Etusivu

Retkikunta metsäkierroksella Tutustumassa 35 vuotiaaseen peltoon istutettuun rauduskoivikkoon. Puut kaikki tukkipuita ja alle nousemassa kuusen taimikko, Hieno puusto talon pihapiirissä.
Rotareiden istuttama kuusikko Veeramyrskyn 2010 kaataman kuusikon tilalla. Kuusikko nyt 10 vuotias ja neljän metrin korkuinen. Taimikonhoitotyöt tehty ja kuuset kasvaa komeasti muistona yhteisestä istutustyöstä.
Rotareiden istuttama 5 vuotias männikkö Kitukankaalla myös osin myrsyn kaataman männikön tilalla. Männyt hyvin hengissä ja kohta miehenmittaisia. Ensimmäinen varhaisperkaus oli tehty ja taimet on selvinneet hyvään kasvuun muistona rotareiden yhteisestä talkootyöstä.

Rotareiden metsäretkeily 14.5.2022 onnistui upeassa kevätsäässä.

 

Retki suuntautui Taka-Keljoon Petri Kilpisen Mattila-kotitilan maille. Retkellä olivat mukana Johannes ja Kirsti Partanen, Antero Hietamäki, Eeva-Liisa Tilkanen ja Kari Korkki sekä isäntänä Petri Kilpinen.

 

Metsässä tehtiin neljän tunnin retkeily. Keskusteltiin metsätaloudesta laajasti sekä tutustuttiin rauduskoivun, kuusen ja männyn kavatukseen. Tutustuttiin lounnonhoitoon ja haapaan säästöpuuna. Ihailtiin rotareiden 10 vuotta sitten istuttamaa kuusentaimikkoa sekä 5 vuotta sitten istuttamaa männyn taimikkoa. Hyvässä kasvukunnossa olivat. Aamukahvit  nautittiin Petrin Kitumäen talon lasiterassilla ja makkarat paistettiin keskipäivällä talon grillillä. Mikäpä onkaan hienompaa tutustua rotareihin kuin metsässä kevään lintukonsertin soidessa ympärillä. Mieliinpainuva retki jälleen kerran.

Petri ja metsä kiittää rotareita käynnistä!

Rotaryklubimme kevätkokous pidettiin Hotelli Albassa 11.5.2022.

 

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Petri Kilpinen. Kauden 2022 - 2023 presidenttinä on Iina Chrons, tulevana presidenttinä Anja Lehtonen ja 1. sihteerinä Marja Arkela. Past presidenttinä Johannes Partanen. Kokouksen aluksi hyväksyttiin klubitoiminnan tavoitteet strategiamme mukaisesti: 1. digiloikka, jota jatketaan hallintotyöskentelyssä, 2. hyväntekeväisyystyön paikallista vaikuttavuutta lisätään ja 3. yhteistyöprojektit Nuorkauppakamarin ja Tiimiakatemian kanssa.

Kokouksessa hyväksyttiin yksimielisesti kauden 2022 - 2023 toimintasuunnitelma, tulo-ja menoarvio sekä projektit Yhteistyö Jyväskylän Nuorkauppakamarin ja Tiimiakatemian kanssa sekä edelleen Kummioppilaamme koulutuksen maksaminen Kambodzassa.

Tiedotustoiminnassa nettisivustoa päivitetään ja uudistetaan pitkin toimintavuotta ja klubin rotarytietopankkia laajentamalla.

Tulevalla kaudella kokoonnutaan 35 kertaa eli keskiviikkoisin klo 12 - 13 ja klo 17 - 18. Nämä sisältävät joulu- ja pääsiäislounaan sekä Taulumäen kirkossa Kauneimmat Joululaulut. Kokoukset pidetään edelleen Hotelli Albassa.

Jussi Galla: rakentavia ryhmäkeskusteluja

Klubikokous 5.5.2022

Työkalut rakentaviin ryhmäkeskusteluihin.

Jussi Galla, Topaasi Oy, toimitusjohtaja, yrittäjä

Topaasi-top asia. Työllistää 4 henkilöä. perustettu 2014

Myy, markkinoi ja kehittää Topasia - työkalua

 

Työkalu ryhmäkeskustelujen ohjaamiseen

+Strategian jalkautua

+Henkilöstötukimusten purku

+Muut yhteistyön kehittämisen ryhmäkeskustelut

 

 

 

Rakentava ryhmäkeskustelu

Topaasia pakat

Valmis asiasisältö: Valmis sisältö tuo näkökulmia ja auttaa sanoittamaan

Pelin säännöt

Valmis rakenne:  Rytmittää keskustelua ja ohjaa tekemään päätöksiä.

 

Topaasiapakat 52 pelikorttia

Pakat 30-40 pakkasisältöä

Tunnin peli.

Pelin valmistelu : aihepakan valinta, näkökulma

Keskustelukierros: korttien pelaaminen, korteista keskustelu, yhden valinta

Topasia valinta: Yhden kortin valintakaikista valituista tarkasteluun

Kiteyttäminen: topasiaan pureutunminen, toimenpidesuunnitelma

Esim. työyhteisön kehittäminen, johtoryhmätyö kehittäminen

 

Kortit fyysiset tai digitaaliset

Myydään työkalua- asiakas käyttää itsenäisesti.

Työkalu dokumentoi ja tallentaa valinnat.

Monistettavuus.

Siältää erilaiset työyhteisöt.

Pakka 250 € per pakka

Vuosisopimus 5000 € vuosi

 

Pääset tutustuman esittelymateriaaliin tästä linkistä.

 

 

 

 

 

Mikki Huttunen (vas.), Aleksi Valkonen ja Rasmus Andersson

27.4.2022

Yhteistyö Tiimiakatemian kummitiimi Projektitoimisto Venga osuuskunnan kanssa

Kummitiimiämme Osuuskunta Vengaa edustivat viikkotapaamisessa projektipäällikkö Aleksi Valkonen sekä jäsenet Mikki Huttunen ja Rasmus Andersson.

 

 

 

 

 

Vengan jäsenet esittivät keskustelun pohjaksi ajatuksiaan siitä, mitä yhteistyömme voisi olla:

- Ensi alkuun tarvitaan tutustumista toisiimme tavoitteena hyvän luominen

- Olisiko ensi askel ”satelliittiklubi”?

- Toinen tapa olisi lähestyä tekemisen kautta nuoria tavoitteina:

  • Johtajuuden edistäminen
  • Tavoittaa yrittäjyydestä kiinnostuneet
  • Oman elämän johtaminen
  • Innostajien etsiminen ja
  • Muita mukaan myöhemmin

- Kun toimijoita on tarpeeksi, voidaan miettiä uusia rakenteita

- Tiimiakatemialaisten etsimät hyödyt yhteistyöltä ovat mm:

  • Verkostoituminen myös klubin ulkopuolelle
  • Vuorovaikutus klubilaisten kanssa
  • Omaa toimintaa kehittävät projektit
  • Molemminpuolinen hyöty sekä
  • Yhteistyötä klubin sisällä

Klubilaisten puolelta esitettiin kysymyksiä siitä, mitä tiimiakatemialaiset voisivat saada Rotary-yhteistyöstä:

  • Arvot, joiden pohjalta voidaan tehdä arvokkaita tekoja, myös arvokasta liiketoimintaa
  • Mikä voisi olla Tiimiakatemialaisia kiinnostava liikeidea tässä yhteistyössä?
  • Korostettiin paitsi yrittäjyyttä myös hyvien suhteiden merkitystä työntekijöihin arvokkaan ja kannattavan liiketoiminnan osana

Yhteisessä keskustelussa esiin nousseita ajatuksia:

  • Liikeidea kehkeytyy yhteisen keskustelun pohjalta
  • Ukrainalaispakolaisten ja maahanmuuttajien perheille ja nuorille voisi tarjota ystävätoimintaa
  • Tulisi työstää erilaisia tekemisen polkuja, joista osaan jäsenet voivat halutessaan ottaa osaa nopeastikin matalalla kynnyksellä

Toiminnalliset johtopäätökset:

  • Venga miettii asioita osaltaan ja tekee ehdotuksen klubin presidentin johtamalle ohjausryhmälle
  • Valmistellaan vaihtoehtoja toimintamuodoiksi, joista jäsenet voivat valita itselleen sopivimmat
  • Tavoitteena on saada aikaan näkyvää toimintaa jo kuluvana keväänä
  • Etenemisestä raportoidaan viikkokokouksissa
Seurakuntapastori Miikka Tarpeenniemi.

13.4.2022

Pääsiäislounas

Perinteiselle pääsiäislounaallemme Hotelli Albassa kokoontui 17 jäsentä ja avecia. Pääsiäisen kristillisestä sanomasta kertoi Jyväskylän seurakunnan seurakuntapastori Miikka Tarpeenniemi.

 

Tuleva presidentti Iina Chrons esittelee tulevaa ohjelmakautta.

6.4.2022 Iina Chrons – klubimme seuraavan vuoden ohjelmasta

Klubimme tuleva presidentti Iina Chrons esitteli klubimme ensivuoden ohjelmaan liittyviä sisältöjä ja näkemyksiä. Iina on koostanut jäsenkyselyn pohjalta ehdotuksia ja toiveita tulevasta ohjelmasta, sen teemoista ja aiheista. Jäsenistö (17 vastaajaa) toivoo esityksiä ja vierailuja mm. seuraavista aiheista: klubimme paikallista hyväntekeväisyystyötä tai uusia kohteita Ukrainan sotaan liittyen, luonto, kulttuuri, kaupunkisuunnittelu ja kaavoitussuunnitelmat, yritysvierailut / esittelyt, yliopiston uudet koulutusohjelmat (DI-koulutus), Aalto2-museokeskuksen esittely, suomalainen musiikkikampus, kolmannen sektorin palvelut, turvallisuusnäkymät, Jyväskylä ja kansainvälisyys, kaupungin vetovoima, filosofia, hyvinvointialueen toiminta, yhteistyötahojen tapaamiset: nuorkauppakamari, Tiimiakatemia. Myös jäsenistö voi kutsua luennoitsijoita.

Kyselyn enemmistö toivoi kokouksen ajankohdaksi lounastapaamista klo 12-13, myös lounas- ja päivällisajan 17-18 yhdistelmää pidettiin suotavana. Kokouksia toivotaan pidettävän kerran viikossa. Yritysvierailujen suosio oli suuri sekä toiminnalliset tapaamiset, yhdessä tekeminen. Voit tutustua ehdotuksiin tarkemmin rullaamalla etusivua pohjaan asti.

Iina pitää kautensa tärkeinä asioina Rotary-tietouden lisäämistä, viestintää niin sisäistä kuin ulkoista, nettisivujen parantamista, vuosiohjelman tiedoksi antamista etukäteen, jäsenhankintaa ja paikallisten projektien viemistä eteenpäin. Nuorisovaihto-ohjelma tulee käynnistää uudelleen koronatauon jälkeen, yhteistyö nuorkauppakamarin kanssa kv.nuorten harjoittelu- ja myös työpaikkojen etsimisessä.

