Etusivu

Rotarykauden 2018 - 2019 viimeinen varsinainen kokous ennen käätyjen vaihtoja oli 5.6.2019.

 

Kokoukseen osallistui vaihto-opiskelijamme Loredana Lapia, joka palaa kotiinsa Sardinian saarelle samalla viikolla. Loredanalle annettiin läksiäislahjaksi ja kuvalliseksi muistoksi kuvakirja Jyväskylästä.

Kokouksen varsinainen aihe oli kauden 2018 - 2019 arviointi. Kokoukseen osallistuvat veljet ja sisaret arvioivat kauden aikana ohjelmassa olleet esitelmät. Kiinnostavin esitelmä oli Jussi Jäppisen Poimintoja Jyväskylän 180 -vuotisesta kaupunkikuvasta. Muita kärkeen nostettuja esitelmiä olivat mm. vierailu Metsä Groupin biotuotetehtaalla, kaupunginjohtaja Timo Koiviston esitelmä Elinvoimainen Jyväskylä, vierailu Harvian tehtaalla Murramessa, MEP Henna Virkkusen esitelmä Ajankohtaista Euroopasta ja Recenart Oy:n toimitusjohtaja Tiina Koivulahden esitelmä Taideteoston tarinoita.

Kokouksen lopuksi presidentti Marketta Mäkinen kiitti aktiivisia klubin jäseniä ja erikseen hallituksen jäseniä osallisuudesta kauden toimintaan.

Viikkokokouksen 29.5.2019 osallistujia Sonja Vectomovin ateljeessa.
Sonja Vectomovin ateljeen maalauksia ja veistoksia.
Wivi Lönn.
Hanna Parviainen. Jyväskylässä Lönn ystävystyi Hanna Parviaisen kanssa, jonka isä Johan Parviainen oli perustanut 1897 sahan Säynätsaloon.
Wivi Lönnin kotitalo Jyväskylän Seminaarinmäen Älylän alueella.
Sonja Vectomovin työ- ja näyttelytilana toimii kanalanakin palvellut Wivi Lönnin kotitalon talousrakennukseksi vuonna 1910 valmistunut suojelukohde.
Sonja Vectomov, copyright Säynätsalo-seura

29.5.2019

Tutustuminen kuvanveistäjä Sonja Vectomovin ateljeehen

 

Sonja Vectomovin työpaja sijaitsee maamme ensimmäisiin naisarkkitehteihin lukeutuvan Wivi Lönnin kotitalon pihapiirissä Jyväskylän Seminaarinmäen Älylän alueella. Lönnin omaksi ja äitinsä kodiksi suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1910. He asuivat siinä vuoteen 1918 asti. Kauko Sorjonen osti talon vuonna 1988 ja entisöi sen piha-alueineen alkuperäiseen asuun. Kauko Sorjosen säätiön omistuksessa tämä suojelukohde on ollut vuodesta 2006.

Sonja Vectomov on Jyväskylässä asuva tšekkiläinen kuvanveistäjä ja Jyväskylä-Laajavuori Rotaryklubin jäsen, joka tunnetaan suomalaisia kulttuurihenkilöitä esittävistä pronssisista veistoksista.

Vuonna 2010 Vectomov valmisti merkittävän patsaan 1900-luvun alun feminismiä ja arkkitehtuuria edustaneesta Wivi Lönnistä, joka oli vaikuttamassa monien 1900-luvun Jyväskylän tunnettujen rakennusten suunnitteluprosessissa. Myös muita Vectomovin töitä on esillä Lönnin entisen kotitalon puutarhassa.

Sonja Vectomovin työ- ja näyttelytilana toimii kanalanakin palvellut Wivi Lönnin kotitalon talousrakennukseksi vuonna 1910 valmistunut suojelukohde.

Viikkokokous 22.5.19 klo 12-13 Hotelli Alban kabinetissa


Esitelmöitsijänä toimitusjohtaja Tiina Koivulahti Recenart Oy aiheenaan Taideteosten tarinoita.
(Ensin kutsuttiin uudet jäsenet – Kari Itkonen, Timo Salminen ja Anneli Vallas - lakkautetusta Interlux
- klubista Laajavuoren klubiin).
Idea yrityksestä, joka tutkii taideteosten aitoutta, syntyi vuonna 2013. Samaan aikaan oli Suomessa esillä
suuri taideväärennösjupakka, joten poliisin kaikki resurssit olivat käytössä. Valtion Taidemuseo taas
tutkii ainoastaan museoiden taide-esineiden aitoutta. Toisaalta taideväärennökset ovat maailman
kolmanneksi suurin rikollisuuden ala, joten yksityiset taiteen kerääjät haluavat ostaa turvallista taidetta
taidemarkkinoiden koko ajan kasvaessa. Tekesin tukemana perustettiin yritys ja alettiin toimia itse
suoraan asiakkaiden kanssa. Yhtiö on ainoa Pohjoismaissa toimiva yksityinen alan yritys, joka nykyisin
on maailman suurimman amerikkalaisen ko. toimialan yhtiön suomalainen tytäryhtiö.
Yhtiöllä on käytössään lukuisia menetelmiä, joiden avulla tutkitaan hyvin laajalti erilaista taidetta, kuten
antiikkiesineitä ja niihin upotettuja jalokiviä, veistoksia, kuvataidetta jne. On myös tutkittu vanhoja
karttoja, joista tekstit ovat hävinneet, ja erilaisilla tekniikoilla tekstit tulevat esiin. Materiaalianalyysillä
voidaan tutkia esimerkiksi jonkin kolikon aitoutta tai maalauksien pigmenttejä. Käytössä on myös
tietokantoja esimerkiksi siitä, kenelle taitelijalle teos kuuluu. Lopuksi kävimme case-esityksenä läpi
taideteoksen - Pyhän Annan kuolema – tarinan. Saimme kokonaiskuvan siitä, miten monipuolisesti eri
menetelmiä käytetään ja miten kaikki tehdään tiimityönä. Tutkimuksen hinta määräytyy sen mukaan,
mitä asiakas haluaa tietää. Kaikilla eri menetelmillä on hintansa. Ilmeisesti väärennöksen tutkimus on
edullisempaa, koska väärennös on aina helpompi todeta kuin aitous. Esitys oli huippuhyvä ja erittäin
mielenkiintoinen. On hienoa, että kotikaupungissamme syntyy maailmanluokan yrityksiä.

Saku Relander saa viemisiksi Taiwaniin Jyväskylä-Laajavuoren rotaryviirin presidentti Marketta Mäkinseltä.
Markkinointipäällikkö Susanne Sarvilinna, Visit Jyväskylä
Alvar Aalon suunnittelema Säynätsalon kunnantalo ©Visit Jyväskylä kuva Keijo Penttinen

15.5.2019

Kokouksen aluksi kävi esittäytymässä Taiwaniin vaihtoon lähtevä vaihto-oppilaamme Saku Relander.

Viikkokokouksen vieraana oli Markkinointipäällikkö Susanne Sarvilinna, Visit Jyväskylä  teemanaan

Jyväskylän seudun matkailumarkkinointi kotimaassa ja kansainvälisesti

Visit Jyväskylä markkinoi Jyväskylän lisäksi kahdeksaa seudun kuntaa matkailu- ja tapahtuma-alueena. Tavoitteena on vahvistaa alueen vetovoimaa ja lisätä alueelle suuntautuvaa matkailua. Lisäksi tehtävänä on tarjota matkailuneuvontaa matkailijoille ja seudun asukkaille sekä tapahtumamarkkinointia.

Jyväskylän seudulla käy vuosittain 2,5 milj. matkailijaa, joilla on 667 000 rekisteröityä yöpymistä vuodessa. Näistä 14% on ulkomaisia ja loput 86% kotimaisia. Seudun markkinaosuus koko maan yöpymisistä on kotimaisten matkailijoiden osalta 3,5% ja ulkomaisten 0,5%.

Visit Jyväskylän perustoiminnan ja kotimaan markkinoinnin vuosibudjetti on 650 000€, josta 80% koostuu kuntien rahoituksesta ja loput yritysten osallisuudesta markkinointitoimenpiteisiin. Kansainvälistä markkinointia toteutetaan 380 000€:n vuosibudjetilla  Lakeland Jyväskylä Region -hankkeessa, jota rahoittavat EAKR, Keski-Suomen kehittämisrahasto sekä kunnat, Jamk ja yritykset.

Jyväskylän seudun tärkeimmät matkailulliset vetovoimatekijät ovat:

  • Järviluonto
  • Liikunta ja hyvinvointi (liikuntapääkaupunki)
  • Alvar Aallon arkkitehtuuri (Alvar Aallon pääkaupunki)
  • Unescon maailmanperintökohteet
  • Sauna (maailman saunamaakunnan pääkaupunki)
  • Tapahtumat ja (paikallis)kulttuuri sekä
  • Koulutusmatkailun ja teollisuusmatkailun tarjoama potentiaali

Vuonna 2019 kotimaan markkinoinnin kohderyhmät ovat lapsiperheet, naisporukat ja yleisemmin ryhmät, tapahtuma- ja kokousmatkailijat sekä sukulaiset, ystävät ja tuttavat.

Kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa kohdemarkkinat ovat saksankielinen Eurooppa, Japani, Italia, Ranska, Kiina ja UK, joissa markkinointi kohdennetaan kuluttajille/ yksittäismatkailojoille, mediaan ja matkanjärjestäjille. Markkinointisisältöjä ovat mm. järvimatkailu, arkkitehtuuri ja design sekä liikunta. Kansainväliselle medialle, bloggareille ja matkanjärjestäjille järjestetään vierailuja, joissa halutaan tuoda esille saunaa, Alvar Aaltoa ja kulttuuriperintöä, luontoa ja aktiviteetteja sekä ruokaa ja majoitusta.

Jyväskylää markkinoidaan Alvar Aallon pääkaupunkina. Arkkitehti Aalto aloittikin menestyksekkään uransa Jyväskylässä. Kaupungissa sijaitsee kaikkiaan 29 kohteessa tuotantoa aivan hänen uransa ensitöistä loppuvaiheen aikaansaannoksiin asti ja Jyväskylässä on eniten Aallon suunnittelemia merkittäviä rakennuskokonaisuuksia maailmassa.

Alvar Aallon arkkitehtuurin voi tutustua (http://visitjyvaskyla.fi/alvaraalto/opastetut kierrokset)

  • opastetuilla kävelykierroksilla:
    • Aalto andante ja
    • Aalto forte,
  • opastetuilla bussikierroksilla:
    • Aalto bravo ja
    • Spirito Aalto sekä
  • risteillen
    • Aalto e la natura

Klubin kevätkokous pidettiin 8.5.2019 Hotelli Albassa.

Kevätkokouksen puheenjohtajaksi valittiin klubin presidentti Marketta Mäkinen ja sihteeriksi klubin sihteeri Antti Rastela. Tulevan kauden 2019 - 2020 toimintasuunnitelman ja ohjelman esitti tuleva presidentti Antti Rastela ja tulo- ja menoarvion klubin rahastonhoitaja Janne Mönkkönen. Kyseiset asiakirjat kokous hyväksyi yksimielisesti. Kokouksessa hyväksyttin myös jäsen- ja liittymismaksu ja tiedoksi  saatettiin tulevan kauden virkailijastrategia.

 

24.4.2019 Jyväskylän kaupunginarkkitehti Leila Strömberg kertoi Jyväskylän kasvun ja kehityksen näkymistä.

Kaupunkisuunnittelulla luodaan mahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja viihtyisän, terveellisen ja turvallisen elinympäristön rakentumiselle. Hyvä suunnittelu ja sen toteuttaminen vahvistaa kaupungin imagoa. Jyväskylän seudun keskeiset kunnat ovat Jyväskylän lisäksi Muurame ja Laukaa, joiden osuus koko seutukunnasta on yli 90%.

Jyväskylän kasvu on hidastunut ja syynä on syntyvyyden nopea aleneminen. Silti asuntorakentaminen on ollut voimakasta, vuosi 2018 oli asuntotuotannon ennätysvuosi 2000-luvulla! Uusista asunnoista 85% sijoittui kerrostaloihin ja niistä 85% oli yksiöitä tai kaksioita. Kasvavana ilmiönä on sijoittajavetoiset vuokra-asunnot.

Yhtenä pääkohteena Jyväskylän kehittämisessä on keskustan elinvoiman lisääminen lisäämällä asuntorakentamista keskustaan, seminaarinmäen alueelle ja Kankaalle. Seminaarin mäen Masterplanissa kehittämiskohteina ovat Hippoksen alueet (ei Hippos2020), Ruusupuiston tienoo, Vaasankadun tienoo ja Köyhälammen alue. Keskustan osalta tavoitteena on, että 2030-luvulla keskusta on helposti saavutettava ja kompaktin kokoinen kulttuurikeskusta, joka houkuttelee asumaan, viihtymään ja nauttimaan palveluista. Asukasmäärä pyritään kaksinkertaistamaan mekittävällä lisärakentamisella. Asumista ja asumisympäristöä pyritään monipuolistamaan keventämällä maankäyttösopimusmaksuja, edistämällä ullakkorakentamista ja uusilla pysäköinti- ja autopaikkanormeilla.

Yläkaupunki olisi maltillisen lisärakentamisen aluetta. Oheisessa kuvassa näkyy yhteenvetoa keskustan eri kohteista. Muut keskustan kehittämiskohteet ovat asemanseutua, keskustan laatukäsikirjaa, Jyväskylän Sydän-kulttuurisuunnitelmaa, ja keskustan korkeaa rakentamista koskevat visiot. Erilaisissa visiosuunnitelmissa on mukana muutamia 15-20 kerroksisia rakennuksia ja useita 10-13 kerroksisia rakennuksia, mutta toistaiseksi taloyhtiöt eivät kuitenkaan ole olleet kiinnostuneita niiden kustannusten takia. Asemaseudun kehittämisessä ollaan selvittämässä uuden torin ja Lutakon yhteyksien parantamista, kannen rakentamista ratapihalle, Hannikaisenkadun rakentamista ja radan kattamisen jatkamista Jyväsjärvelle ja Jyväsjärven mahdollista täyttämistä. Myös Lyseon korttelia tullaan lisärakentamaan. Tärkeitä kysymyksiä ovat vanhan rakennuskannan säilyttäminen, purkava lisärakentaminen, vanhan ja uuden arkkitehtuurin yhdistäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen/luontoa ja viheralueita säästävä ja lisäävä (esim katoille) kaupunkisuunnittelu.

Lisätietoa voit lukea Jyväskylän kaavoituskatsauksesta vuosille 2019-21 osoitteessa http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kaavoitusohjelma/kaavoituskatsaus_19-21_web.pdf

 

 

Klubi kokoontui 17.4. pääsiäislounaalle Hotelli Albaan. Klubiesitelmän piti Keski-Suomen Martat ry:n toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi aiheesta pääsiäinen ja pääsiäisajan perinneruuat.

 

Esitelmän aluksi Timperi kertoi Marttojen toiminnasta ja heidän hankkeestaan "Elämänlaatua eläkeikään" vuosille 2018 - 2020. Martat on yhteiskunnallinen vaikuttaja, kansalaisjärjestö,  joka antaa kotitalousneuvontaa. Tavoitteena on edistää kotien ja perheiden hyvinvointia, toimivaa ja kestävää arkea sekä kotitalouden arvostusta. Toiminta on organisoitu paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Elämänlaatua eläkeikään -hankkeen kohderyhmänä ovat Keski-Suomessa asuavt yli 55 vuotiaat henkilöt, jotka ovat jo eläkkeellä tai pian eläkelöitymässä. Tavoitteena on lisätä mm.  miesten ja naisten osallisuutta, henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä elämänhallinnan taitoja. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota eläkeläisten ravitsemukseen. Käytännön toteutus tapahtuu seminaarien ja työpajojen muodossa.

Pääsiäinen on kristillisistä juhlista suurin. Sitä on vietetty lähes 2000 vuoden ajan. Juhla on saanut alkunsa juutalaisten n. 1000 vuotta vanhemmasta pääsiäisjuhlasta. Monet juhlaan liittyvät perinteet ovat pohjimmiltaan pakanallisia ja liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa. Nimi pääsiäinen viittaa siihen, että tuolloin kirkon säätämä 40 vuorokauden paasto loppui eli päästiin paastosta. Näin monet tavat liittyvät nimenomaan ruokaan. Näitunnetuimmat ovat mämmi, baba, kulitsa, pasha, kananmunat, lammas ja karitsa sekä rahkaleivonnaiset. Paastoajan ruoka oli kevyttä.

Mämmi on erityisesti pitkäperjantain imelletty ruispuuro. Kylmää mämmiä syötiin sellaisenaan tai leivän päällä.Sitä maustetaan pomeranssin kuorella ja usein myös appelsiinilla. Kulitsa on venäläinen makea leipä, joka tarjotaan pashan kanssa. Kulitsa maustetaan rusinoilla, sukaateilla,manteleilla ja usein myös sahramilla. Baba on korkea makeasta taikinasta tehty vuokaleipä, joka koristetaan rommivedellä ja koristellaan sokerivesikuorrutuksella. Pasha kuuluu ortodoksisen pääsiäispöydän herkkuihin, joka säilöttiin rahkana. Kartion muotoinen pashamuotti periytyy juutalaisten passah -juhlasta. Pyramidin muoto symboloi juutalaisten vapautumista Egyptin orjuudesta. Lammasruoka liittyy toisaalta käsitepariin Kristus - Jumalan karitsa ja toisaalta viimeiseen ateriaan, jolloin Jeesus opetuslapsineen söi karitsanlihaa. Kananmuna symboloi ikuista elämää, ihmisten henkistä kasvua ja elämän jatkumista. Keltaiset kanapojat muistuttavat munan salaisuudesta. Suomeen pääsiäismunat tulivat 1800 -luvulla Karjalan  kautta. Oraat ja rairuoho symboloivat kevään heräämistä Se tuli suosituksi Suomessa 1960 -luvulla. Nykypäivänä ohran ja vehnän oraat voi surauttaa smoothien joukkoon.

