiken palvelun perusta. Jos se ei toimi, niin palvelutkin nikottelevat. Pidän suomalaisen hallinnon hyvinä puolina tasapuolista kohtelua (korruptio lienee pientä), vahvaa perusoikeuksien perustuslainsuojaa ja kansalaisten mahdollisuutta osallistua heitä koskevien asioiden valmisteluun.

Suomen hallinto pohjaa lainsäädäntöön. Kaikkein keskeisimmät pelisäännöt, arvot ja periaatteet ovat perustuslaissa. Tämän vuoksi sen muuttaminen on tehty vaikeaksi. Voidaan sanoa, että perustuslakivaliokunta on paljon vartijana.

Mitä sitten tulee osallistamiseen, niin kansalaisen näkökulma pääsee parhaiten kuuluviin kunnassa ja se hiipuu helposti välilliseksi mentäessä aluetasolle ja keskusvirasto/ministeriötasolle. Tosin vuoropuhelua lisätään tällä hetkellä hyvää vauhtia valtakunnan tasolla. Lausuntopalvelussa voi kuka tahansa ottaa kantaa uusiin valmistelussa oleviin asioihin.”

"Hallinnon työssä kunnassa kasvavia ja paljon työllistäviä osa-alueita ovat sopimukset, julkisuus ja tietosuoja, tietoturva, turvallisuus, kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen (lakisääteistä), toimivalta, digitalisaatio; terveydenhoito, päätöksenteon valmistelu, kirjasto, liikuntapaikkavaraukset… robottikin on

Silti paljon omakätisesti allekirjoitettavaa esim. perusopetuksessa vajaat 20.000 päätöstä /v + todistukset

Päätöksenteko on valintoja ja tulkintoja, ei yksiselitteistä eksaktia tiedettä. Mikään säännös ei sovellu kaikilta osin johonkin tapaukseen, asiat vaan huvikseen tapahtuu vähän eri lailla kuin säännöksissä. On hyvä, että tulkinnat pidetään aisoissa mahdollisuudella valittaa niistä, hallinto ei pääse etääntymään lain tarkoituksesta.”

Liitteenä oleva tiedosto avautuuu tästä.

Alexei Sergeev tekee  myyntityötä innolla

Klubikokous 21.10.2020

Alexei on kaksoiskansalainen. Venäjältä 10 vuotiaana Suomeen muuttanut. 1-kieli Venäjä ja täydellinen 2-kielen suomen hallinta. Alexei muutti isänsä työn perässä 1990 Palokkaan ja suomen kieli tuli kaveriporukassa pian tutuksi. Isä oli rakennusinsinööri ja pitkissä urakoissa Jyväskylässä.  Niinpä opettajaäiti ja Alexei päättivät muuttaa suurkaupunki Pietarin betonilähiöstä metsänlähelle Palokkaan, shokkialku. Koulut käytiin Palokassa. Aluksi äidinkielen opettaja avusti 3- luokalla Alexeita tunneilla. Pian uusi kieli tuli tutuksi, oli paljon suomalaisia kavereita.

Lukion käytyään Alexei kouluttautui merkonomiksi  ja sitten Valmetille hallintotöihin. 10 vuotta ja työ alkoi tuntua jo nähdyltä. Uuden perään. Alexei jatkoi opiskeluaan, uuden tutkinnon  Jamkin kansainvälisellä linjalla englanniksi. Pari vuotta ja Alexei tapasi Janne Joutsenen. Tule Millpointiin. Alexei empi, mutta lopulta päätyi unelmatyöhönsä, myyntiin. 

Myyntityötä on nyt 4 vuotta takana, kutsuma-ammattia. Saa itse tehdä kalenterinsa ja vastata tuloksestaan. Verkostoituminen on tärkeää. Pääosin Alexei tapaa toimitus ja markkinointijohtajia.Keski-Suomen alueella on 1700 asiakasyritystä. Alexei tapaa 3-4 asiakasta päivittäin. Konaaikana ollan myös etäyhteyksissä.

Yhtiö on Millpoint Oy. Perustettu 2006. Päätuotteet toimistotarvikkeet ja liikelahjat. Töissä  on 27 henkeä ympäri Suomen. 3-4 uutta  haetaan töihin.