30.3.2022 JKU – taustaa ja taloutta, pj. Pasi Valoranta

Jyväskylän Kenttäurheilijat ry. on vuonna 1938 perustettu jyväskyläläinen yleisurheiluseura, jonka puheenjohtajana Pasi Valoranta toimii.

Pasi Valoranta kertoi aluksi lyhyesti itsestään. Hän tuli seuraan mukaan 9-vuotiaana, kun isä vei mukaan maastojuoksukisaan. Ollut JKU:n toiminnassa mukana urheilukoululaisesta lähtien, oma kilpaurheilu-ura kesti lähes 20-vuotta parhaana lajina 400m. Siitä alkoi seurataival JKU:laisena ensin oman kilpaurheilun merkeissä ja myöhemmin seuran johtokunnassa ja Kalevan kisojen pääsihteerinä.

JKU on Suomen suurin yleisurheiluseura ja Keski-Suomen suurin urheiluseura, jäsenmäärä 1811. Yleishyödyllinen yhdistys.

Seuran toimintasektorit ovat 1) Nuorisourheilu 2) Huippu-urheilu 3) Aikuis- ja harrasteurheilu 4) Kilpailut ja tapahtumat. Valmennusjärjestelmän kehitystyötä tehty 20 vuotta. Valmennus alkaa liikuntaleikkikoulusta, urheilukoulusta ja kilpaurheilukoulusta, minkä jälkeen nuoret voivat jatkaa joko harraste- eli treeniryhmään tai valmennusryhmään ja sitä kautta eteenpäin aikuisurheilun harraste- ja kilparyhmiin ja yleisen sarjan muihin kilpaurheiluryhmiin sekä tukisopimusurheilijoihin. 

Nuoret kehittyvät eri tahtiin, tärkeää on urheilutoiminnan hallittu kasvu, joka on systemaattista, päämäärätietoista ja tasapainoista.

JKU:n kulmakiviä on oman valmennusjärjestelmän rakentaminen, laaja skaala niin iän kuin harrastuneisuuden suhteen, yhteisöllisyys, ammattilaisuus vapaaehtoistyön tukena.

Haasteita ja kehittämiskohteita talouden tasapaino, kumppanuudet, tiedotuksen kokonaisuus, yleisurheilun asema Suomessa ja kouluissa, lasten ja nuorten heikkenevä peruskunto, seurojen ja koulujen yhteistyön lisääminen.

Kokouksessamme Tiimiakatemian Venga- tiimi kokouksessamme 23.3. Jatkoa vierailullemme Tiimiakatemiassa.

 

Kokouksessamme vieraili tiimin edustajat Rasmus Andersson ja Aleksi Valkonen.Nyt käytiin lävitse laajemmalle joukolle viime viikon esitystä. Nyt syventäen asioita niin esityksen kuin keskustelunkin kautta.

Opiskelijat korostivat entistä vahvemmin heidän monipuolista taustaansa. Tällöin nousi esille yhdessä oppiminen, toisten kunnioittaminen eli yhdessä tiiminä. Mukana on myös hullujen ideoiden esittäminen. Tämä on hyvänä pohjana toteuttaa itseään. Keskeisenä taustalla on kirjojen lukeminen.

Heidän tavoitteena on yhteistyössä klubimme kanssa rotareiden määrän kasvu, antaa rohkeutta aloittaa projekteja, vaikka ei ole selkeää tietoa tai tavoitetta projekteista niiden alkuvaiheessa.

Kansainvälisyydessä (Learning circus) nousi esille mm. mahdollisuus tavata ulkomailla muita tiimiläisiä ja kertoa tällöin Rotary-toiminnasta ja rakentaa mahdollisesti yhteisiä projekteja, verkostoja.

Kokouksen lopussa mietittiin, miten konkreettisesti edetään asiassa. Yhtenä kannatettuna asiana nousi joidenkin opiskelijoiden liittyminen ensi kaudeksi klubiimme jäseneksi ja tiimiläisen ottaminen mukaan klubin hallitukseen. Työtä jatketaan.

Klubi vieraili 16.3. Kankaan alueella sijaitsevassaTiimiakatemiassa.

 

Vierailun tarkoituksena oli keskustella mahdollisesta yhteistyöstä Osuuskunta Vengan kanssa.Osuuskunnan tiimissä opiskelee yhteensä 16 nuorta. Kaikkiaan Tiimiakatemiassa on 10 tiimiä ja niissä 149 opiskelijaa.

Opiskelijoista Rasmus Andersson ja Aleksi Valkonen esittelivät tiimiä,sen tavoitteita, tiimin toimintaa ja suhtautumista yhteistyöhön klubimme kanssa. Opiskelijat olivat valinneet Tiimiakatemian, koska he haluavat oppia asioita käytännön kautta tekemällä. Opiskelijat ovat muutoshakuisia, rohkeita, tavoitteellisia. Keskeistä on verkostojen luominen, kansainvälisyys ja tuottaa uusia ideoita. Keskeisiä arvokokonaisuuksia ovat ihmissuhteet, tiimiyrittäjyys, rohkeat kokeilut, tiedon synnyttäminen, tekemällä oppiminen ja matkustaminen, jolloin tutustuu uusiin ihmisiin ja kulttuureihin.

Asiakkuuden tavoitteina ovat verkostoituminen, kokemusten hakeminen, asiakassuhteiden luominen, uusien taitojen oppiminen, ideoiden luominen, yhteisöllisyyden edistäminen ja kansainvälinen toiminta/yhteistyö. Tämän jälkeen tuotiin esille, mitä hyötyä heidän tiimistään on Rotarylle. Esille nousi nuorten näkökulma, uudet ideat ja mielenvikainen innovointi. He rakentavat mm. tulevaisuuden verkostoja, ovat innokkaita työntekijöitä ja aina valmiina oppimaan uutta. Tämä kokonaisuus vaatii vuorovaikutustaitoja, asiakassuhteiden ylläpitämistä, heittäytymistä ja oikeanlaatuista asennoitumista.Tämä kaikki edistäisiRotareiden toimintaa, toimintatapojen uudistamista ja samalla madaltaa nuorten kynnystä Rotary-toimintaan liittymiseen. Vengaa ja Rotary-toimintaa yhdistää vahva kansainvälisyys. Tämä mahdollistaa pyrkimyksiin uusiin projekteihin. Samalla mahdollistuu ulkomaalaiset vierailijat/vaihto-oppilaat ja heidän hyödyntäminen uuden oppimisessa.

Yhteenvetona nousi keskeiseksi yhteistyön rakentamisessa, hyödyntämisessä verkostomumppanuus ja  Rotaract club- toiminnan uudelleen synnyttäminen Jyväskylään. Tämä yhteistyö voi olla myös esimerkkinä koko Suomen tai jopa kansainäliselle Rotary-toiminnalle. Esityksen jälkeen käytiin rakentavaa keskustelua yhteistyömahdollisuuksista ja luvattiin yhteisesti jatkaa yhteistyön synnyttämistä.

 

 

 

Ulla Luukas esittelee Howspacen neljää sovellusaluetta.

9.3. 2022 Toimitusjohtaja Ulla Luukas, Howspace

 

Ulla Luukas valmistui 21-vuotiaana yliopistosta ja toimi Nokian palveluksessa ja sen jälkeen Tiimiakatemiassa tiimivalmentajana, missä kiinnostui oppivasta organisaatiosta. Tiimiakatemiasta hän siirtyi Howspaceen, jonka arvopohja on samantapainen kuin Tiimiakatemilla.

Howspace on online-alusta, joka kokoaa ihmiset yhteen inspiroivaan ja turvalliseen tilaan, jossa kaikki voivat tulla kuulluiksi ja osallistua. Kehittämistyö ja laajamittaiset keskustelut tehdään näkyviksi reaaliaikaisen tekoälyn avulla. Howspace on ”maailman paras digtaalisen yhteistyön rakentaja”. Se on selainpohjainen pilvipalvelu, helppo- ja monikäyttöinen, toimii kaikilla välineillä, jotka käyttävät modernia selainta, skaalautuu pienestä käyttäjämäärästä kymmeniin tuhansiin käyttäjiin, turvallinen. Yritys on perustettu 1990-luvun alkupuolella, perustajat ovat pedagogeja.

Howspacea yleisimmät soveltamisalueet ovat oppiminenorganisaatioiden kehittäminentyöpajat ja tapahtumatyhteisöt ja verkostot. Hoespacen ytimessä on kysymys MITEN. Miten hallinnoidaan prosesseja ja yhteistoimintaa, miten jaetaan osaamista ja tehdään yhteistyötä, miten luodaan sitoutumista ja osallistumisen kokemusta, miten rakennetaan uusia tekemisen käytäntöjä. Työn kehittelyssä on sovellettu mm. Simon Sinekin Golden Circle -ideaa eli ytimestä edetään ympäröiviin kehiin: WHY, HOW, WHAT.  Howspace on kehitetty yhteistyötä korostaviin prosesseihin. On haluttu minä-maailmasta me-maailmaan.

Howspacen design-periaatteita on viisi 

1) yksinkertainen, valmennusta ei tarvita 

2) hälytön, keskitytään vain siihen, mikä on juuri nyt tärkeää

3) kontekstuaalinen, lisää tarkoitusta, rakennetaan yhteistyölle > no context, no meeting

4) työprosessin mukainen, joustavat työkalut, metodit ja omat prosessit muutoksen toteuttamiseen

5) fasilitaattorivetoinen, nykyään johtaja tai esihenkilö

Tärkeää on, että jokaisen osallistujan viesti kuullaan. Avoimuus, läpinäkyvyys ja joustavuus ovat Howspacen vahvuuksia inhimillinen kohtaamisessa digitaalisessa maailmassa. Osallistujat voivat olla eri puolilla maailmaa. Sopii hyvin strategiatyöskentelyyn. Käyttäjiä kunnissa mm. hallinto, päivähoito, koulut, HR > koulutus. Osallistuakseen työskentelyyn asiakas ostaa Howspacen pilvipalvelun lisenssin.

Kunnanjohtaja Mika Pasanen
  

23.2.2022 Mika Pasanen, kunnanjohtaja Konneveden kunta

Millainen on ollut matka poliisihallinnon johtotehtävistä kunnanjohtajaksi ja mitä haasteita pienellä kunnalla tänään on?

 

Asui Hankasalmella 29 vuotta vuoteen 2014 saakka ennen muuttoa pääkaupunkiseudulle.