Perinteiset ruuat ovat yhä pääsiäisaterioiden osia. Pääsiäisateria on ollut Suomessa perinteisesti harras juhla, johon ei ole alkoholi kuulunut. Nykyisin punaviini on suosittu pääsiäisajan ruokajuoma. Eri paikkakunnilla syödään eri ruokalajeja. Länsi-Suomessa ei esim. ole niin vahvoja pääsiäisruokaperinteitä kuin Itä-Suomessa.

 

 

 

Klubiesitelmän 10.4.2019 piti LIKES:n toimitusjohtaja Eino Havas aiheesta "Liikunta ja huoltosuhde - yhteinen asiamme."

Aluksi Eino Havas kertoi LIKES:n historiasta ja sen rinnalla olevasta toiminnasta sekä Hippoksen alueen eri vaiheista. LIKES-säätiö perustettiin v. 1969 ja samalla uimahallin ylläpito ja kehittäminen sekä tutkimusyhdistykset liitettiin LIKES:iin. Säätiön tarkoituksena on "Liikunnan ja kansanterveyden edistäminen sekä niiden tutkimuksen tukeminen". Vuonna 1982 LIKES:lle rakennettiin omat tilat jäähallin yhteyteen. Nykyinen sijaintipaikka on VIveca -rakennus Hippoksella. Vuonna 1990 perustettiin kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ja v. 2000 KIHU -säätiö.

Tänään LIKES:n keskeiset tehtävät ovat: Tieteellinen tutkimus, tiedolla johtamisen tukeminen (sektoritutkimus), tiedon hyödyntäminen, tiedeviestintä ja valtakunnalliset liikunnan (=fyysisen aktiivisuuden) edistämisohjelmat. Henkilöitä on 50 ja rahoitus 5,5 M€ (2019) tulee 95%:sti veikkausvoittovaroista.

Vuonna 2008 alle 15 - ja yli 65 -vuotiaita oli 100 työntekijää kohden n. 50 henkilöä. Vuonna 2060 heitä on jo vajaat 80. Eli ei ole samantekevää millainen kuormankantaja on: Kestävyysvajeeseen on suhtauduttava vakavasti. Vastaavasti nuorten miesten kunto on heikentynyt selvästi, kun mittarina on armeijassa suoritettu juoksutesti (12 min). 1980 -luvun alussa suoritus oli keskimäärin 2700 m, vuonna 2009 2450 m. Ennuste onkin, että 50 - 64 vuotiaiden huonokuntoisten osuus kasvaa ikäluokassa selvästi. Tähän voidaan Havaksen mukaan vaikuttaa. Tutkimusten mukaan liikunta-aktiivisuuden ja elintapojen vaikutus kestävyyskuntoon, terveyteen, oppimistuloksiin ja työkykyyn on selvä. Havas esittikin meile kaikille kysymyksen:"Mitä minä voisin tehdä?" Meillä on vastuu itsestämme, läheisistä ja aktiivisuus on nostettava ensisijaiseksi omassa lähipiirissä, organisaatiossa ja yhteiskunnassa.

Tarvitaan kaksi liikuntapolitiikkaa (VLN 2019)

1. Liikunnan harrastamisen edistäminen.

  Mahdollisuus liikunnan harrastamiseen on itseisarvo mielekkään elämän näkökulmasta, joten liikunnan
harrastamisen edellytyksiä on tärkeää tukea yhteiskunnassa.

2. Fyysisen kokonaisaktiivisuuden lisääminen.

Liikunnalla on itseisarvon lisäksi välinearvo mm. terveyteen, hyvinvointiin, oppimiseen, yhteisöllisyyteen,
kotouttamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyen. Suomalaisten liikunnan
harrastaminen on lisääntynyt, mutta samaan aikaan fyysinen aktiivisuus on kokonaisuudessaan laskenut.
Liikunnan harrastamisen lisääntyminen ei ole riittänyt korvaamaan muun elämäntavan fyysistä passiivisuutta.

Jatkossa on syytä tunnistaa Havaksen mukaan, että fyysisen aktiivisuuden lisääminen päivittäisiin toimiin ja valintoihin
(=arkiliikunta) ja varsinainen liikunnan harrastaminen ovat kaksi erilaista päämäärää - eivät
vastakkaisia, vaihtoehtoisia tai toisiaan poissulkevia.
Niihin pyrittäessä on valittava ja tunnistettava erilaisia toimenpiteitä, erilaisia kohderyhmiä ja niillä on
odotettavissa erilaisia vaikutuksia. Toisin sanoen nämä edellyttävät kahta erilaista liikuntapolitiikkaa.
Ensimmäisessä tavoitteena on saada mahdollisimman moni yhteiskunnan toimija suosittelemaan,
kannustamaan ja mahdollistamaan yksilölle aktiivisia valintoja ja ratkaisuja arjessa.
Jälkimmäinen pyrkii parantamaan varsinaisen liikunnan harrastamisen, urheilun ja kilpailun
edellytyksiä ja olosuhteita.
Etenkin fyysisen aktiivisuuden lisääminen on koko yhteiskunnan asia, ja se tulee nivoa osaksi ihmisten
päivittäisiä toimintaympäristöjä ja elämää. Tätä työtä LIKES on tehnyt koko historiansa ajan, ja tulee
tekemään myös jatkossa.

Missio: Jotta suomalaisen liikkuisivat riittävästi.

Anneli Vallas, Timo Salminen ja Kari Itkonen
Elina Hienola

3.4.2019 Elina Hienola: Palvelut maahanmuuttajille Jyväskylässä

Klubikokouksen aluksi varapresidenttinä kokousta johtanut Antti Rastela kertoi, että klubiimme olisi tulossa kolme uutta jäsentä Interlux-klubista, jonka toimintaa ollaan lakkauttamassa: Anneli Vallas, Timo Salminen ja Kari Itkonen.

Klubiesityksenä Jyväskylän kaupungin kotoutumispalveluiden palveluesimies Elina Hienola kertoi maahanmuuttajien palveluista Jyväskylässä. Maahanmuuttaja on jo saanut oleskeluluvan, esim pakolaisena tulleet, suomalaisten kanssa naimisiin menneet ja osa opiskelijoista. Sen sijaan päätöstä oleskeluluvasta odottavat eivät vielä kuulu maahanmuuttajiin.Ulkomaalaistaustaisten ja myös vieraskielisten osuus Jyväskylässä on noin 5%. Viime vuosina muuttoliike ulkomailta on ollut voin 500-600 henkilöä, poikkeuksena vuosi 2016, jolloin tulijoita oli noin 750. Puhutuimmat kielet ovat venäjä, persia/farsi, englanti, kurdi arabia ja viro/eesti ja neljä suurinta kansallisuutta Venäjä, Afkanistan, Viro ja Kiina.

Maahanmuuttajien palveluita säätelee kokouttamislaki, jonka tarkoituksena on edistää maahanmuuttajien aktiivista osallistumista suomalaisen yhteiskunnan toimintaan, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Ja kotoutumislakia sovelletaan siis niihin, jotka ovat saanet oleskeluluvan. Sen mukaisesti annetaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, tehdään alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma ja annetaan koulutusta. Tärkein koulutus on suomen kielen opettaminen. Muut palvelut ovat pääosin samoja kuin muidenkin kuntalaisten oeruspalvelut. Jyväskylässä on lisäksi Kotokaverikoulutusta, etsivän nuorisotyön kotomessut ja omakielistä yhteiskuntaorientaatiota. Jyväskylässä on myös vapaaehtoista koulutus- ym toimintaa, mm. monikulttuurikeskus Gloria, Pelastakaa Lapset ry, Jyvälä, Läksykerho Paremmin yhdessä.

Harvian tuotantojohtaja Mika Suoja

27.3.2019 Vierailu Harvia Group Oy:ssä

Tuotantojohtaja Mika Suoja

Harvia – kannattavaa kasvua globaalilla saunamarkkinalla

Harvia on maailman johtava sauna- ja spa-alan toimija, joka listautui Nasdaq Helsinki-pörssiin vuonna 2018. Tapani Harvian vuonna 1950 perustamasta kiuasvalmistajasta on sukupolvien saatossa kasvanut kansainvälisesti tunnettu brändi, jonka tuotteita viedään jo yli 80 maahan. Harvia on sauna- ja spa-markkinoiden johtaja Suomessa sekä muilla Euroopan keskeisillä markkinoilla Saksassa, Venäjällä ja Ruotsissa markkinoiden kakkonen. Vuonna 2018 liikevaihto oli 62 milj. € ja liikevoitto 11 milj. €. Suomen osuus Harvian myynnistä oli 37%, Saksan 11% ja Venäjän 9%. Kaikkiaan EU-maiden osuus liikevaihdosta oli lähes 80%. Tuoteryhmittäin liikevaihto koostuu kiukaista (58%), saunoista (12%) ja muista tuoteryhmistä kuten ohjauskeskuksista, generaattoreista, varaosista jne.