Tuotteet:

+mainoslahjat, jakotuotteet

+ liikelahjat/yrityslahjat, arvokkaimpia tuotteita tärkeille asiakkaille

+toimistotarvikkeet, kaikki nitojasta -atk-tarvikkesiiin

Koronan myötä suojatuotteita, maskeja, desiä

2010 liikevaihto 1,5 milj.€ , nyt 2020 4,4milj.€, tulos ollut plussalla koko ajan

Nyt keskitytty kotisivuihin ja sosiaaliseen mediaa, Teams ja SP.

Yhteiskuntavastuusta:

+Eletään arjessa

tuetaan: JYP, Saipa, Happee, 02-Jyväskylä, Weikot, Äki-Huima

+hyväntekeväisyyttä: SOS-lapsikylä, Team Rynkeby, KSKS lastenosasto

Kotimaisuus;

+Huipputuotteet, työllisyys, vastuullisuus tuotantoketjussa, laatu helppo varmistaa

+Ukko-tuote tytäryhtiö, ostettu 51%

+Nopeat tuotteet 1-2 viikossa.

+Kausituotteet: Joulupaketit 1.2,3,4

Kaikkiaan yli 1000 tuotetta, 38 toimittajaa.

Viestintä:

+Uudet verkkosivut 2019

+Facebook, Twitter, Linkedin, Instagram ( @millpointoy)

+Uutiskirjeet

+Showroom Ailakinkatu 5 Jyväskylä

+asiakastilaisuudet 250 henkeä max.

+Korona-aikaan 10 henkeä/h.

Myyntityö on Alexein mukaan rankkaa ja kiertävää työtä. Työ on antoisaa. Myydään itseään. Asiakkaan taustat tarvitsee selvittää. Aina on hyvä tietää jotain asioita ko. bisneksestä ja toiminnasta. Tärkeintä on olla oma itsensä, kertoa omat taustat. Venäläisyys ei haittaa, kun asiakas tietää että Aleksei on opiskellut ja hoitanut hyvin oman tonttinsa Suomessa. Niin 95 % hyväksyy hyvin venäläistaustaisen. Joskus tulee takapakkia myynnissä, mutta siitä ei pidä masentua. Innolla uuteen tapaamiseen. 

Kiitoksia Alexei tapaamisestasi!

7.10.2020 Antero Hietamäki, tulosaluejohtaja, rehtori, Gradia: Uudistuva lukiokoulutus

Valtion rahoitusleikkausten vuoksi enää 80% katetaan yksikköhintarahoituksella. Kunnat vastaavat jo 77% lukiokoulutuksen rahoituksesta. Oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen ja sen tarkoitus on astua voimaan 2021. Oppivelvollisuuden laajentamisen tarkoituksena on nostaa väestön osaamis- ja koulutustasoa, kaventaa oppimiseroja ja lisätä koulutuksellista tasa-arvoa. Oppivelvollisuuden laajentaminen vaatii lisärahoitusta noin 500.000€ vuodessa, joten toisen asteen koulutuksen järjestäjillä tulee olemaan entistä vaikeampaa rahoituksen järjestämisessä. 

Toimintaa on tehostettu jo nyt yhdistämällä lukioita suuremmiksi yksiköiksi, vuorottelemalla niin opettajien kuin oppilaiden läsnäoloa koululla, lisätty verkko-opiskelua ja digitaalista työskentelyä. Kiinteistöjä halutaan myös vähentää. Esim. Gradialla on noin 15ha lämmitettyä ja valaistua tilaa. Verkko-opiskelu, vuorottelut ja etäopiskelu auttavat osaltaan kiinteistöjen määrän vähentämisessä. Samalla on huolehdittava siitä, että opettajat, ammattiliitot, opiskelijat ja vanhemmat ovat tyytyväisiä.

Pienille kunnille verkko-opiskelu on koulutustarjonnan takaamiseksi todella tärkeätä, samoin lukio on pienten kuntien merkittävä veto- ja elinvoimatekijä. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on oma velvollisuutensa vastata alueen työvoimakysyntään ja työllisyyteen.

Uudistuva lukiokoulutus sisältää lukion toiminnallisen uudistamisen, jonka tavoitteena on

• lisätä lukion vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona
• vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä
• sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle

Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat mm. yksilöllisemmät ja joustavammat opintopolut sekä niiden vaatima ohjaus ja tuki, oppiainerajat ylittävät opinnot sekä entistä tiiviimpi yhteistyö korkeakoulujen kanssa. Uusi lukiolaki astui voimaan 1.8.2019.