S. 1963 Kuopiossa

1982 Yo Siilinjärven lukio

1984 Nuorempi konstaapeli

1989–1993 johtamistehtävät urheilujärjestöissä Kalevan Kisa -92 pääsihteeri ”Päijänteen Barcelona”

1993 – 1996 vanhempi konstaapeli

Vuoden Poliisi 1995

Suomen 1.poliisimessut Jyväskylässä 1996

1997 – 1999 SM Poliisiosasto, tarkastaja

1999 - 2000 Poliisikoulu, opettaja/ ylikonstaapeli

2000 –2004 ylikonstaapeli

2001 – 2004 poliisipäällystötutkinto

2004 – 2008 komisario

2009 – 2020 ylikomisario –poliisitarkastaja -hankejohtaja

2021– Konneveden kunta, kunnanjohtaja

Hankasalmen Hanka ry. Pj 1988-1991

Seuratoiminnan tuotteistaminen

Hanganlavatoimikunnan pj 1990 –1997

Hiljaista kuin Hanganlavalla

Mika Pasanen ky. 1991 -2011

Liikkeenjohdon konsultointi

1993 –1997 Hankasalmen kunta, kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen

1998 Keski-Suomen maakuntatapahtuma Senaatintorilla ja Kaapelitehtaalla, projektipäällikkö

1997-1999 Hankasalmen kunta,valtuuston puheenjohtaja

1997-2001 Hankasalmen kunta, valtuutettu

2002 Power Cup, maailman suurin tyttöjen ja poikien lentopalloturnaus järjestelytoimikunnan pj.

2000 –2015 Namibian poliisin päällystökoulutuksen käynnistäminen yhteistyössä Namibian Yliopiston kanssa

2020 Lavatanssiperinteen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen–hanke

 Menestyvän tanssilavan konsepti

 2021 –Tanssilava matkailutuotteeksi

  
  

Konneveden kunnassa kunnanjohtajalla on laaja.-alainen tehtävä tärkeänä osana paikallisyhteisöä. Kunnajohtajalla on oltava "perstuntuma" kuntalaisiin kyläkuntia kiertämällä ja kuulemalla kuntalaisia.

  • Sote –muutos – Hyvinvointialueet aloittavat 1.1.2023
    • Sosiaali-, terveys ja pelastuspalvelujen siirtyminen hyvinvointialueille
  • Maaseutukuntien väestön kehitys
  • Ollaan niin kuin ennenkin!
  • Kuntatalouden haasteet
    • VM:n arviointiryhmä:Itsenäinen Konneveden kunta pystyy jatkossakin tuottamaan lakisääteiset palvelut kuntalaisilleen.
    • Hyvinvointialueiden talouden heijastuminen kuntatalouteen
  • Suomen hallinnon kehittämisen paradigma perustuu Uuden julkisen johtamisen (New Public Management) ajatteluun
    • Yritystoiminnan johtamista ihaileva
    • Suuri on kustannustehokasta
    • Keskusjohtoisuus
      • Taustalla tayloristinen talousteoria, eli keskusjohtoinen tieteellinen liikkeenjohto
      • On valtion tuottavuusohjelman kova ydin
      • Sote, työllisyysasioiden järjestäminen, rakennusvalvonta, ympäristöterveydenhuolto...
  • Vähän tutkimustietoa

Mika Pasasen esityksen saat ladattua tästä.

Laukaasta Suomen yritysystävällisin kunta - Teemu Pinomäen tavoitteena

16.2.2022

 

Kunnan ja yritysten yhteistyö

 

Laukaan kunnan elinkeinojohtaja Teemu Pinomäki

 

Teemu:

Yläneeltä, Tiimiakatemian käynyt. Uraa: Yrittäjänä, Peurungassa, LähiTapiolassa, Uuyrityskeskuksessa ja nyt Laukaan kunnalla.

 

Toimialueenaan: 

+kaavoitus

+maankäyttö

+elinkeinot

+työllisyys

Tavoitteena Suomen yrittäjäystävällisin kunta.

Laukaaseen sopii hyvin PK-yritykset. On hyvää ja edullista tonttitarjontaa. Tavoitteena mutkatonta yrittämistä. Elinkeinotoimi ja Laukaan kehitysyhtiö on laitettu yhteen.

 

Esimerkkejä: 

 

Leppävesi:

+Lähellä Jyväskylää. Lisää ok-tontteja, matalia kerrostaloja, teollisuustontteja, Lisää raakamaata ostetaan.

 

Laukaan portti:

+Uuden nelostien varressa. Lentoaseman lähellä. Lidlin suuren jakelukeskuksen vieressä. Hyvät yhteydet ja tarjolla on uutta yritystonttialuetta.

 

Vanha Pernasaaren koulukoti yrittäjälle.

+Ympärille muuta yritystoimintaa.

 

Siparilan laajennus Vihtavuoreen.

 

Laukaan Areena

+tapahtuma-alue Lievestuoreen, Mm MM-rallin päätösalue. Yhteistyö Gradian

koneenkulkettajakoulutuksen kanssa. 

 

Matkailualalla Peurunka ja Varjolan tila.

 

Suunnitelmat tehdään jalat maassa -periatteella.

 

Läpileikkaavalla periaatteella yrittäjyyttä lapsista senioreihin:

 

+4 H nuoret järjestävät kesätöitä sadalle 9-luokkalaisille.

+KS yritysidealta ostetan starttirahapalvelut.

+Toimiville yrityksille palvelut : palvelusetelit, hankkeet, neuvonta Laukaan kehitysyhtiön kautta.

+Käytetään yrityskummitoimintaa. Ollaan mukana KasvuOpenissa, BusinessMakerissa

+Kunta tarjoaa palvelut kaavoitus-ja lupa-asioihin.

 

Tiedolla johtaminen ja digitaalisuus tulevaisuuden painopisteitä.

Hankkeita lisää yrityksille, johtamista hankeasioissa ja niiden käynnistyksessä.

 

Tavoitteena yritys ja yrittäjäystävällinen Laukaa.

 

Ja mikä hienoa; Laukaassa on upeat koulut!

 

Teemu Pinomäen esityksen voit ladata tästä.

 

 

 

 

 

 

Toimitusjohtaja Ari Hiltunen, keski-Suomen Kauppakamari.

9.2.2022

Keski-Suomen Kauppakamari

Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Historiaa:

  • Perustettu vuonna 1930, kun Jyväskylän kauppiasyhdistys ajoi oman kauppakamarin perustamista Keski-Suomeen ja lähetti kirjelmän Keskuskauppakamarille
  • Keski-Suomen kauppakamari kuuluu maailmanlaajuiseen yli 12 000 kauppakamarin verkostoon, joka tukee elinkeinoelämän menestystä
  • Suomessa toimii 19 paikallista kauppakamaria sekä Keskuskauppakamari

 

 

Lukuja:

  • Yli 700 jäsenyritystä/kuntaa
  • 33 000 henkilöä työskentelee jäsenorganisaatioissa
  • 8 valiokuntaa + juniorikilta
  • Valiokunnissa vaikuttaa 230 luottamushenkilöä
  • Yli 50 koulutusta ja verkostoitumistilaisuutta vuodessa

Toiminta:

  • Vaikuttaminen ja valiokunnat
    • Keski-Suomen kauppakamarissa tapahtuva vaikuttamistyö pohjautuu vuosittaiseen vaikuttamissuunnitelmaan sekä valiokuntatyöskentelyyn
  • Projektit
    • Kasvutahto-mentorointiohjelma, YmpyräKS, CYBERDI ja muut maakunnan kehittämisen keinot
  • Ulkomaankaupan asiakirjat
    • Kauppakamari vahvistaa ja myöntää ulkomaankaupan asiakirjoja sekä tarjoaa niihin liittyvää neuvontaa
  • Koulutukset
    • Keski-Suomen kauppakamari järjestää vuodessa noin 50 ajankohtaista talouden, johtamisen, markkinoinnin, viestinnän, myynnin ja kansainvälistymisen koulutusta
  • Verkostot
    • Keski-Suomen kauppakamarin maksuttomissa tapahtumissa pääset laajentamaan kontaktiverkostoasi sekä kuulemaan maakuntaa koskettavista ajankohtaisista aiheista
  • Julkaisut ja tiedottaminen
    • Kauppakamari välittää jäsenilleen ajankohtaista yritystietoa erilaisten kanavien kautta
  • Laki- ja veroneuvonta
    • Keski-Suomen kauppakamarin jäsenet voivat hyödyntää maksutonta neuvontaa laki- ja talousasioissa
  • Elinkeinoelämä ja kansainvälisyys
    • Kauppakamari huolehtii, että alueellisten yritysten kansainvälistymismahdollisuudet ovat kunnossa sekä tarjoaa Kauppakamari Loungen kansainvälisen verkoston ja osaamisen yritysten käyttöön

Linkki Ari Hilltusen esitykseen tästä.

 

Keskiviikon 2.2. esitelmän piti jäsenemme ja Keski-Suomen liiton hallituksen puheenjohtaja Tahvo Anttila. Esitelmässään hän käsitteli Keski-Suomen hyvinvointialueen syntyä ja toiminnan tavoitteita, sisältöä sekä toisena asiana keskeisiä Keski-Suomen maakuntaliiton strategisia tavoitteita.

 Aluevaalit pidettiin 23.1.2022 ja aluevaltuuston toimikausi käynistyy 1.3.2022. Sen tehtävänä on aluksi ohjata valmistelutyötä.Tämän kyseisen uudistuksen eduskunta hyväksyi 23.6.2021 ja hyvinvointialueet (12) perustettiin 1.7.2021. Tämän lisäksi Helsinki on omana hyvinvointialueena, jossa ei vaaleja järjestetty.Hyvinvointialueiden toiminta alkaa 1.1.2023. Mutta valtuuston toimikausi alkaa jo 1.3.2022. Valtuusto päättää palveluverkoston ja palveluiden järjestämisen periaatteet, tavoitteet palveluille, palveluiden toteuttamisen, pelastustoimen palvelutason sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.Tätä ennen pohja- ja valmistelutyötä on tehnyt väliaikainen valmistelutoimielin. Tähän kuuluu mm. alueelle siirtyvän kiinteän omaisuuden selvittäminen. Alueen toimielimiä tulee olemaan myös aluehallitus, lautakunnat (tarkastuslautakunta ja palvelu/tulevaisuus, turvallisuus sekä  hyvinvointi ja terveys). Tämän lisäksi on eri määrä erillisiä toimielimiä ja neuvostoja.Tahvo Anttila korosti tässä yhteydessä eri toimijoiden välillä tapahtuvan tiedonkulun tärkeyttä niin luetettavuutta kuin oikea-aikaisuutta.

Alueen toimintakenttänä on koko sosiaali- ja terveystoimiala, sisältäen myös oppilas- ja opiskelijahuollon sekä pelastustoimen. Keskeisenä tehtävänä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Uudistuksen keskeiset tavoitteet on kuvattu oheisessa kuvassa. Tässä työssä on luoda toimivia toimintarakenteita, perus- ja erityistason palveluiden entistä parempaa yhteentoimivuutta. Vastuu palveluiden toteuttamisesta on nyt isommilla harteilla kuin aikaisemmin.

Keski-Suomen hyvinvointialueella on n. 270 000 asukasta. Näistä 65 tai yli vuotiaita on vajaat 24%.Valtion rahoittama talous on noin 1000 milj.euroa. Alueelle siirtyvä henkilöstö on noin 10 000 henkilötyövuotta. Alueelle siirtyy kaikkiaan 25 organisaatioita: 8 terveydenhuollon ja 17 sosiaalihuollon palveluiden järjestäjää sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä Jämsä sekä Keski-Suomen pelastuslaitos. Palveluista suurin on sosiaalihuolto n. 446 mij.euroa (41%), sitten erikoissairaanhoito n. 395 milj.euroa (37%), perusterveydenhuolto n. 213 milj. euroa (20%) ja pelastuslaitos n. 27 milj.euroa (2%). Suurimmat ammattiryhmät ovat lähi- ja sairaanhoitajat.