Globaalin sauna- ja spa -markkinan koko on (2016) 2,7 mrd €. Markkinan vuosikasvu on viimeisen yhdeksän vuoden aikana ollut keskimäärin n. 4%. Tästä kasvusta n. 40% on uudiskysyntää ja loput n. 60% vanhojen laitteiden uusimisesta johtuvaa korvauskysyntää. Kiuas- ja saunakomponenttimarkkinoiden koko puolestaan on 0,7 mrd € ja sekin on ollut viimeisten vuosien aikana jatkuvassa n. 3 % vuotuisessa kasvussa.

Harvian pääkonttori ja keskeinen tuotantoyksikkö on Muuramessa ja muita tuotantolaitoksia Kiinassa, USA:ssa, Romaniassa ja Virossa.

 

 

Klubiesitelmän 20.3.2019 piti Jyväskylän museotoiminnanjohtaja Heli-Maija Voutilainen aiheesta Keski-Suomen museon kuulumisia, ajankohtaista Jyväskylän museotoimesta.

Keski-Suomen museo peruskorjaus käynnistyi vuoden 2017 syksyllä. Sitä ennen museo tyhjennettiin. Rakennus luovutetaan  käyttäjille pe 29.3.2019. Sen jälkeen alkaa näyttelyjen rakentaminen ja näillä näkyminen loppuvuodesta museo avataan yleisölle. Esitelmässä Voutilainen kävi lisäksi tiivistetysti  läpi keskeisiä museotoiminnan tapahtumia:

  • Alvar Aallon suunnittelema museorakennus valmistui vuonna 1960, avattiin 1961
  • siirtyi Keski-Suomen Museoyhdistykseltä’ Jyväskylän kaupungille 1980
  • laajennus 1988-1989 (suunnittelijana Aallon kuoleman jälkeen hänen toimistonsa Elissa Aallon johdolla)
  • käsityöläiskodit siirrettiin Toivolan Vanhalle Pihalle museon edustalta vuonna 2010 kokonaisina
  • nykyinen peruskorjaus 2017-2019
  • suojelukohde, jonka korjausta Museovirasto yhdessä Alvar aalto –säätiön kanssa on valvonut
  • peruskorjauksen kustannusarvio 8,7 milj. €, josta 2 milj. € saatu avustuksena opetus- ja kulttuuriministeriöltä
  • odotetaan Alvat Aalto –museon (1973) peruskorjauksen käynnistymistä ja nivelosan rakentamista Keski-Suomen museon ja Alvar aalto –museon välille, jolloin muodostuu Ruusupuiston museokeskus palveluineen.

Keski-Suomen museon perusnäyttelyissä etsitään keskisuomalaisuutta, tuodaan esille kulttuuriympäristöämme, keskeisiä ilmiöitä ja kehittämiskaaria. Ihmisten ääni halutaan esille. Keskeisiä kohderyhmiä ovat tutkimusmatkailijat, nuoret ja lapset, opiskelijat sekä luonnollisesti keskisuomalaiset ja jyväskyläläiset. Lähtökohtana on näyttelyiden houkuttelevuus, visuaalisuus ja museokasvatus.

Tulevissa suunnitelmissa on Alvar Aalto - ja Keski-Suomen museon yhdistäminen fyysisesti eräänlaisen nivelkäytävän avulla,jolloin saadaan toimintaan synergiaetuja ja rakennettua toimiva museokeskus. Tämän lisäksi suunnitelmissa on Salmirannan kokoelmakeskuksen laajentaminen.

Vuonna 2018 museoissa oli kaikkiaan 100 946 kävijää, eniten Jyväskylän taidemuseossa n. 41 800 kävijää, sitten Keski-Suomen museossa n. 22 700 kävijää ja Suomen käsityömuseossa n. 35 000 kävijää. Yleisötilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 202 kpl eniten Jyväskylän taidemuseossa 146 kpl. Museotoiminnan menot olivat v. 2018 4,8 Meur.

Museotoiminnanjohtaja Voutilaisen kanssa käytiin lisäksi vilkasta keskustelua Jyväskylän sydän -projektista projektin väliraportin perusteella. Tässä projektissa Jyväskylän kaupunki tarkastelee taide-ja kulttuurilaitosten tilojen kehittämistä, sijaintia ja vaikutusta keskustan vetovoimaan monesta eri näkökulmasta.

Jyväskylä-Laajavuoren rotaryklubi
Kuukausikokous 13.3.19

Antti Rastelan esitys ensi Rotaryvuoden 2019-20 ohjelmasta
Rotaryvuoden teema 2019-20 on ”Carpe diem”. Vuoden aikana ihmiset tulevat kertomaan heille
tärkeistä asioista. Kokoontumispaikka on edelleen Albassa keskiviikkoisin klo 11.30 – 13.00. Tulevana
vuonna on tarkoitus myös olla yhteistyössä Jyväskylän muiden klubien kanssa. Ehkä järjestämme jonkin
yhteisen palveluprojektin. Se voi olla vaikkapa suunnitteilla oleva ”Rotarit tiedekummeina” – projekti,
jossa olemme mukana järjestämässä Jyväskylän Kesäyliopiston kanssa tiedeleirejä lapsille.
Palveluprojektin hakuprosessi on pantu jo vireille. Tuleva Klubimme 50-vuotisjuhlan (22.9.2020)
suunnitelman tekeminen aloitetaan myös vuoden edetessä. Antti esitti muutamia poimintoja syksyn
ohjelmasta: 21.8. Raili Savolainen ”Pyörällä Pariisiin”, ”Nalle” Viljanen ”Motivaationi pesäpallo”, Anne
Savela: Teeleidi, Digi koulussa- uhka vai mahdollisuus?, ”Omia tuttuja vuosien varrelta aiheina olut,
musiikki, kalastus ja metsästys”. Totesimme yhdestä suusta, että mielenkiintoinen ohjelma on tulossa.

Taina Rantanen, Liikuntatieteen tohtori, gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto

Rotarykokous 06.03.2019

Aktiivisena vanheneminen

Taina Rantanen, Liikuntatieteen tohtori, gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto

Taina Rantanen:

  • työskennellyt NIH:ssä (National Institutes of Health, USA) ja WHO:ssa ja akatemiatutkijana JY:ssä
  • tutkinut kääntyvien ihmisten liikuntaa yli 30 vuoden ajan ja johtanut useita tutkimuksia
  • ohjannut 27 väitöskirjaa
  • julkaissut 300 tieteellistä artikkelia
  • toinen Gerontologian tutkimuskeskus GERECin perustajista
  • kirjoittanut oppikirjoihin kansainvälisesti ja Suomessa
  • saanut useita palkintoja ja huomionosoituksia

Usein käytetty termi, mutta sekavat määritelmät hidastavat edistymistä

Aktiivisena vanheneminen on Euroopan Unionin ikäpoliittinen tavoite ja yksi yleisimmistä positiivisen gerontologian käsitteistä. Sitä pyrkivät edistämään myös Maailman terveysjärjestö (WHO), Yhdistyneet kansakunnat (YK) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD).

Termille on useita määritelmiä ja määrittely on epämääräistä, esim. ”terve vanheneminen”, ”toimintakyky” jne. Jotkut katsovat, että aktiivisena vanhenemisella viitataan ”supervanhukseen”, joka on terve, liikunnallinen, sosiaalinen ja yhteiskunnallisesti aktiivinen (vrt negatiiviset stereotypiat). Epäselvyys on vakava este asian edistymiselle.

WHO:n järjestelmätason määritelmän mukaan aktiivisena vanhenemisen terveys- ja yhteiskuntapoliittisena tavoitteena on optimoida mahdollisuudet terveyteen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen kaikille ihmisille heidän tarpeidensa, tavoitteidensa ja voimavarojensa mukaan, sekä taata hoito ja huolenpito sitä tarvitseville.

Yksilötason määritelmä ja mittarit ohjaavat aktiivisuutta edistäviin toimenpiteisiin

Mikrotasolle ei voi suoraan soveltaa makrotason määritelmää. Yksilötason määrittely tarvitaan, jotta voidaan kehittää määrällinen mittari yksilöiden aktiivisena vanhenemisen arviointiin. Yksilötason määrällinen mittari puolestaan tarvitaan, jotta

  • voidaan tutkia, kuinka aktiivisena eri ihmisryhmät vanhenevat
  • saadaan selville, mitkä tekijät määrittävät aktiivisena vanhenemista
  • nähdään, mitä hyötyä aktiivisena vanhenemisesta on sekä
  • voidaan arvioida innovaatioiden/interventioiden vaikutusta ikääntyviin yksilöihin

Rantasen ja kumppaneiden (Rantanen et al.  JAH 2018) mukaan yksilön toimintana aktiivisena vanheneminen voidaan määritellä ikääntyvän ihmisen pyrkimyksenä hyvinvointiin omien tavoitteidensa, kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaisen aktiivisuuden avulla.

Rantasen tutkijaryhmä on kehittänyt uuden aktiivisena vanhenemista yksilötasolla arvioivan mittarin, joka uudistaa vanhenemisen tutkimusta ja jota voi käyttää interventioiden/toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa.