Lopuksi Antero Hietamäki soitti meille Supertrampin laulun 'The Logical Song', jossa kiteytyi hänen mielestään myös uudistuvan lukiokoulutuksen tehtävä. Please tell me who I am, who I am, who I am, who I am... Laulu löytyy Youtubesta.

30.9.2020 Mikko Markkanen kertoi ”Crazy Townista”.

Crazy Town perustettiin halusta tuoda erilaiset yritykset oppimaan yhdessä. Tämä tiivis vuorovaikutus tuo kassaan euroja -  85% yhteisömme jäsenistä tekee kaupallista yhteistyötä keskenään tai mentoroi toinen toisiaan.

Grazy Town on työn ja oppimisen yhteisö. Crazy Townin arvot: Olemme vertaisten yhteisö - Opimme yhdessä uutta - Teemme yhdessä liiketoimintaa

Tällä hetkellä Crazy Town on noin 200 yrityksen yhteisö, jossa tehdään yhteistyötä, opitaan toisilta uutta ja kasvatetaan liiketoimintaa. Yritykset käyttävät Grazy Townin hyviä monipuolisia ja yhteisöllisiä tiloja työskentelyyn neljällä paikkakunnalla, Jyväskylä, Tampere, Hämeenlinna ja Pori. Toimitilat voivat toimia esimerkiksi paikallisten aloittelevien toimitiloina, myös isojen yritysten etätyöpisteinä tai sivukonttoreina. ”Meille ovat tervetulleita yksinyrittäjät, etätyöntekijät, mikroyritykset, startupit, isojen organisaatioiden tiimit ja julkiset kehittäjät.”

Grazy Town on aloittanut myös kansainvälistymisen, esimerkiksi Albaniassa on käynnissä start-up yritysten ekosysteemin luominen. Yhteistyötä tehdään myös toisen asteen oppilaitosten kanssa erilaisten ammattitutkintojen ja tuotekehitysprojektien muodossa.

Yrityksen viidentoista hengen teamin liikevaihto on noin 2 miljoonaa euroa.

Klubikokouksessa käytettiin ensimmäistä kertaa maskeja koronaviruksen takia ja etänä osallistuvia oli yhtä paljon kuin läsnäolevia: 13+13 jäsentä.

23.9.2020 keskustelua koronatilanteesta

Ohjelmassa oli alunperin  Millpoint Oy:tä edustavan Alexei Sergeevian esitelmä, joka siirtyi myöhemmin pidettäväksi.

Presidentti Janne Mönkkösen ehdotuksesta klubilaiset keskustelivat vilkkaasti koronatilanteesta Jyväskylässä ja laajemminkin. Anja Lehtonen ja Antti Rastela kertoivat Jyväskylän kaupungin koronaohjeista, joita tullaan jonkin verran kiristämään. Immuniteetista covid-19 vastaan ei ole vielä tarpeeksi tietoa, joten maltti on valttia, turvavälejä tulee noudattaa ja huolehtia käsihygieniasta. Kokouksessa keskusteltiin myös klubin suhtautumisesta maskien käyttöön. Pitkän ja perusteellisen mielipiteiden ja näkemysten vaihdon jälkeen tultiin siihen tulokseen, että klubi suosittelee maskien käyttöä kokouksissa vähintäänkin ruokailun jälkeen. Myös koronavilkun lataamista suositeltiin.

Klubin perustamisesta tuli kuluneeksi tiistaina 22.9.2020 50 vuotta. Klubin yksimielinen kanta on, että 50-vuotisjuhlat pidetään sitten, kun se on turvallista koronan suhteen.

Lopuksi presidentti kysyi läsnäolijoiden mieluisimmista rotarykokemuksista. Nopean kierroksen tuloksena keskiöön nousivat klubissa pidetyt esitelmät, yhdessäoleminen ja yhdessä tekeminen (mm. puun taimien istutustalkoot) sekä  keskustelut pidettyjen esitelmien pohjalta.

Juha Laakkonen elämyksellisuuden eturintamassa klubikokouksessa 16.9.2020

Juha Laakkonen työskentelee asiakkuuspäällikkönä Memeorandum Unlimited Oy:ssä. Juha on historiantutkija ja myös väitöskirja lähtötelineissä. Juha on pelannut myös takakentällä jalkapalloa Janne Mönkkösen kanssa.