Palveluiden kehittämiseksi on rakennettu/rakennetaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, joka pitää sisällään palveluiden saatavuuden, palveluketjujen rakentamisen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden. Tahvo Anttila korosti lisäksi esitelmässään, että järjestöillä on keskeinen rooli palveluiden kehittämisessä. Ne tuovat työhön oman asiantuntemuksensa. Kaiken kaikkiaan yhteistyötä tapahtuu useissa verkostoissa.

 

Keski-Suomen liiton strategian punaisena lankana on kokonaiskestävyys eli sopusointu.(kuva). Strategian kautta tuetaan yritysten kasvua, kannattavuutta ja vastuullisuutta. Kasvun kärjiksi on valittu bio- ja kiertotalous, hyvä vointi ja uudistuva teollisuus sekä digitalisaatio. Liiton erityisenä valttina on kyberturvallisuus. Rahoitus on vuosina 2022 - 2025 yhteensä 70 milj.euroa (EU ja valtio yhteensä).Sisällään tämä pitää seuraavat rahastot: Euroopan aluekehistysrahasto 21 milj.euroa, Euroopan sosiaalirahasto 16 milj.euroa, Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto 27 milj.euroa ja Kunnat ja muut julkiset yhteisöt 6 milj.euroa

Vilma Mutka kanssamme oppimishetkessä talvisen myräkän puhaltaessa ulkona.

26.1.2022 klubikokous:

 

Työpaikka on myös oppispaikka.

 

Vilma Mutka, toimitusjohtaja Mukamas Oy 

 

Vietettiin oppimishetki ihmisten kanssa, Jokainen ihmiskohtaaminen on oppimishetki, nyt Vilman kanssa. Hän on Johanneksen opetuslapsia 90-luvun Tiimiakatemista. Mukamas on 9 hengen yritys joka paranataa yritysten toimintaa oppiminen edellä, kehittämällä yhdessä oppimista. Näin business ja ihmiset kukoistaa. Jos oppii ei ole hätää. Oppiminen on kaikkien vastuulla, otetaan oppiminen ytimeen.

 

Mitä tarkoittaa oppiminen-kysely kuulijoilta:

+koko elämää

+utealiaisuutta tietää

+asiantuntemusta

+vlinearvoa kohti parempaa

+yhteisöllisyyttä ja jakamista

+tasapainotilan muutosta oppmisalueelle ( entinen epämukavuusalue)

+kehittymistä ajantasalle ja ennakoimista

Oppimista kaikkialla kaikenaikaa, kirjojen lukemista.

 

Systeeemiälykäs työyhteisö

Nähtävä iso kuva, tunnettava syy- ja seuraussuhteet.. Systeemiä muutettava  ei yksin ihmistä. On ymmärrettävä asenteet, läsnäolo sekä herkkyys.  Merkitykselliset asiat ja suhteet ihmisiin ymmärrettävä.

 

Jatkuva oppiminen

Tulevaisuuden työelämä tarvitsee:

+nähdä maailman tarpeet

+tulevaisuuden luonnin

Oppimisunelmat tarvitsee:

+erergiaa ja intohimoa

+työmarkkina-arvon nousu houkuttaa

Organisaation oppimistarpeet:

+kykyä toteuttaa strategia

+investointi tulevaisuuteen

 

Oppiminen ennen

+HR

+oppiminen=koulutus

+kurssit, täydennyskoulutu

+taitojen päivitys

 

Oppiminen nyt

+kaikkien vastuulla

+tiimissä, osan työnkuvaa

+puitteissa systeemissä

+oppimispalveluna

 

Oppiminen verkostoissa

Työtiimit:

+monimutkaisuus

+vahvat siteet

+arvon tuotanto

 

Käytännön yhteisöt:

+luottamus

+erilaiset suhteet

+työ, oppiminen

 

Sosialiset verkostot:

+ideat

+mielipiteet

+heikot siteet

+innovaatiot

 

Oppimisverkostoni - sosiaalinen pääoma.

Mitä rotareissa : arvontuotanto - palvelut

 

Voit tutustua Mukamas Oy: blogiin tästä linkistä ja webinaaritallenteen YouTube-kanavalta tästä linkistä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vilja Laaksonen esittelemässä yritystä Aava & Bang Oy

19.1.2022 Täydellinen työpaikka, toimitusjohtaja Vilja Laaksonen, Aava & Bang Oy

 

Vilja Laaksosen esitelmä sai meidät rotarit saapumaan ihan paikan päälle kuulemaan esitystä siitä, minkäläinen on Suomen paras ja Euroopan 3. paras työpaikka.

Vilja kertoi lyhyesti itsestään. Hän on opiskellut Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitoksella, mihin teki myös väitöskirjansa. Hän luonnehti itseään nykyisessä tehtävässään ”kaupallistuneeksi humanistiksi”.  

Aava & Bang on perustettu 2005, työntekijöitä on n. 55, toimistot sijaitsevat Jyväskylässä, Helsingissä ja Tampereella, mutta yritys palvelee asiakkaita kaikkialla Suomessa. Yrityksen perustajat ja omistajat ovat edelleen myös työntekijöinä yrityksessä. Vuosittain on yli 150 asiakasta yrityksiä, järjestöjä, kuntia, kaupunkeja. Yritys tarjoaa niin sisäisen markkinoinnin kuin markkinointiviestinnän palvelut. Yrityksellä on kaksi edellä mainittua liiketoimintayksikköä, mutta yksi suuri unelma: tehdä suomalaisista maailman paras markkinointikansa. Tehtävänä on myös yrityskulttuurin parantaminen ja kehittäminen.

Yritys on hyvässä kasvussa, tämän hetken taloustavoite on 3,7 miljoonaa euroa.

Mikä sitten tekee Aava & Bangista erityisen? Halu tarjota jotain, mitä perinteiset mainostoimistot ja konsulttiyritykset eivät ole pystyneet tarjoamaan kasvuhakuisille yrityksille: myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen aidosti strategisen kumppanin, joka haluaa ja osaa ottaa vastuuta myös strategioiden arkisesta toteutuksesta.

Aava & Bangin strategian ytimessä ovat 1) vahva työntekijäkokemus ja 2) selkeät tavoitteet.

Työn systemaattisuuden varmistamiseksi yritys otti yhteistyökumppaniksi GPTW:n eli Great Place to Work’in. Arviointi koostuu kahdesta osiosta 1) Trust Index -henkilöstötutkimuksesta, joka toimii myös erinomaisena perehdyttämisen työkaluna ja 2) Culture Audit -osiosta, joka on kirjallinen tuotos, jossa kuvataan johtamis-, viestintä- ja yrityskulttuurin rakentamisen käytänteitä. Siinä johtamistavoitteet on kirjattu auki ja se on erityisesti henkilöstön keskuudessa koettu tärkeäksi. Johtaminen on pitkälti viestintää. Aava & Bangissa on huomattu, että henkilöstöön panostaminen ja pehmeät arvot näkyvät myös talouden tunnusluvuissa. Se lisää psykologista turvallisuutta. Positiivisen kehän seurauksena parhaat osaajat kiinnostuvat yrityksestä.

Perinteinen klubimme ja Jyväskylän ev.lut. seurakunnan yhteinen Kauneimmat Joululaulut- tapahtuma järjestettiin yhden koronasta johtuvan välivuoden jälkeen 9.12. Taulumäen kirkossa. Ulkona oli pirteä noin 15 asteen pakkanen, kaunis ilta.

 

Korona vaikutti kuitenkin tähänkin tapahtumaan. Osallistuminen edellytti koronapassia, jotka tarkastettiin kirkon eteisessä. Siellä jaettiin myös lauluvihkot kumihanskoin. Maskisuositus oli vahva.Maskeja jaettiin kirkon eteisessä. Tilaisuuteen osallistui selvästi aikaisempaa vähemmän ihmisiä, mutta yhteislaulu kaikui entiseen malliin. Tilaisuuteen osallistui myös noin 30 rippikoululaista. Kauneimpia Joululauluja on nyt laulettu Suomessa 49 kertaa.

Tervetuloapuheen piti klubin puolesta klubimme presidentti Johannes Partanen. Puheessaan Johannes kertoi tiiviisti Rotarytoiminnan keskeisistä tavoitteista ja saavutuksista sekä kolehdin käyttötarkoituksesta. Pappina toimi Raimo Laine, kanttorina Pertti Tahkola ja kuorolaulusta vastasi Musica Kuoro. Raimo Laine toi puheessaan esille antamisen merkityksen ihmisten kesken, sen voiman ja vaikutuksen ihmisten mieliin ja hyvinvointiin. Antamisen ilon.

Kolehti kerättiin poikkeuksellisesti tilaisuuden päätyttyä eteisen ovien edessä. .Kolehti kerättiin Suomen Lähetysseuralle ja edelleen jaettavaksi kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille ympäri maailmaa.Tilaisuus päättyi perinteisesti lauluun Maa on niin kaunis.

8.12.2021 Klubimme joululounas Albassa

 

Iloisesti soriseva klubilaisten joukko kokoontui perinteiselle joululounaalle Albaan, tuttuun kokouspaikkaamme. Meitä oli koolla yhteensä 17 osallistujaa, joista osa klubilaisten puolisoita. Puheenaiheet liikkuivat laajasti lainehtien joulunvietosta liikuntaan ja urheiluun, maailman ja kotimaan politiikasta ruokaan ja kulttuuriin, kauneimmista joululauluista talvisiin harrastuksiin. Tunnelma oli eloisa ja rento, Alban joulumenu oli maittava ja runsas ja yhdessäolo mutkattoman mukavaa. Suurten ikkunoiden takana mitä kaunein pakkaspäivä kruunasi joululounaamme.

Presidentti Johannes toivotti kaikki tervetulleiksi.
Ankaraa pohdintaa tulevasta ohjelmasta Alban kokoustilassa.

Kevään 2022 ohjelmaa pähkäiltiin kokouksessa 1.12.2021

 

Johannes Partanen taustoitti lähtökohtia.

 

Ohjelmassa perustana:

Nuorkauppakamarin kansssa yhteistyö asoissa:

  • mentorointi, yrittäjyys, johtaminen

K-S yrittäjien kanssa asioissa

  • johtajuuskokokemuksia, yritysesittelyt

Jyväskylä urheilupääkaupunkiteema.

Talenttien jäänti Jyväskylään.

Rotaract toiminnan mahdollisuudet.

Metsäretkeily Taka-Keljoon, esim la 14.5.22

  • mitä rotareiden istuttamille männiköille ja kuusikoille kuuluu
  • miten metsänhoitoa tehdään Petrin kotilalla, kevään luontoelämyksiä

 

Pienryhmät pohtivat asiaa.