Mittarin ulottuvuuksina ovat:

  • Halu toimintaan: Kuinka kovasti olette halunnut toimia seuraavien asioiden eteen viimeksi kuluneen neljän viikon aikana?
  • Kyky toimintaan: Kun ajattelette terveyttänne ja toimintakykyänne, oletteko tai olisitteko pystynyt toimimaan seuraavien asioiden eteen viimeksi kuluneen neljän viikon aikana?
  • Mahdollisuus toimintaan: Kun ajattelette elämäänne yleensä, millaisiksi olette kokenut mahdollisuutenne toimia seuraavien asioiden eteen viimeksi kuluneen neljän viikon aikana?
  • Toiminnan määrä: Missä määrin olette toiminut seuraavien asioiden eteen viimeksi kuluneen neljän viikon aikana?

Esimerkkeinä tutkimustiedon hyödyntämisestä ovat vuonna 2018 julkaistussa Valtioneuvoston selonteossa liikuntapolitiikasta (s.26) mainitut toimenpide-esitykset ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpitämisessä:

  • toimintaohjelma kotona ilman säännöllisiä palveluja asuville ikäihmisille
  • kokeiluhanke kotipalvelun piirissä oleville sekä
  • kokeiluhanke vanhusten palvelulaitoksissa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rotarykokous 20.2.2019 klo 12-13
Jyväskylän kaupungin kotoutumispalveluiden esimiehen Elina Heinolan ollessa estyneenä ohjelmamme
muodostui klubimme ajankohtaisista asioista. Ensi kauden ohjelman esittelee Antti Rastela tarkemmin
13.3.19. Siihen liittyen kävimme keskustelua, että keväällä 2020 klubimme pyrkii tekemään
tutustumisvierailun Tarton rotareitten luo. Muita keskusteluaiheita olivat: kaasuautot, Jyväskylän
keskustan rakentaminen ja viihtyisyys, korkeat talot, keskustan pysäköinti ja huoleton autoilu. Lopuksi
oli kuvan villasukkien arvonta.

13.2.2019 Toiminnanjohtaja Carita Harju, Sauna from Finland

"SUOMALAINEN SAUNA MAAILMALLE"

Klubikokouksen alussa saimme uuden jäsenen, Juha Timosen, jolle presidenttimme antoi rotarymerkin ja Juha esitteli itsensä klubilaisille.

Sauna from Finland ry on monialainen suomalaisen saunan ympärillä toimiva yritysverkosto, jonka tavoitteena on luoda maailman paras suomalainen saunakokemus. Verkoston jäsenet omilla tuotteillaan, palveluillaan ja osaamisellaan vauhdittavat tätä tavoitetta, jossa Sauna From Finland on yrityksiä auttava yhdistys. Verkoston jäsenistöön kuuluu sauna-alan rakentajia, tuotevalmistajia, saunapalveluiden tarjoajia ja muita saunaan sidoksissa olevia yhdistyksiä ja organisaatioita. Tavoitteena on paitsi laadun varmistaminen Suomessa, myös viennin edistäminen. Lue lisää osoitteessa https://saunafromfinland.fi/

Yhdistys ja sen aktiivinen puuhanainen Carita Harju on julkaissut kirjan siitä, mikä on AITO SUOMALAINEN SAUNAKOKEMUS ja suomalaisen saunan LAATUKÄSIKIRJAN. MY FIRST SAUNA -opas on myös Englanniksi, Saksaksi, Kiinaksi ja Venäjäksi. Yhdistykseltä saa myös saunasymboleita, saunasymbolikokonaisuus sisältää yhteensä 59 kuvaketta.

Sauna from Finland jakaa myös laatusertifikaatteja Laatukäsikirjan kriteerit täyttäville saunoille, ja esim Original Sokos Hotel Vaakuna Joensuun saunamaailma sai vastikään 23:nnen laatusertifikaatin Suomessa.  Laatusertifikaatin hakemisesta saat lisätietoja osoitteessa https://saunafromfinland.fi/nain-haet-laatumerkkia . Muutama kuukausi sitten sertifikaatin sai Viiden tähden saunakokemus Taiwanissa Seth Ascetic -hotellissa. 

 

Rehtori Keijo Hämäläinen Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto osaamisen uudistajana

Rehtori Keijo Hämäläinen Jyväskylän yliopisto

Esitelmä 30.1.2019

Viitasaarelaissyntyinen professori Keijo Hämäläinen muutti lukioaikojensa jälkeen opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Fyysikon opintojensa jälkeen hän toimi 35 vuoden ajan Helsingin yliopistossa, viimeksi yliopiston päätoimisena vararehtorina. Tätä ennen hän toimi matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina ja fysiikan professorina. Hämäläinen on tehnyt myös tutkimustyötä ulkomailla useiden vuosien ajan mm. USA:ssa ja Ranskassa. Jyväskylän yliopiston rehtorina Hämäläinen aloitti 1.8.2017.

Jyväskylän yliopisto on tehnyt työtä vuoden verran uuden strategiansa määrittämisessä. Missioksi on määritelty: olemme vaikuttava sivistysyliopisto. Missio sisältääkin kaksi puolta, eli ”vaikuttavuus” korostaa yliopiston välinearvoa suurten odotusten edessä ja ”sivistysyliopisto” humboltilaista tieteen itseisarvoa.

Yliopistolla voidaan nähdä neljän tasoista alueellista roolia. Globaalilla tasolla on tähdättävä tieteen kansainväliseen kärkeen. Kansallisesti Suomessa on alueellisia yliopistoja, joita Jyväskylän yliopistokin edustaa. Vahvan alueellisen korkeakoululaitoksen rooli alueidensa kehittymisessä ja menestyksessä on kiistaton. Viimeisen 35 vuoden aikana Jyväskylän kaupungin väestömäärä on kasvanut yli kahdeksan kertaa nopeammin kuin keskimäärin niissä kaupungeissa, joissa ei ole yliopistoa. Joskus myös kysytään, onko yliopisto kuluerä vai investointi. Yliopistojen on selvitetty tuottavan keskimäärin kuusi euroa jokaista panostettua euroa kohti. Alueellisesti yliopistojen vuorovaikutus lähiyhteisön kanssa on ohentunut aluepoliittisten tavoitteiden väistyessä ja korkeakoulupoliittisten tavoitteiden korostuessa.

Fyysisten osaamiskeskittymien ja koulutuksen alueellinen merkitys korostuu nyt ja tulevaisuudessa globaalin elinkeinorakenteen – mm. digitalisaatio – sekä demografisten muutosten myötä. Suomessa vallitsee työvoiman kohtaanto-ongelma eli työvoima ei liiku työn perässä kuten joissakin muissa länsimaissa. Myöskään opiskelijat eivät liiku alueellisesti eli vaikkapa suorita alempaa tutkintoa jossain korkeakoulussa ja ylempää jossain toisessa.

Suomen korkeakoulukenttä on muutoksen edessä. Valtakunnallisesti tavoitteeksi on asetettu, että 50% ikäluokasta koulutetaan maistereiksi, kun osuus on nyt 41%. Elinkeinoelämän ja työpaikkojen murroksen takia tavoitteeksi on asetettu 500,000 henkilön uudelleenkouluttaminen muuttuviin työtehtäviin. Toisaalta joudumme kysymään, onko yliopistoja liikaa, kun korkeakouluilla on nyt aloituspaikkoja lähes yhtä paljon kuin Suomessa syntyy lapsia vuodessa. Muutostrendeinä on nähtävissä mm.:

  • yliopistojen opiskelijavolyymit pienenevät
  • opiskeluperäinen maahanmuutto lisääntyy ja korvaa kotimaisten opiskelijoiden supistuvaa määrää
  • jatkuvan oppimisen kautta opiskelijamäärää saadaan lisättyä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

23.1.2019 Päivän esitelmän piti vaihto-opiskelijamme Loredana Lapia.

Hän kertoi itsestään,harrastuksistaan ja kotisaarestaan Sardiniasta. Suomessa hän käy Jyväskylän Lyseon lukiota. Loredananesitelmä toi mielenkiintoisesti esille Sardinian kulttuuria ja maisemia. Samalla Loredanastapiirtyi esiinluonteva esiintyjä ja välitön italialainen nuori.

Sardiniassa on 1,7 miljoonaa asukasta ja se on Sisilian jälkeen Välimeren toiseksi suurin saari. Sardinia
elää merestä ja maataloudesta. Saaren suurimmat matkailuvaltit ovat luonto ja rannat. Kesällä on 150
aurinkoista päivää. Loredana on kotoisin pienestä 40 000 asukkaan Nuoron kaupungista. Kaupunki on
yksi Sardinian kulttuurikeskuksista. Muun muassa Nobel-kirjailija Grazia Deledda on syntynyt
Nuorossa.

Klubimme kutsuttiin Jyväskylän klubin kokoukseen 14.1.2019 tapaamaan piirikuvernööri Jarmo Palukkaa.

Aluksi Jarmo Pallukka kertoi itsestään. Hänellä on takanaan 30 vuotta Rotarytoimintaa hyvin monipuolisissa ja vaativissakin tehtävissä. Hänen nykyinen klubinsa on Tampere-Nova. Ensi kaudella on on jäsenenä Rotary-palveluhallituksessa.