Tarinoita on historiassa. Ne halutaan tuoda esille mielenkiintoisesti lähtökohtana. Halutaan toimia tulkkina asiakkaan ja teknologian välissä. Memorandun on it-yritys, joka tekee sisällöntuotantoa uuden teknologian avulla - elämyksiä. Vierailkaa Memorandum kotisivuilla, niin voitte katsella esimerkkejä esim. Discover Jyväskylä.

Välineinä on mm. Mobiiliopas, Virtuaalinen palapeli, Aarrejahti, AR/VR. Kohdeyhminä sovelluksille on mm. matkailuyritykset ja kulttuurilaitokset. Toteutusten teemoissa on lähtökohtana yhdenvertaisuus, ekologisuus, näkymätön näkyväksi, eläämyksellisyys ja kustannustehokkuus. 

Tehdään informatiivista opastusta, hauskuutta oppimiseen. AR/VR markkinat maailmalla on 150 mrd.doll. vuodessa. Memorandun on alansa edelläkävijä Suomessa.

9.9.2020 Juha Vimpari:

Vapaaehtoistoiminta yhteiskunnan apuna

Juha Vimpari:

• 48 v, syntynyt Kajaanissa
• Insinööri (YAMK)
• Työskennellyt Valmet Technologies Oy:n palveluksessa eri tehtävissä 27 v.

Juha on toiminut erittäin monipuolisesti luottamustehtävissä eri vapaaehtoisjärjestöissä, kuten:

• Jyväskylän Latu
• Keski-Suomen maakuntajoukot
• Vapaaehtoinen pelastuspalvelu
• Rautpohjan VPK, jne

Kokonaisturvallisuus

• Kokonaisturvallisuuden käsitettä avataan videolla, joka avautuu sivulla https://turvallisuuskomitea.fi/
• Yhteiskunnan turvallisuusstrategia linjaa 3.sektorin tekijäksi kokonaisturvallisuudessa.
• Jokaisella ihmisellä on vastuu ja velvollisuus vaikuttaa yhteiskunnan turvallisuuteen ja toimivuuteen, nyt siihen on mahdollisuus.
• Yhteistyössä on voimaa ja jokaisella on erikoisosaamista, jota voidaan hyödyntää yhteiskunnan apuna.
• Toiminnan lähtökohtana vaikuttavuus, mahdollisuudet ja osaamisen hyödyntäminen.
• Pidetään kaikki mukana, jokainen tavallaan ja mahdollisuuksillaan.
• Yhteiskunta kehittyy opastamalla ja mahdollisuuksilla, ei määräämällä tai rajoittamalla.

Käätyjen vaihto 2.9.2020

Me klubin jäsenet olemme kuulolla. Pian aloitamme.

Käätyjen vaihto 2.9.2020

Janne miettii suu supussa, milloin voimme aloittaa kokouksen. Rotarykello on 12.00.

Nyt jo naurattaa. Olo helpottuu. Antti luovuttaa käädyt. Taustalla tapahtumaa seuraavat etänä Raili (RS), Marketta (MM), Kari (KI), Tuula (TS) ja Timo /TS).

Antti muistelee erikoista rotarivuottaan puheenjohtajana koronaolosuhteissa. Kaikki arvostamme suuresti hänen tekemäänsä työtä poikkeusolosuhteissa. Loimme uusia käytäntöjä, joita nyt hyödynnämme tulevana vuonna.

Janne kiertää tervehtimässä kaikki meidät 19 läsnä olevaa jäsentä sekä tervehtii myös 5 viraalijäsentä.

Lopuksi Janne luo katsauksen tulevan rotaryvuoden suunnitelmiin. Paikalla vallitsee hyvä ilmapiiri. Loppukeskusteluissa koemme ystävyyttä ja mieli on jollain tapaa virkeä. Kyllä tästä tulee taas hyvä rotaryvuosi. Olemme nousussa.

Tähä loppuun haluan laittaa rotarien neljän kysymyksen kokeen. Se on aina inspiroinut minua

ja olen yrittänyt näitä kysymyksiä noudattaa ollessani tiukoissa paikoissa.

Onko tämä totta?

Onko tämä oikeudenmukaista kaikkia asianosaisia kohtaan?

Luoko tämä hyvää tahtoa ja parantaako tämä ystävyyssuhteita?

Onko tämä kaikkien osapuolten edun mukaista?

Olemme Janne tukenasi.