 

 Antti Rastelan kooste ryhmän työstä:

 

Sivistys, kultuuri, liikunta mukaan teemoihin.

Johtajuuskokemuksia:

  • järjestöt
  • politiikka
  • yritykset
  • kunnat
  • kriisiaaajan johtaminen

Jyväskylän rakentaminen ja saneeraukset

  • Hippos
  • Aalto-museo
  • Kaupungoin teatteri
  • Lyseo

Retkeilyjä ohjelmaan

Vierailukohteita ohjelmaan:

  • Keski-Suomen Liitto

Heikki Ruskon kooste ryhmän työstä:

 

Liikuntapääkaupunki, esim. Sinuhe Wallinheimo, etäkokous

Mitä seuraa liikkumattomuudesta?

Hippospäivitys. 

Miten käy Veikkauksen kautta kerätyn rahoituksen tulevaisuudessa, esim. Joonas Könttä, etäkokous

Aluevaalien taustaa.

Miksi mättää sukuselvityspalveluissa, srkt ja DVV?

  • Tuomas Palola selvitys seurakunnista

Substanssiesityksi ohjelmaan, niitäkin halutaan tulla kuulemaan.

 

Marja Arkelan kooste ryhmän työstä:

 

Liikuntateemaa:

  • kävelykokoukset

Palvelutehtäviin:

  • vanhusten ulkoilutuspäivä hoitokodeissa, musiiikkiesitys ym.

Nuorisonäkökulmaa

  • leirivaihtoon panoksia
  • nuorisovaihdon ylösajo vuodelle 2023

Rotaract uudelleen toimintaan

  • Tiimiakatemiaan kummitiimi asian kimppuun 

 

 

 

Maaret Strang
Petri Kilpinen testaamassa VR-virtuaalilaseja

Viikkokokous 24.11.2021

XR- eli laajennetun todellisuuden teknologiat – luokite-esitelmä

Maaret Strang, Digikoordinaattori Gradia

 

Mitä XR-teknologiat ovat?

  • XR-teknologiat tarkoittavat lisättyä, virtuaalista tai yhdistettyä todellisuutta. XR-teknologioilla luodaan ympäristöä tai lisätään siihen haluttuja elementtejä.
  • Suomi on vielä tällä hetkellä keskiarvon alapuolella XR-teknologioiden soveltamisessa

AR eli lisätty todellisuus

  • Lisätty todellisuus (=Augmented Reality) tarkoittaa omaan ympäristöön lisättyjä virtuaalisia elementtejä.
  • Teknologioasta on hyötyä mm., kun halutaan kädet vapaaksi kuten heijastusnäytöissä rakennus-, asennus-, logistiikka- yms. töissä.
  • Lääketieteessä erilaisilla kuvausmenetelmillä, kuten magneettikuvaus, tietokonetomografia tai ultraäänikuvaus, voidaan luoda näkymä ihmisen "sisään", mikä helpottaa esimerkiksi tähystysleikkauksia.

VR eli virtuaalitodellisuus

  • Virtuaalitodellisuus on tietokonesimulaation tuottamien aistimusten avulla luotu keinotekoinen ympäristö. Virtuaalitodellisuus voi joko pyrkiä simuloimaan jotakin todellista ympäristöä tai se voi luoda täysin kuvitteellisen ympäristön. Useimmat virtuaalitodellisuuden ympäristöt perustuvat lähes kokonaan visuaaliseen vaikutelmaan, joka luodaan joko tietokoneen näytölle, laajakankaalle tai
  • Käyttökohteita ovat mm. koulutussimulaattorit, koneiden ja rakennusten suunnittelu, virtuaalinen matkailu ja vaikkapa kiinteistöjen esittely.

MR eli sekoitettu todellisuus (Mixed Reality)

  • Virtuaalisen, lisätyn ja todellisen todellisuuden yhdistelmä. Sovelluskohteita esim. kiinteistövälitys, tapahtumien järjestäminen, autoalan koulutukset ja kokoukset. Edelläkävijänä teknologioiden kehittämisessä suomalainen Varjo.

Käyttökohteita

  • Sosiaalinen VR esim. virtuaaliset kokoontumissovellukset
  • Kielten oppiminen
  • Tapahtumien järjestäminen esim. AltSpace VR:ssa
  • Liikuntapelit
  • Anatomiasovellukset
  • Matkailualan 360-videot kohteista
  • Tilojen ja laitteiden ohjeet 360-kuvissa ja videoissa
  • Tulityökortti

Etuja

  • Toistettavuus
  • Nopeus
  • Suoritusten peilaaminen toisille onnistuu - myös etänä
  • Suorituksen tallentaminen auttaa arvioinneissa ja purkamisessa (debriefing)
  • Kokemuksellisuus
  • Turvallisuus
  • Suuria erillisiä tiloja ei välttämättä tarvita
  • Teknologiat yleistyvät nopeasti

Haasteita

  • Vaatii erilliset laitteet ja järjestelmät
  • Hinnat vaihtelevat
  • Onnistuu lähinnä yksilö- tai pienryhmäopetuksessa
  • Valmiita sovelluksia ei aina löydy tai ovat vielä kehitteillä
  • Saattaa vaatia erillisen tilan
  • Tallennetut videot ovat kookkaita
  • Teknologioiden osaajia on vielä melko vähän
  • Helmasyntinä turha hifistely
  • Käyttäjien oma käytös
  • Osaaminen vielä vaihtelevaa

Neljä kysymystä

Kun otetaan uutta teknologiaa käyttöön, on paikallaan pohtia, toteutuvatko

1. turvallisuus?

2. tarkoituksenmukaisuus?

3. tehokkuus?

4. taloudellisuus?

Jos vastaus näihin on myönteinen, kyseinen teknologia on oikea ratkaisu.

Meidän Jyväskylä-Laajavuoren klubimme vietti Hotelli Laajavuoressa mainion juhlavat 50-vuotisjuhlat lauauntaina 20.11.2021.

Juhlaamme osallistui 47 henkilöä, kutsuvieraita ja oman klubimme jäseniä puolisoineen.Vieraiden joukossa oli piirimme 1390 kuvernööri Eila Parviainen ja avustava kuvernööri Anssi Kuoppala puolisoineen. Lisäksi kutsuttuina paikalla olivat Jyväskylän Nuorkauppakamarin puheenjohtaja Mia Valkonen ja naapuriklubiemme presidentit/edustajat Jyväskylän, Päijänne- , Tourulan ja Muuramen klubeista.  Lisäksi oli juhliimme erikseen kutsuttu kunniajäsenemme Esa Santala (ensimmäinen presidenttimme v. 1970 -1971) ja Seppo Virkkala presidenttinä v. 1987 - 1988). Tilaisuuden valmisteluista vastasi klubimme juhlatoimikunta (Antti Rastela, Pekka-Juhani Kuitto, Raili Savolainen ja Markku Ahila). Tilaisuuden juonsi jouheasti past president Janne Mönkkönen.

Juhlan aluksi presidenttimme Johannes Partanen toivotti vieraat tervetulleiksi ja tiiviisti puheessaan klubimme tulevia kehittämissuunnitelmia, joissa painottuvat palveluprojektit ja yhteistyö eri organisaatioiden kanssa perinteisiä esitelmiä unohtamatta. Tämän jälkeen kohotettiin maljat presidentin johdolla syntäpäiväsankarillemme.

Juhlassa musiikista vastasi Gradian musiikkiopiskelijat eli kvartetti Emännät. Musiikki oli noukittu eri vuosikymmeniltä. Mukana oli Helena Siltalan Ranskalaisista koroista aina esityksen päättäneeseen Gloria Gaynorin voimabiisiin I will survive. Juhlaväki palkitsi esitykset voimakkain suosiosoituksin ja klubimme palkitsi esityksen stipendein heidän musikkiopiskeluidensa tukemiseksi.

Tilaisuuden juhlapuheen piti piirikuvernöörimme Eila Parviainen. Hän toi esille maailman laajuisen Rotarysäätiön avustustoiminnan hienot tulokset mm. polion poistamisen maailmasta. Laaja avustustyö jatkuu monilla tahoilla: Rauhan rakentaminen ja konfliktien ehkäiseminen; sairauksien ehkäisy ja hoito; vesi, sanitaatio ja hygenia; äidin ja lapsen terveys; peruskoulutus sekä luku- ja kirjoitustaito sekä yhteisön taloudellinen kehittäminen. Edelleen Eila Parviainen korosti paikallistason rotarytoiminnan palveluprojekteja, jäsenten yhteisöllisyyttä ja laadukkaita kokousesitelmiä. Rotarytoiminnan on hyvä näkyä ympäröivässä yhteiskunnassa. Samalla hän antoi ison tunnustuksen klubimme aktiiviselle toiminnallamme ja hienolle kehitysnäkymillemme. Puheensa lopuksi hän kohotutti maljat 50-vuotialle klubillemme.

Tämän jälkeen juhlassa jaettiin kahdelle jäsenellemme Janne Mönkköselle ja Raili Savolaiselle PHF-arvot erittäin ansiokkaasta työstään klubimme hyväksi. Raili on kunnostautunut esimerkillisesti mm. pitkäaikaisesta taloudenhoitajan tehtävästään ja Janne toimi upeasti presidenttinä hyödyntäen digitalisaatiota kautenaan koronapandemian vaikeissa olosuhteissa, etä-ja hybrilikokoukset alkoivat. Tämän jälkeen virailevat klubit onnittelivat vuorollaan klubiamme.

Maittavan juhlaillallisen jälkeen Antti Rastelan vetämällä haastelulla neljä presidenttiä Esa Santala, Seppo Virkkala, Heikki Rusko (v. 2009- 2010) ja Pirkko Melville (v. 2013 - 2014) kertoivat kautensa mielenpainuvimmasta asiasta ja muistosta. Haastattelun lopuksi past presidentit joutuivat vastaamaan tiukkoihin, mutta leikkimielisiin kysymyksiin omalta kaudeltaan selviytyen hyvin.

Kahvituksen jälkeen suoritettiin arpajaiset. Arpajaisten pääpalkintona oli jäsenemme Sonja Vectomovin hieno, puhutteleva reliefi Valon Kantaja. Juhlan virallisen osuuden jälkeen jatkui vielä lyhyen aikaa vilkas puheenporina ja klubimme tapahtumien muistelut keskinäisin keskusteluin, jonka jälkeen juhlaväki poistui tyytyväisin mielin mukavasta juhlasta alkavaan talviseen säähän.

Kuvat Petri Kilpinen

Klubin uusi jäsen Antero Hietamäki esittäytyy.

Viikkokokous 17.11.2021

Vastuullinen johtaminen

Johannes Partanen

Koko kansainvälisen liikkeemme yhteiset arvot ovat: toveruus, rehellisyys, moninaisuus, palvelu ja johtajuus. Tänä vuonna olemme ottaneet palvelun ja johtajuuden tarkasteluun uusin näkökulmin. Haluamme olla käynnistämässä uusia projekteja, joiden avulla voimme tarjota useammille jäsenille mahdollisuuden käytännönläheistä toimintaa. Esille tulleita projektiaihioita ovat esimerkiksi mentorointi, yrittäjyys ja johtaminen.