Piirissämme 1390 on n. 2000 jäsentä ja koko Suomessa n. 10 000.

Kauden 2018 - 2019 teemana on Be the Inspiration - Ole Innostaja. Tulevan kauden 2019 - 2020 teemana on Rotary Coonects the World - Rotary yhdistää maailman. Tämän kauden aikana järjestetään mm. ilmastomuutosseminaari, jossa ideoidaan tulevaa kautta. Rotareiden viesti on, että pienilläkin asioilla voidaan pelastaa maailmaa lapsille.

Seuraavan kolmen kauden aikana kerrataan keskeisiä painopistealueita, jotta ne juurtuvat toimintaamme paremmin. Painopistealueet ovat Klubien vahvistaminen, Humanitaarinen palvelu ja Public Image.

1. Klubien ei tarvitse kokoontua joka viikko, palvelutoimintaa voi ja kannattaakin ottaa mukaan/tilalle. Pallukka korosti erityisesti keskinäisen keskustelun merkitystä klubitoiminnassa. Kokouksissa ei tarvitsekaan aina olla esitelmä, vaan jäsenten välistä keskustelua sovitusta aiheesta. Jäsenhankinnan pitää olla aktiivista, yhtenä hyvänä kohteena tulevaisuutta ajatellen on vaihto-oppilaat ja heidän lähipiirinsä.

2. Pallukka kertoi, että Rotaryorganisaatio on klubien auttaja ongelmissa, asioiden mahdollistaja. Yhteydenottoa ei pidä pelätä. Rotarysäätiön piirikuvernööri kertoi olevan maailmassa kolmeen parhaan säätiön joukossa. 91% rahoituksesta ohjautuu toiminnan tekemiseen (polio). Tällä hetkellä on paljastunut 28 poliotapausta (Pakistan, Afganistan). Rotareilla on useita turvallisia rahoituskanavia.

3. On tärkeää, että toiminnastamme kerrotaan useiden kanavien kautta erityiset on hyvä hyödyntää sähköisiä viestintävälineitä, näyttävä somekanavissa. Pallukka suosittelikin klubien vuorovaikutuskanavaksi Whatsup -ryhmää. Se tavoittaa sähköpostia paremmin jäsenet. Rotarytoiminnassa ei ole mitään hävettävää. On rohkesti kerrottava toiminnastamme useissa yhteyksissä alkaen kahdenkeskisistä keskusteluista. Tämä lisää toimintamme tunnettavuuta ja auttaa jäsenhankinnassa.

Asiat eivät tapahtu, ne tehdään.

 

Rotareiden joululounas 12.12.2018

 

Rotaryklubimme perinteinen joululounas nautittiin 12.12.2018 Ravintola Versossa.

Tilaisuuden aluksi presidentti Marketta Mäkinen toivoi klubin jäsenet ja heidän puolisonsa tervetulleiksi joululounaalle ja kiitti jäseniä heidän aktiivisuudestaan syyskauden aikana.

Joulukuussa ei ole varsinaisia viikkokokouksia, mutta 13.12.2018 Taulumäen kirkossa lauletaan kauneimpia joululauluja.

Klubikokouksemme 5.12. aluksi presidentti Marketta Mäkinen luovutti entiselle presidentille (2017 - 2018) Petri Kilpiselle ansiokkaasta kaudestaan PHF-mitalin.

Klubiesitelmän piti jäsenemme Marja Arkela aiheesta Sairaala Nova - potilas ensin. Osallisuuden näkökulma palveluiden ja toiminnan kehittämisessä.

 

Suomella on maailman osaavimman kansan menestysmalli. Malli perustuu kolmelle keskeiselle  tukijalalle: Osaaminen, menestyksekäs elämä ja luottamus.

Osalisuus rakentuu hyvinvointipolitiikassa kohtaamisen ja kokemuksen kautta, riittävän toimeentulon ja tasa-arvoisten palveluiden takaamisella sekä mukaanottamisella. Potilastyössä osallisuus toteutuu 5 portaan kautta: Potilasta kuullaan, häntä tuetaan kertomaan mielipiteensä sekä otetaan hänen näkemyksensä huomioon. Potilas on on mukana päätöksenteossa ja hänen kanssaan jaetaan valtaa ja vastuuta. Eli osallisuus on arvotavoite ja toisaalta toimintaa, mm. tarjoamalla yhden luukun mallia palveluissa ja selkiyttämällä asiakasprosesseja.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin strategia 2015 - 2020 (kuva) korostaa mm. ,että lähtökohtana on sairaala, jossa annetaan potilaiden tarvitsema tutkimus, hoito ja kuntoutus kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti. Tämä on linjassa SOTE:n yleisen prosessin kanssa. Tulevaisuudessa SOTE-maailmassa korostuukin esim. ydinosaamisen päivitys, palvelujärjestelmän tunteminen, monialainen yhteistyö ja palveluiden laatu kansalaisten tarpeiden mukaisesti.

Sairaala Novan osallisuuden vahvistamisen käytänteistä Arkela toi esille neljä kokonaisuutta. 1. Synnytyksestä Perhepesään eli koko perhe saa olla synnytyksen jälkeen yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. 2. Kokemusasiantuntijuus (henkilö, jolla on kokemusta eri sairauksista joko itsellään tai omaisena). Tämän työn kautta kehitetään palveluita tarpeiden tunnistamista ja huomioimista varten. 3. Kuntoutusosastolla potilas ohjataan asettamaan tavoite omalle kuntoutumiselleen. 4. Chat -neuvontapalvelut, joissa ei käsitellä potilastietoja. Tämä sisältää kätilö-chatin, päihdetuki-chatin ja lastenlääkäri-chatin.

"Heijastuksia" 14-19 vuotiaiden syventävien opintojen työpajasta
Sonja esitteli aihettaan mukaansa tempaavasti
Taiteilija-opettajan vaikutusta?

28.11. kuulimme klubijäsenemme Sonja Vectomovin luokite-esitelmän aiheesta KUVATAITEEN OPETUKSESTA JA KUINKA OPETTAJAN JA TAITEILIJAN ROOLIT LIMITTYVÄT

Kuvataidekoulun opinnot kehittävät visuaalista havainto-, ilmaisu-, arviointi- ja ajattelukykyä, ja rohkaisevat oppilaita luovuuden ylläpitoon ja kehittämiseen. Oppilaat oppivat ymmärtämään visuaalista maailmaa ja kulttuuria. Monipuolinen oppiminen antaa valmiuksia hakeutua kuvataidealan ja arkkitehtuurin ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Kursseja järjestetään lapsille, nuorille ja aikuisille. Opintojen laajuus on kaikkiaan noin 1300 tuntia. Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2018. Eri ikäisiä oppilaita on yli 300, joista suurin osa opiskelee kuvataiteita.

Kuvataiteessa varhaisiän opinnot 4-5 vuotiaille ovat 1-1,5 tuntia viikossa, varsinaiset perusopinnot 6-13 vuotiaille (2-3 tuntia/vk) yhteensä noin 800 tuntia ja syventävät opinnot 14-19 vuotiaille (3t/vk) yhteensä noin 500 tuntia. Opetuksessa käytetään perinteisiä menetelmiä, mutta myös tietokoneilla.

Opettajan oma taiteellinen työ auttaa varmasti paljon opetuksessa ja opettajan työt saattavat heijastua oppilaiden töissä. Mutta joskus tapahtuu myös toisin päin, eli opettaja saa innoitusta joistakin oppilaiden töistä.

23.11.18 klo 18-19 ”Elinvoimaa viinistä” - Viinitasting, avec

Viikon 46 viikkokokous pidettiin viinitastingin merkeissä avec-tilaisuutena Ravintola Figaron Wine-
bistron kabinetissa
.

Winebistro on valittu Viini-lehden äänestyksessä kolme kertaa Vuoden
viiniravintolaksi. Figaro Winebistro on ainutlaatuinen Keski-Suomessa sekä konseptinsa että
sisustuksensa puolesta. Sisustuksen on suunnitellut Kaisa Blomstedt.
Viinitestingissä oli mukana 18 ihmistä. Tilaisuutta veti sommelier Sami Turunen. Sami oli valinnut
maisteltavaksi espanjalaisia viinejä: Kaksi valkoviiniä ja kaksi punaviiniä.
Ensimmäinen viini Marietta Albarino oli puolikuiva valkoviini Cambados – Pontevedrasta Caliciasta.
Rypäleinä oli albarinorypäleet. Sommelierin mukaan soveltuu seurusteluviiniksi ja esimerkiksi itämaisten
ruokien ja äyriäisten kylkeen. Tämä viini oli monen maistajan mieleen.
Seuraava valkoviini oli Gramona Font Jui Xarel.lo, Penedesistä Katalonian alueelta. Tässä oli tammen
makua. Rypäle on Xarel-lo ja samaa rypälettä käytetään Cavassa. Viini oli edellistä voimakkaampi
ruokaviini ja sopii vaalean lihan ja kalaruokien kanssa. Viini herätti monenlaisia mielipiteitä.
Sitten siirryimme punaviineihin. La Clave tulee Ponferradan vuoristoiselta alueelta. Sato korjataan
manuaalisesti. Käyminen tapahtuu terästankeissa ja useiden kuukausien kypsytys tammitynnyreissä.
Espanjan yksi taitavimmista viinintekijöistä, Raúl Péres on tämän viinin takana. Hänen tarhansa
muistuttavat tilkkutäkkiä kukkuloiden rinteillä. Sommelierimme Sami suositteli tätä viiniä tapaspöytään
ja liharuokien seuraksi. Rypäleinä ovat Mencia, Syrah ja Tempranillo.
Toinen punaviini Incredulo Tinta del Toro oli Toron alueelta. Viinissä oli hedelmäisiä ja mausteisia
aromeja ja se oli runsaan täyteläinen. Rypäleet kerätään käsin. Tarhat ovat 700 metrin korkeudessa ja
viini ikäännytetään tammitynnyreissä. Ruokasuosituksena tämä täyteläinen viini käy liharuokien kylkeen
ja tietyille voimakkaille juustoille.
Mielenkiintoista oli tutustua uusiin viineihin ja saada paljon tietoa viinin viljelystä ja valmistuksesta
Espanjassa. Sommelierimme valinta keskittyä yhden maan viinikulttuuriin tuntui oikealta ratkaisulta.
Viininmaistajaisissa oli mukava tunnelma ja Sami Turunen oli oiva viinitastingin vetäjä.