Johtaminen on keskeinen teema niin Nuorkauppakamarissa (NKK) kuin Rotareissakin. Klubimme haluaa käynnistää yhteistyötä Jyväskylän NKK:n kanssa projekteilla, joista yksi voisi liittyä johtajuuteen. Klubimme haluaa tarjota myös NKK:n jättäville 40-vuoytta täyttäneille jäsenille mahdollisuuden jatkaa aktiivista toimintaa esimerkiksi palveluprojekteissa tai vaikkapa perustamalla oman satelliittiklubinsa toteuttamaan heitä kiinnostavaa toimintaa.

Kolahduksia johtamisesta:

Kouzes & Posner - The Leadership Challenge: Hit MR -filosofia

Haasta prosessi

  • ”Hallinto minimiin, valmennus ja oppiminen maksimiin.”

Inspiroiva visio

  • ” Hyvät visiot muodostuvat aina mielikuvitusta rikastavista tarinoista.”

Tee toiminta mahdolliseksi

  • ”Rakenna toimintaympäristö, joka innostaa kaikkia”

Mallinna Tie

  • ”Muista että malli on yksinkertaistettu kuva todellisuudesta, mutta juuri siksi sen tarvitsemme.”

Rohkaise sydäntä

  • ”Tunnen, siis olen. (uusi Descartes)”

Dee Hock: Johtaminen on

  • 55 % itsensä johtamista
  • 20 % omien johtajien johtamista
  • 20 % vertaisten johtamista
  • 5 % alaisten johtamista

Erkan teesit

ITSETUNTEMUKSEN KEHITTÄMINEN

  • fyysinen itsetuntemus
  • henkinen itsetuntemus

ITSENSÄ JOHTAMINEN

  • fyysinen hyvinvointi
  • henkinen hyvinvointi

YHDESSÄ TEKEMINEN

  • vuorovaikutus ja yhteistyötaidot

VALMENTAVA JOHTAMINEN

  • osallistaminen
  • arvostava ja oppiva ilmapiiri

Peter Drucker:

”Johtamiseen liittyvät keskeiset teoreettiset asiat voidaan käydä läpi yhden päivän luennolla.

Johtamisen käytännön oppiminen vie koko eliniän.”

Ks. PowerPoint

10.11.2021 Piirikuvernööri Eila Parviaisen vierailu 

 

Teillä menee hyvin! Näin tervehti piirikuvernöörimme Eila Parviainen klubiamme esityksensä aluksi. Hän oli hyvin ilahtunut kokouksen runsaasta osallistujamäärästä (23). Piirikuvernöörimme ei halunnut puhua itsestään, urastaan, perheestään tai harrastuksistaan. Sen sijaan hän kertoi tarinoita. Hän kysyi muutamilta jäseniltä, mikä oli saanut itse kunkin liittymään Rotaryyn. Syitä nousi useitakin, kuten yhdessä tekeminen, halu tutustua uusiin ihmisiin ja kuulua hyvään joukkoon, osallistuminen hyväntekeväisyyteen. 

Eilalle itselleen vahva vaikutin oli uteliaisuus: reilu kymmenen vuotta sitten hänet oli kutsuttu tutustumaan Lahti-Wesijärven Rotaryklubiin, missä hän kuuli nuorisoasiamiehen esityksen rotarien järjestämästä kansainvälisestä nuorisovaihdosta. Se herätti hänen uteliaisuutensa ja kiinnostuksensa ja sai hänet liittymään rotareihin Lahti-Wesijärven klubiin. Ja nuorisovaihto on edelleenkin hänen mielestään yksi tärkeimmistä Rotaryn palveluprojekteista. Oma tytär on ollut vaihtarina Brasiliassa ja Eila on ollut seitsemän kertaa host-äitinä.

Palveluprojektit ovat tärkeitä, ei niinkään pelkkä jäsenmäärä. Projekteista pitää kertoa ja tiedottaa laajasti, toiminta ja teot ovat tärkeintä. Pitkäkestoisin ja onnistunein rotaryprojekti on polion hävittäminen, mikä alkoi vuonna 1988. Nytkyään poliota esiintyy vain Afganistanissa ja Pakistanissa. Muun muassa Afrikasta se on saatu hävitettyä kokonaan. Myös yksittäiset ja henkilökohtaiset teot ovat tärkeitä, joilla  voi vaikuttaa. Esimerkiksi Eilalla on oma rotaryprojekti polion hävittämiseksi. Hän on askarrellut tyttärensä kanssa ruususytykkeitä, joiden tuoton hän tilittää Rotary-säätiön polioprojektiin.

Rotarius on matka. Jokaisen rotaryklubin tulisi löytää oma fokus, se mitä halutaan tehdä. Fokus voi perustua Rotarysäätiön keskittämisalueisiin, joita ovat rauhantutkimus, sairauksien estäminen ja hoito, vesi ja sanitaatio, äidin ja lapsen terveys, peruskoulutus sekä luku- ja kirjoitustaito ja taloudellinen sekä yhteiskunnallinen kehittäminen. Paras motivaatio tekemiselle löytyy yhdessäpohdituille ja merkittäviksi koetuille asioille.Verkostoituminen ja rotaryn avaamat mahdollisuudet löytyvät helposti liittymällä My Rotaryyn. Vierailut muiden kaupunkien ja maiden rotaryklubeissa on myös paitsi suositeltavaa myös antoisaa.

Palvelu itsekkyyden edelle, mutta klubit päättävät toiminnastaan rotaryn periaatteiden mukaan. Tärkein juttu on paikallinen toiminta, mutta vaikutamme myös maailmanlaajuisesti. Piirimme rotaryvuosi on alkanut hienosti ja klubeissa on hyvä tekemisen meininki. Jäsenmäärämme on hienoisessa kasvussa ja jäseniä on nyt 1520 eli nettona 24 enemmän kuin rotaryvuoden alussa. Satelliittiklubeja on syntymässä. On löytynyt uusi tekemisen aalto.

Piirikuvernööri Eila Parviainen klubikokouksessamme.
Piirikuvernööri luovuttaa kahden safiirin rotarymerkin Esa Santalalle.
Piirikuvernööri Eila Parviainen ja klubimme presidentti Johannes Partanen.
Kuva: Riku Tenhunen.

Kokouksessamme 4.11.2021 klubin jäsenemme Emma Anttila ja Pirkko Melville pitivät esityksensä työstään, työnsä ajankohtaisista asioista, haasteista. Katse oli vahvasti tulevaisuudessa ja toiminnan kehittämisessä.

 

Emma Anttila, Jyväskylän Sinfonian intendentti, aloitti esityksensä kertomalla, että sinfoniaorkesterin ylikapelimestari Ville Matvejeffin sopimus umpeutuu v. 2022, mutta jatkostakin, työn muudosta käydään hänen kanssaan keskustelua.

Kaiken kaikkiaan koronan aika oli orkesterille varsin haasteellista aikaa. Toisaalta se pakotti hakemaan uusia toimintamalleja. Koronan aika olikin verkkokonserttien aikaa. Koronatilanteen ja suositusten/ määräysten muuttuessa  nyt syksyllä 2021 kausi on alkanut melko normaalisti. Konsertteja on pidetty paikan päällä muuallakin kuin Jyväskylässä mm. Mikkelissä.

Sinfoniaorkesteri tekee usealla tasolla erimuotoista yhteistyötä. Yksi yhteistyökumppani on Valtteri-koulu Onerva ja työ aistiherkkien oppilaiden kanssa. Orkesteri tuo mahdollisuuden aistia, kuunnella musiikkia aivan eri soittimien lähellä, vieressä.Emma Anttila kertoi myös, että kevään ohjelma on valmistumassa. Tuleva ohjelma onkin varsin korkeatasoinen, laadukas. Mielenkiintoa tuo mm. konserttien romantiikkapainotteisuus.

Toinen keskeinen asia oli soivan musiikkisalin saaminen Jyväskylään. Sinfonialle saneerataan nyt parin vuoden aikana väliaikainen esiintymistila Paviljongin Wilhelm-saliin. Tämä edellyttää salin akustiikan perusteellista parantamista orkesterimusiikin vaatimalle tasolle,asiantuntijan avulla.Salin muotokaan ei ole musiikille sopivan muotoinen. Selkeä tavoite on saada Jyväskylään soiva konserttisali/-talo. Vaihtoehtoja on kolme: Lutakko (jo asemakaavoitettu) Paviljongin yhteyteen; musiikkisalin, kirjaston ja museon yhteinen kulttuurikokonaisuus sekä Lyseon kortteli. Emma Anttila totesi lopuksi, että tärkeintä on kuitenkin, että konserttisali/ konserttitalo saadaan vihdoinkin Jyväskylään.

 

Pirkko Melville, Keski-Somen ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima ja osaaminen vastuualueen johtaja, kertoi ELY-keskuksen keskeisestä toimintakentästä ja tulevaisuuden haasteista. ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtiohallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä ko. alueilla. Se on valtion rahoittajaorganisaatio ao.alueella.

Korona on vaikuttanut myös Keski-Suomen ELY-keskuksen toimintaan, mm. maaseuturahaston yritystukien jakamiseen. Koronavuoden jälkeen kehittäminen onkin lähtenyt laajalla rintamalla kovaan vauhtiin. Aluekehittäjänä ELY-keskus on entistä enemmän ministeriöiden tavoitteiden kehittäjä, mm. koulutuksen, kulttuurin ja yrittäjyyden osalta. Pääohjaana on Työ- ja elinkeinoministeriö. Kehittämisessä tähtäys on aina pidemmälle tulevaisuuteen: Uudistuvan kasvun Keski-Suomi, työllisyyskokeilu yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Tavoitteena on Pohjoismaiden työllisyysmalli vuonna 2024. Pirkko Melvillen aloitteesta on perustettu kestävä elinvoimatiimi, jonka tavoitteena on lisätä alueellamme ELY-keskuksen vaikuttavuutta ja vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä edistää kansainvälisyyttä. Kaiken kaikkiaan Keski-Suomen uudistuvan kasvun rakentamiseen tarvitaan rahoittajia, rohkeita osaajia, huippututkijoita, ristipölyttäjiä, yrittäjiä, seitinkutojia, laineenlyöjiä ja tietenkin meitä rotareita, toteaa Pirkko Melville. Tämä kaikki ympäristöä kunnioittaen.

Rotaryt voivat olla mukana ulkomaalaisten työntekijöiden, osaajien houkuttelussa Jyväskylään  ja Suomeen palaavan työvoiman pitovoimana ja rakentaa siteitä oppilaitostemme ja yritysten välille.

Johannesta seuraa Irina ja Irinaa Anja ja Anjaa seuraa Marja.

Syys- ja vaalikous pidetty 27.10.-21

 

Tulevalla kaudella 2021-2022 Johanneksen jälkeen Presidenttinämme jatkaa Irina Chrons ja varaperidenttinä Anja Lehtonen sekä 1.sihteerinä Marja Arkela. 

 

Kuvassa Alban hienolla terassilla Johannaksen jälkeen on siis tuleva presidenttikolmikko. Tulevaisuutemme ja toimintamme jatkuvuus on taattu.

 

Viikkokokous 13.10.2021

Yhteistapaaminen Jyväskylän Nuorkauppakamarilaisten kanssa teemana yrittäjyys

Tapaamisen tavoitteena oli etsiä Jyväskylä-Laajavuori Rotareiden ja Jyväskylän Nuorkauppakamarin (NKK) jäsenten kesken yrittämiseen liittyviä yhteistyöteemoja, joiden pohjalta voitaisiin käynnistää myöhemmin käytännön toteutusprojekteja. Projektivalmistelu jatkuu vastaavalla yhteistapaamisella 17.11., jolloin teemana on johtajuus.

Tapaaminen järjestettiin Learning Cafe-tyyppisesti. Osanottajat jakaantuivat neljään pöytään kolme kertaa pöytien väkeä kierrättäen miettimään yrittäjyyteen liittyviä kiinnostavia näkökulmia. Tilaisuuden vetivät Johannes Partanen ja Tiina Savikangas.

Johannes taustoitti yhteistyötä rotareiden ja nuorkauppakamarilaisten kesken yhteisillä ja toisiaan täydentävillä tavoitteilla:

  1. Rotareille ja varmaankin myös NKK:n jäsenille keskinäinen verkottuminen luo uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia
  2. Johtaminen on yhteinen teema niin Rotareissa kuin NKK:ssakin sekä kansallisesti että kansainvälisesti
  3. Projektitoiminta on päässyt Rotareissa sammumaan ja uusi piirikuvernööri Eila Parviainen on korostanut jäsenten ja projektien keskeisyyttä toiminnassa.

Learning Cafe-pöytien työn tulokset:

 

Mitä yrittäjämäinen ote/yrittäjyys tarkoittavat?

  • ”Hybridiyrittäjyys” uusi ilmiö
    • Kevytyrittäjyys, ideoiden testaua
  • Yrittäjämäisyys myös palkkatyössä
    • Pakko uusiutua, (työn) silppumaisuus
  • Idearikkaus, halu ja rohkeus lähteä kokeilemaan
  • Yrittäjyyttä pitäisi tukea myös yliopistomaailmassa
  • Yrittäjämäisyys on synnynnäistä ja asenne
    • Sisu, sinnikkyys, peräänantamattomuus
    • Yrittäjyys on perinnöllistä
    • Karkoittaako, jos näkee vanhempian (toimivan) yrittäjänä vai saako itsensäkin yrittämään?

Yrittäjyys

  • Pitkät työpäivät
  • Voiton tavoittelu – mistä joutuu luopumaan?
  • Järkevä voitto/etiikka
  • Yrittäjät maksavat paljon veroa/ei ollenkaan veroja
  • Itsensä kehittäminen
  • Lait rimaa hipoen vai riman ali?
  • Johtamisen erilaisuus isoissa yrityksissä vs. pienet yritykset
  • Mitä tarkoittaa yrittänyttä ei laiteta?
    • Saa myöskin epäonnistua
    • Yrittänyttä ei moitita aina saa yrittää
  • Yrittäjyys on myös asenne

Hybridiyrittäjyys

  • Opiskelija, palkollinen, eläkeläinen ym./yrittäjä tai kevytyrittäjä
  • Laskutuspalvelu

Verkostoituminen

  • Mentorointi
  • Uudet ideat & liiketoiminnat
  • Palvelukokonaisuudet
    • win-win
  • Verkostot (myös vapaa-ajan) markkinointikanavana
  • Some-verkostot iso mahdollisuus
  • Johtaja-klubi

Yrittäjyys

  • 24/7?
  • Vallasta luopumisen vaikeus
  • Yrittäjyys ei sovi kaikille
  • Yrittäjän vapaus
  • Pakkoyrittäjyys vs. kevytyrittäjyys
  • Halipuu

Tulevaisuuden osaamistarpeet ja -taidot

Tukea (yrittäjyyteen)

  • Jyväskylän Yritystehdas (taustalla Jyväskylän kaupunki, yliopisto, ammattikorkeakoulu, Gradia)

Megatrendejä

  • Mm. Sitra, Eduskunta, OPH

Käytäntö

  • Jyväskylän Kauppakorkeakoulu
    • Opetussuunnitelman sisällöt
    • Monikulttuurisuustaidot
    • Kielitaito
    • Orientaation muutos
    • Tarvitaan investointiin satsauksia

Nuorkauppakamari

  • Tunnistettu keskeisiä osaamistarpeita, esim. kestävä johtajuus
    • Kannattava bisnes
    • Ekologinen näkökulma
    • Merkityksellinen työ

Kestävä johtajuus ja osaamistarpeet

  • Ekologisuus
  • Yritysvierailut, esim. Spinnova
  • Sosiaalinen kestävyys (suhteessa niin yrittäjään kuin työntekijöihinkin)
  • Ilmapiirin luomisen taidot osana esimiehen osaamista
    • Luottamus eri toimijoiden kesken
    • Arkipäivän agendalla

 

Viikkokokouksessa 29.9. esitelmöitsijänä oli Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin. Esitelmän aiheena oli "Mitkä ovat Jyväskylän suurimmat haasteet tulevina vuosina?"

Klubilaisia oli paikalla runsaslukuisasti. Esitelmän jälkeen syntyi hyvää keskustelua niin Jyväskylän tilanteesta, tulevasta hyvinvointialueesta kuin potilas- ja asiakastietojärjestelmä Asterin hankinnasta.

Jyväskylä on kasvava kaupunki. Vuosien varrella Jyväskylä on vahvistanut 7. asukaslukusijaansa. Vuosittain lisäys on ollut 1000 - 1500 asukasta. Mutta miten jatkossa, miten vaikuttaa opiskelijoiden etäopiskelu asukasmäärään? Jyväskylässä asuu noin 42 000 opiskelijaa. miltei 3.osa asukkaistamme.Tästä kasvusta huolimatta Suomessa on laajalti käsitys, että olemme pienempi kaupunki kuin esim. Kuopio ja Lahti. Tätä käsitystä on saatava muuttumaan vahvalla kehittämistyöllä, toteaa Jaakko Selin. Tällöin on hyödynnettävä kaupunkimme vahvaa sivistyksen ja koulutuksen historiaa, yrittäjyyttä, innovatiivisuutta talouselämässä kaiken kaikkiaan on vahvistettava kaupungissa tehtävää TKI-toimintaa. Tätä työtä on tehtävä yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden, koulutussektorin ja muiden kaupunkien kanssa, painottaa Selin. Hyvinä esimerkkeinä ovat diplomi-insinöörikoulutuksen saaminen Jyväskylään, MAL-sopimuksen (maankäyttö, asuminen, liikenne) laajentuminen koskien kuuden suurimman kaupungin lisäksi myös Jyväskylää, Kuopiota ja Lahtea. Näiden lisäksi vetovoimaisuuttamme lisää brändimme liikuntapääkaupunkina mukaan lukien Hippos-hanke. Ja voimmeko saada liikuntalääketieteellistä koulutusta kaupunkiimme?

Yksi ongelmistamme on korkea työttömyysaste, kustannukset ns. sakkomaksuina ovat n. 20 Meur/vuodessa. Sen sijaan palveluidemme kustannustaso, lainakanta ja veroprosentti (20) ovat varsin kohtuullisia jopa alhaisia verrattuna muihin  suuriin kaupunkeihin.Toimintamenot huomioiden kaupungin konserni ovat n. 1mrd. euroa. Lainakanta ilman konsernin vaikutusta on n. 2850 €/asukas. Mutta työtä on tehtävä ennen kaikkea verotulojemme kasvattamiseksi.

Tulevaisuuden haasteita on koronan jälkeinen aika, kun tulee kustannuspiikki vuonna 2022 ja hyvinvointialueen synty 2023.Tällöin rahoituksestamme siirtyy 55 % hyvinvointialueelle (sosiaali- ja terveys- ja pelastustoimi) ja jonne siirtyy 1/2 kaupunkimme henkilöstöstä. Verotulot luonnollisesti vähentyvät. Hyvinvointialueen rahoituksesta vastaa ainakin alkuvaiheessa valtio siirtyvien verotulojensa kautta. Mutta miten jatko? Sivistystoimi nousee kaupungin keskeiseksi toimijaksi.

Perttu Partanen, markkinointijohtaja, Puuilo Oy

22.9.2021

Perttu Partanen, markkinointijohtaja, Puuilo Oy: ”Miltä näyttää vähittäiskauppamarkkinointi 2020-luvulla (kuluttajakäyttäytyminen ja asikaskokemus)”

Perttu Partanen kertoi aluksi omasta urastaan, työskennellyt mm. Powerin markkinointipäällikkönä, ja perehdytti meitä sen jälkeen Puuilo Oy:n toimintaan. Puuilo Oy on perheyhtiö, jonka perustivat Risto Tuomaala ja Markku Tuomaala Puolangalla vuonna 1982.

Yhtiö on yksi johtavista tavarataloketjuista Suomessa. Tällä hetkellä Puuilolla on 34 myymälää Suomessa.  Henkilöstön määrä on noin 760. Puuilon liikevaihto oli tammikuussa 2021 päättyneellä tilikaudella 238,7 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin liikevaihto oli 170,5 miljoonaa euroa.

Puuilo Oy listautui pörssiin kuluvan vuoden kesäkuussa. Suurin omistaja on ruotsalainen Adelis Equity Partners Fund I AB.

Puuilo tunnetaan edullisista hinnoista ja laajasta, kilpailijoista erottuvasta tuotevalikoimasta. Tuotteita on yli 30.000. Puuilo palvelee erityisesti tee-se-itse asiakkaita sekä yrityksiä. Suurin tuoteryhmä kohdentuu rakentamiseen. Seuraavaksi suurimman tuotetarjonnan muodostavat koti- ja taloustavarat sekä työkalut. Lähes samansuuruisia tuoteryhmiä ovat autotarvikkeet, lemmikit ja piha & puutarha. Pienintä osuutta edustavat vapaa-aika, elintarvikkeet ja kausituotteet. Pääasiassa suomalaisia tuotteita, osa tulee myös Kiinasta. Yhtiö on kasvanut vauhdilla, noin 23% / vuosi.

 

 

 

Puuilon kasvustrategia

-monikanavainen palvelumalli

Asiakkaan polku

Puuilossa ”markkinointi on investointi, ei kuluerä”.

-muutoksen vauhdittaja > 4G-verkot, IOS, Android, sosiaalinen internet

-käytössä markkinoinnin AIDA-malli: Attention, Interest, Desire, Action eli ensin kiinnitetään asiakkaan huomio ja kiinnostus, sitten herätetään halu ja toiminta.