Presidentti Marketta Mäkinen ja varapresidentti, sihteeri Antti Rastela luovuttivat Asta Wahlgrenille PHF-mitalin tunnustuksena ansiokkaasta Rotary-työstä
EUROHERIT; Legitimation of European cultural heritage and the dynamics of identity politics in the EU.
Tuuli Lähdesmäki, Akatemiatutkija, dosentti, Jyväskylän yliopisto

14.11.2018

Asta Wahlgrenille PHF-mitali

Kokouksen alussa klubin presidentti Marketta Mäkinen ja varapresidentti, sihteeri Antti Rastela luovuttivat kauden 2016 - 2017 presidentille Asta Wahlgrenille PHF-mitalin tunnustuksena ansiokkaasta Rotary-työstä.

**********************************************************************************************

EU ja eurooppalainen kulttuuriperintö

Tuuli Lähdesmäki, Akatemiatutkija, dosentti, Jyväskylän yliopisto

Mitä on kulttuuriperintö?

Kysyttäessä suomalaisilta kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön kuuluvia asioita (Kulttuuriperintöbarometri 2017, Museovirasto ja ympäristöministeriö) kolmeksi kärkiteemoiksi nousivat:

  • Muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit
  • Tavat, perinteet ja (käden)taidot sekä
  • Kieli

Kansainvälisessä vertailussa (Saksa, Ranska, Italia, Unkari ja Suomi) suomalaiset korostivat kulttuuriperinnön aineettomia elementtejä kuten historiaa, traditioita ja elämäntapoja sekä kirjallisuutta ja musiikkia huomattavasti enemmän kuin arkkitehtuuria ja kulttuurimonumentteja poiketen monien vertailumaiden vastaajista (Enquête sur les Européens, les patrimoines de l’Europe et le patrimoine européen (2007). Paris: Ipsos / Ministère de la Culture et de la Communication).

EU:n motiivina eurooppalaisen identiteetin rakentaminen ja vahvistaminen

Euroopan unionissa asuu 500 miljoonaa ihmistä. Useimmat eivät kuitenkaan yleensä tunnista itseään EU: n kansalaisiksi. Kysyttäessä heidän alkuperänsä, heillä on taipumus määritellä itsensä kansallisuutensa perusteella. Vahvan eurooppalaisen identiteetin puuttuminen nähdään haasteena yhdentymiselle Euroopassa, mutta se on tuskin yllättävää. Maanosassa on laaja kielten ja tapojen kirjo, jossa maat näyttävät usein enemmän erilaisilta kuin samanlaisilta. Jotta eurooppalaiset saisivat paremman yhteenkuuluvuuden tunteen, komissio on päättänyt sponsoroida eurooppalaista perintömerkkiä, joka on historiallisten, merkityksellisyydeltään kansalliset rajat ylittävien kohteiden rekisteri.

Euroopan kulttuuriperintötunnus

Euroopan kulttuuriperintötunnus -ohjelma on toiminut vuodesta 2006 alkuun hallitusten välisenä ja vuodesta 2011 EU:n rahoittamana. Mukana on 24 EU-maata ja Suomi valmistelee ohjelmaan liittymistä. Ehdokkaat kulttuuriperintötunnuksen saajiksi tehdään kansallisella tasolla, joista eurooppalainen paneeli valitsee jatkoon pääsijät ja Euroopan komissio nimeää tunnuksen saajat. Tällä hetkellä tunnuksen on saanut 38 kohdetta, joista esimerkkeinä muinaisen Ateenan keskusta Kreikassa, Tarton yliopiston historialliset rakennukset Virossa ja Gdanskin entinen laivatelakka Puolassa.

Euroopan kulttuuriperintötunnusta hakevilla kohteilla on oltava symbolista eurooppalaista arvoa ja niillä on täytynyt olla merkittävä asema Euroopan historiassa ja kulttuurissa ja/tai unionin rakentamisessa. Niiden on sen vuoksi osoitettava yksi tai useampi seuraavista kriteereistä:

  • Kansalliset rajat ylittävä tai yleiseurooppalainen luonne: miten kohteen historiallinen ja nykyinen vaikutus ja kiinnostavuus ulottuu jäsenvaltion kansallisten rajojen ulkopuolelle
  • Asema ja rooli Euroopan historiassa ja Euroopan yhdentymisessä sekä kohteeseen liittyvät merkittävät eurooppalaiset tapahtumat, henkilöt tai suuntaukset
  • Asema ja rooli Euroopan yhdentymisen perustana olevien yhteisten arvojen kehittymisessä ja edistämisessä.

Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saajiksi valittujen kohteiden ”eurooppalaisesta merkittävyyden” perusteluita ovat:

  • Kohteeseen liittyvien maiden ja kansallisuuksien moninaisuus
  • Kohteeseen liittyvä kielellinen, uskonnollinen ja etninen moninaisuus
  • Alueiden tai valtioiden väliset sopimukset tai liitot
  • Poliittisten järjestelmien, instituutioiden ja periaatteiden kehitys
  • Rajojen ylittäminen
  • Tieteen ja taiteen ylirajaisuus sekä
  • Eurooppalaisiksi määritellyt arvot

*************************************

EUROHERIT; Legitimation of European cultural heritage and the dynamics of identity politics in the EU

Euroopan tiedeneuvoston rahoittama tutkimushanke, 2015–2020; www.jyu.fi/euroherit

  • Tutkimuskohteena Euroopan unionin kulttuuriperintöhankkeet, kulttuuriperintöpolitiikka, identiteettipolitiikka
  • Tutkimusryhmä: YTT Katja Mäkinen, YTT Sigrid Kaasik-Krogerus, FT Viktorija Čeginskas, MA Johanna Turunen

 

7.11.2018 pidettiin klubimme sääntömääräinen syys- ja vaalikokous.

Syyskokouksessa entinen presidentti Petri KIlpinen esitteli viime kauden toimintakertomuksen ja rahastonhoitaja Janne Mönkkönen tuloslaskelman ja taseen. Ne hyväksyttiin ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus.

Vaalikokouksessa vahvistettiin kauden 2019 - 2020 presidentiksi Antti Rastela ja past presidentiksi Marketta Mäkinen. Ensimmäiseksi sihteeriksi valittiin Johannes Partanen. Kokouksessa valittiin myös muut hallituksen jäsenet sekä komiteat puheenjohtajineen.

Tuleva presidentti Antti Rastela esitteli lyhyesti tulevan kauden teeman, joka on Carpe diem! Esitelmissä tuodaan esille esitelmän pitäjille sydäntä lähinnä olevia asioita, harrastuksia.

Kokouksessa myös keskusteltiin ensi kaudella mahdollisesti yhteistyössä eri toimijoiden ja Jyväskylän eri klubien rakennettavasta palveluprojektista, jonka kohteena olisi lapset/nuoriso.

Kokouksen puheenjohtajana toimi klubimme presidentti Marketta Mäkinen.

 

 

Uudet jäsenemme Riikka ja Caius
Jussi Jäppinen ja Jyväskylän ensimmäinen logo-vaakuna.
Näkötorni Harjulla. KVS:n kalenteri 1887.
Jyväskylä-piirros 1800-luvulta Museoviraston arkistoista.

31.10. oli Jussi Jäppisen esitys Poimintoja Jyväskylän 180-vuotisesta kaupunkikuvasta

Ennen kokousesitelmää presidenttimme Marketta ja sihteerimme Antti jakoivatuusille jäsenillemme Riikka Kaarnamolle ja Caius Forsbergille.

Jussi Jäppinen oli koonnut kuvamateriaalia Jyväskylän kaupungin syntymäajoista aivan nykypäivään saakka. Saimme paljon mielenkiintoista ja uutta tietoa kaupungin vaiheista ja paljon kuvia. Seminaari ja seminaariin liittyen Jyväskylän laulupäivät ovat olleet tärkeimpiä kaupungin kehitykseen vaikuttavia tekijöitä.