-verkkokauppa kasvattaa kokonaismyyntiä, silti kivijalkakauppa on kasvamassa. Selvitysten mukaan 77% asiakkaista hakee tuotetietoa verkosta ennen myymälässä asiointia. Myös asiakaspalaute verkossa on hyvää vertaismateriaalia.

-markkinointiosasto työllistää viisi henkilöä, lisäksi kumppaneina on media- ja mainostoimistoja.

-digi- ja somemainonta kohdennetuille ryhmille

-iso merkitys on hakukonenäkyvyydellä, joka painottuu sisältöön. Tässä noudatetaan Bill Gatesin 1990-luvulla heittämää slogania ”Content is King”.

-vaikuttajamarkkinointi kohdentuu mm. tubettajiin

Viikkokokouksessa 15.9.2021 esitelmänä oli nuorisoasiamiehemme, Nuorten Suomi toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkasen esitelmä "Miten klubimme voi auttaa nuoria? Esitelmä on osa klubimme uudistustyötä, jonka osana kerromme itsestämme, työstämme ja nostamme esille aiheita, joiden pohjalta voimme mahdollisesti rakentaa palveluprojekteja.

Nuorten Suomen visio on Suomi, jossa jokainen saa, osaa ja haluaa olla mukana toimia ja vaikuttaa valitsemalla tavalla. Nuorten Suomi edistääkin nuorten toimijuutta ja vaikuttamista. Nuori tekee, toimii ja johtaa - aikuiset tukevat.Tästä hyvänä esimerkkinä oli Jyväskylässä 24 kertaa järjestetty Toukofest-tapahtuma, jossa järjestämisvastuu oli nuorilla.Tapahtumat onnistuivat hienosti ja osallistujia oli joka kerralla useita tuhansia nuoria, koululaisia. Nuorten Suomi on nuorten ääni maakunnassa, koko Suomessakin ja kuntatasolla tukemalla mm. oppilaiden osallisuutta kouluissa.

Esitelmässä käytiin lävitse myös Rotareiden nuoripalveluita. Näistä keskeisin, myös omassa klubissamme, on nuorisovaihto. Muita toimintoja ovat mm. RYLA -Rotary Youth Leadership Awards-koulutukset, Interact- ja rotaractklubit.

Esitelmän päätteeksi keskustelimme mahdollisuuksistamme käyttää nuorten aktiivisuutta, toimintaa hyväksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, pitkälläkin aikavälillä.Keskustelussa esille nousivat esitelmän pohjalta: Nuoret tapahtuman tuottajina, RYLA- koulutuksen kehittäminen, erilaiset kampanjat sekä yhteistyö Jyväskylän kaupungin, Nuorkauppakamarin ja Nuorten Suomi kanssa.

Nyrkkitiimi: Anja Lehtonen (vas.), Iina Chrons, Marja Arkela ja Johannes Partanen

9.9.2021

Pres. 2021-22 Johannes Partanen ja kolme tulevaa puheenjohtajaa Iina Chrons, Anja Lehtonen ja Marja Arkela:

Miksi perustimme yhdessä Nyrkkitiimin – Ajatuksia klubimme uudistamiseen vuosina 2021-25

 

NYRKKI Johannes 2021-22, Iina 2022-23, Anja 2023-24 ja Marja 2024-25

  • Mahdollisuus toiminnan uudistamiseen neljän vuoden jänteellä.
  • Toteutamme Rotary’s Statementiä: Together people create change
  • Toteutamme Rotary Internationalin ja piirimme 1390 velvoitteita.

 

Piirimme kuvernöörin ja kouluttajien velvoite presidenteille lyhyesti:

  • Maailma muuttuu ja klubien on uudistuttava.
  • Tarvitsemme hyviä palveluprojekteja, joita viemme yhdessä eteenpäin klubimme kokouksissa.
  • Tarvitsemme hyviä alustajia menestykselliseen tekemiseen ja aivojemme tuulettamiseen hyvässä seurassa.
  • “Ottakaa toimintaanne mukaan jollakin tapaa uusi maailmanlaajuinen painopiste - Ympäristö.”
  • “Lounaskokoukset pelkillä esitelmillä eivät ole Rotaryklubi.”

Näillä keinoin muutumme:

  • Lisäämme näkyvyyttämme
  • Suuntaudumme vahvemmin ulospäin, vaikutamme
  • Monipuolistamme jäsenistön ikä- ja ammattijakautumaa
  • Osallistamme jäseniämme projekteilla
  • Tarjoamme monipuolisia ja uusia toimintatapoja
  • Hyvistä kokemuksista voi kummuta uusi, innostava toimintatapa

Nyrkki ehdottaa vuoden teemaksi: Muutos on uudistumista ja osallistumista

Ina Chrons:

  • Jäsenmäärää ja jäsenyyttä halutaan kehittää: 5-10 uutta jäsentä vuodessa
  • Nuorkauppakamarilaisille halutaan tarjota mahdollisuus jatkaa aktiivisuuttaan, kun heidän toiminta-aikansa päättyy NKK:ssa.
  • Niin olemassa oleville kuin uusillekin jäsenille halutaan luoda kiinnostavia toimintasisältöjä
  • Myös yrittäjäjärjestön kanssa halutaan käynnistää yhteistyö keväällä 2022

Anja Lehtonen

  • Teemana osallistuminen ja osallistaminen
  • Toimintaa halutaan uudistaa sopivalla tavalla, mutta säilyttää entiset hyvät käytännöt
  • Osallistumisesta on hyvä esimerkki joka viikkokokouksesta laadittavat referaatit kotisivuille
  • Jäseniä aktivoidaan viikko-ohjelman laatimiseen esim. esittämällä jokin ajankohtainen teema. Myös kyselyillä voidaan aktivoida jäseniä tuottamaan sisältöä viikko-ohjelmiin.
  • Monet niistä, jotka eivät syystä tai toisesta osallistu viikkotapaamisiin voisivat olla kiinnostuneita tekemään itse jotain ja vaikuttamaan konkreettisesti lähiympäristöönsä.

Marja Arkela:

  • Rotareiden perustehtävää on syytä kirkastaa: hyvän tekeminen yhdessä paikallisesti ja kansainvälisesti.
  • Tämän perustehtävän mukaista toimintaa pitäisi pystyä konkretisoimaan Jyväskylä-Laajavuori-klubissa.
Johannes Partanen kuvaili oman kautensa teemaa ja ohjelman rakentamista, Janne Mönkkönen arvioi omaa mennyttä kautaan ja Antti Rastela sitä edellistä- opiksi tulevaan,
  • Johannes avasi kauden v.21-22:  teemana oppiminen ja kaikki mukaan!

 

Johannes Partanen pm ollut jäsenenä  vuodesta 2000. Nyt jo paljon elämää kokeneena astuu presidentin rooliin ja kysyy, mitä olet oppinut elämäsi aikana. Siinä on jäsenistöltä ammennettavaa muille tulevan kauden aikana. Johannes painottaa uusien palveluprojektien avaamista ja asian jatko myös tuleville presidenttikausille. Johannes haluaa viedä klubiamme oppivan yhteisön suuntaan, halutuimmaksi klubiksi Jyväskylässä. Myös nykyaikainen esitysteknologia on saatava kuntoon, sen osoitti mennyt koronakausi.

Kausi avattiin pohtimalla mitä opittiin edellisten presidenttien kausilla ja mitä siitä siirretään tuleville kausille. Antti Rastela analysoi omaa kauttaan. 

Hyvin meni:

  • ohjelma, kiinnostavat aiheet
  • byrokratia sujui
  • hyvä dokumentointi ja ryhmä
  • hyvä maine, uusia saatiin mm. Tikkakosekn klubin lakattua
  • Joululaulut ok., Veteraanitilaisuus ok
  • Palveluprojekti Lasten yliopisto, ei lähtenyt liikkeelle

Ei hyvin

  • kausi loppui kesken koronan takia
  • 6-8 henkilöä ei ole ollut millään tavalla toiminnassa mukana

Mitä opittiin

  • digitalisaatiosta apua
  • tarve uudistua
  • tarve pitää kiinni vahvuuksista
  • yhteistyön merkitys
  • hyvän palveluprojektin tarve

Mitä paremmin

  • uudistustyötä
  • viestintää
  • nuorekkuutta
  • uusia jäseniä

Mitä tehdä

  • hyvä ohjelma kaudelle
  • hyvä palveluprojekti

Janne Mönkkönen analysoi mennyttä kautta:

Hyvin

  • toiminnan jatkuttava koronasta huolimatta
  • erilaisen vahvuudet esiin ja toistemme täydentäminen
  • hybridikokoukset, live-kokoukset, pelkät etäkokoukset
  • tein paljon itse ja onnistuin uudessa tilanteessa
  • yrittäjien kanssa yhteistyö
  • Antin kauden pois jääneet esitykset saatiin mukaan

Ei hyvin

  • etätekniikka, Jabra
  • ohjelman teko ajoissa
  • viestintä ohjelmasta ajoissa

Mitä opittiin

  • hybridikokoustaminen
  • oikea-aikainen suunnittelu kun on viestittävä 50 henkilölle, vähintään viikko, kk tai puoli vuotta etukäteen
  • Rotaryasia on meille tärkeä

Mitä paremmin

  • aikataulutus ja viestintä
  • parempi osallistuminen tavoitteeksi
  • vastuunjako laajemmille harteille

Mitä käytäntöön

  • ohjelmaan väljyttää,  esim.ajankohtaisteemoja
  • Nuorkauppakamariyhteistyö
  • SWOT tehty keväällä 2021, se ohjaamaan tulevaa
  • aktiivista toimintaa

Kommentteja:

  • kaikille ei jatkuva oppiminen ole enää niin pop, hyvät ja monipuliset esitelmät eri aloilta
  • jäntevä ohjelma koko kaudelle
  • ajankohtaiskatsauksia mukaan sopivasti
  • omien jäsenten esityksiä, kukin miettiköön mahdollista omaa antia muille
  • uusia toimintamalleja ja projekteja nuorten mukaan saamiseksi
  • vahva toiminnan ydin säilytettävä
  • myös väljyys vaatii suunnittelua kauden ohjelmaan
  • monipuolista työtä
  • ja pohtikaamme, millä keinoin tutustumme toisiimme ja uusiin jäseniimme entistä pontevammin!

Muistiinmerkitsi Petri

 

 

 

 

 

 

PDF-tiedostorotari ja nuorkauppakamari johtaminen.pdf (393 kB)
Vastuullinen johtaminen Johannes Partanen 17.11.2021
PDF-tiedostobang-rotarit-20220119 (1).pdf (2.6 MB)
Tj. Vilja Laaksonen: Ava&Bang - Suomen paras työpaikka
PDF-tiedostoJKU taustoja ja taloutta Rotary kevät 2022.pdf (1.5 MB)
JKU:n pj. pasi Valoranta
PDF-tiedostoRotaryt_09032022.pdf (19.8 MB)
Esitelmä Ulla Luukas: Howspace - maailman paras digitaalisen yhteistyön rakentaja
PDF-tiedostoTopaasia_esittelyslaidit 2.0.pdf (4.9 MB)
Topaasia_esittelymateriaali