Ensimmäiset kuvat Jyväskylästä ovat piirrettyjä kuvia, todennäköisesti seminaarin opiskelijoiden tekemiä. Ensimmäiset valokuvat olivat mustavalkoisia. Jossain vaiheessa mustavalkoisista kuvista muovattiin myös värikuvia Saksassa asti ja samalla niitä vähän "kaunisteltiin".

Ohessa on muutamia valittuja kuvia hänen esityksestään. Lisää kuvia voit käydä katsomassa Jäsensivuiltamme klikkaamalla tästä.

Jyväskylän Rotaryklubien yhteisenä IC-projektina toteutettiin 24.10. 2018 perinteinen veteraani-iltajuhla Kristillisellä Opistolla. Tänä vuonna vetovastuu oli Jyväskylä-Laajavuoren Rotaryklubilla.

Vieraita oli jälleen vastassa kättelemässä veli Markku Ahilan johdolla Jyskän koulun 6 -luokan oppilaita. Nuoret ja iloiset oppilaat tuovat aina juhlaan pirteän lisän. Juhlaan osallistui kaikkiaan 70 veteraania, lottaa ja veteraanien leskeä. Kuljettajien ja muiden juhlaan osallistuvien henkilöiden kanssa juhlaan osallistui kaikkiaan 131 henkilöä. Järjestelytoimikunnan vetäjänä toimi klubimme presidentti Marketta Mäkinen ja kuljetuslogistiikan vastuuhenkilönä klubimme jäsen Pekka-Juhani Kuitto. Juhlan avauspuheen piti  tyylikkäästi Jyväskylä-Laajavuoren Rotaryklubin presidentti Marketta Mäkinen. Veteraanien puolesta puheenvuoron käytti Jyväskylän Sotaveteraanit Ry:n puheenjohtaja Matti Krats. Juhlapuheen pitäjä oli prikatinkenraali Hannu Luotola. Juhlassa esiintyivät Vaajan Laulu ja Tikkakosken Mieslaulajat yhteisessä kokoonpanossa sekä lauluesityksistä vastasivat Juhani Markola ja Heikki Tynkkynen. Pianistina oli Eero Vuorinen.

Juhla oli hyvin onnistunut. Se saikin paljon kiitettävää palautetta veteraaneilta. Juhlasa oli selkeä ja päättävä henki, että perinne jatkuu.

FT Iris Schwanck Kirjallisuuden vientikeskus FILI:n johtaja emerita
Minna Canth puolisonsa Johan Ferdinand Canthin kanssa Jyväskylässä
Iäkkäämpi Minna
Katarina Guthwertin suunnittelema Minna Canth -yleisurhoollisuusmitali

10.10.2018 FT Iris Schwanck Kirjallisuuden vientikeskus FILI:n johtaja emerita:

Miksi juhlia Minna Canthia? 175 vuotta Minna Canthin syntymästä.

 

Minna Canthin (19.3.1844-12.5.1897) syntymästä tulee ensi keväänä kuluneeksi 175 vuotta. Juhlavuoden valmisteluita ohjaa Minnan Canthin seura ry.

Canth asui elämänsä aikana Tampereella, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Hän toimi myös yrittäjänä ja työllistäjänä ja joutui miehensä maisteri Ferdinand Canthin kuoltua huoltamaan yksin seitsemän lastaan.

Kirjailija ja teatterin uudistaja

Minna Canth on ennen muuta realistisen näytelmän mestari. Hänen kestävimmät draamansa Anna Liisa (1895), Papin perhe (1891) ja Työmiehen vaimo (1885) käsittelevät vastuuta ja syyllisyyttä, sukupolvien välistä ristiriitaa ja naisen asemaa. Draaman keinoin Canth taisteli köyhyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Näytelmät saavatkin teattereissa jatkuvasti uusia tulkintoja ja myös uusia katsojia.

Yhteiskunnallinen keskustelija

Minna Canth oli ensimmäinen suomeksi kirjoittanut nainen, joka vaikutti sekä lehtikirjoittajana että kirjailijana. Hänen julkinen toimintansa alkoi Jyväskylässä ja jatkui Kuopiossa hänen elämänsä loppuun asti. Jyväskylän ajalta ovat myös ensimmäiset tyttöjen koulutusta käsittelevät kirjoitukset, kuten “Tyttäriemme kasvatuksesta” Keski-Suomi-lehdessä 1874.

Minna Canth kirjoitti yli kymmeneen lehteen, muun muassa Valvojaan sekä Vapaita aatteita -lehteen, jossa esiteltiin tieteen saavutuksia, uusinta kirjallisuutta ja otettiin kantaa yhteiskunnallisiin ongelmiin. Canthin on sanottu vaikuttaneen sosiaalisiin oloihimme enemmän kuin kenenkään muun suomalaisen kirjailijan. Hänen lehtikirjoituksensa ovat merkittävä osa suomalaisen journalismin historiaa.

Minna Canth Jyväskylässä

Canthin isä Gustaf Vilhelm Johnson pyrki kouluttamaan tyttärensä porvarilliseksi neidoksi avioliittoa varten. Tyttökoulusivistykseen kuuluivat kainous, ranskan kieli ja hyvät käytöstavat. Vanhempiensa vastustuksesta huolimatta Canth halusi jatkaa koulunkäyntiä ja oli päättänyt lähteä Jyväskylään. Miinu Johnson pääsi syksyllä 1863 vasta perustettuun Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaariin. Kansakoulunopettajuus jäi haaveeksi, sillä hän keskeytti opintonsa syksyllä 1865 hyväksyessään seminaarin luonnontiedon opettajansa Johan Ferdinand Canthin kosinnan. He menivät naimisiin ja asettuivat asumaan Jyväskylään. Seminaarissa Canth alkoi käyttää etunimeä Minna.

Canthin elämä oli Jyväskylässä kiireistä, sillä pariskunnalle syntyi kaikkiaan seitsemän lasta. Silti Canth ehti harjoittaa hyväntekeväisyyttä köyhien keskuudessa ja kirjoittaa miehensä toimittamiin Keski-Suomi- ja Päijänne-sanomalehtiin novelleja, uutisia ja yhteiskunnallisia kannanottoja, erityisesti raittiuteen ja naisiin liittyvistä aiheista. Hänen ensimmäinen kirjansa oli Novelleja ja kertomuksia (1878), joka aloitti pitkän kirjailijanuran. Canthista tuli Jyväskylässä myös ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen.

Vuonna 1879 Canthin elämässä tapahtui merkittävä käänne: hänen miehensä kuoli pitkään sairastettuaan vähän ennen perheen seitsemännen lapsen syntymää ja joutui maaliskuussa 1880 Canth muuttamaan lapsineen takaisin Kuopioon.

Minna asui Jyväskylässä 15 vuoden ajan ja hänen perheensä rakennutti nykyisen Gummeruksenkadun varteen talon Minnan piirustusten mukaan.

Lisätietoja Minna Canthista: Wikipedia ja Minna Canthin seura ry

Elina Pääkkönen
Kuitutuote-esimerkkejä

3.10.2018 Vierailimme Jyväskylän VTT:llä

Emäntänämme oli tutkija Elina Pääkkönen, joka tutkii uusien kuitutuotteiden mahdollisuuksiaja esimerkiksi sitä, olisiko vaahdotetuista kuitumateriaaleista styroksin korvaajaksi. Kokonaisuutena vierailu oli erittäin mielenkiintoinen!

Aluksi hän esitteli "Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy":tä, joka on siis koko Suomen alueella toimiva tutkimuskonserni, jonka alainen Jyväskylän tutkimusyksikkö on. VTT-konserni on perustellu 1942, liikevaihto on noin 250 mE ja siinä työskentelee lähes 2500 henkilöä. Suomessa suurimmat yksiköt ovat Espoossa, Oulussa ja Tampereella. VTT on suomen suurin yksittäinen toimija EU:n puitteissa, se osallistuu noin 30:een kansalliseen teknologiaohjelmaan Business Finlandin (=entinen Tekes) ja Suomen Akatemian rahoittamana, ja on mukana neljässä Suomen Akatemian Huippuyksikössä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnallaan VTT pyrkii vastaamaan tulevaisuuden ilmasto-, resurssien riittävyys-, teollisuuden uudistumis-, kokonaisturvallisuus- ja hyvän elämän haasteisiin.

VTT:llä on kolmenlaisia hankkeita: yritysten ym toimeksiannot, yhteisrahoitteiset projektit ja omarahoitteiset projektit. Voit lukea lisää VTT:stä klikkaamalla https://www.vtt.fi/tietoa-meistä . Elisa Pääkkönen kertoi joistakin viime vuoden tutkimustuloksista: Elekriniikkajätteistä metallit ja muovit talteen, Sähköllä tuotettu proteiini lievittämään nälänhätää maailmalla, Hiilidioksidista arvotuotteita, Uusiokuidusta valmistettu neulos, Vastuullisen vedenkäytön edistäminen, Kaivosteollisuuden ympäristöhaittoihin ratkaisuja, Uuden sukupolven kestäviä kuitutuotteita VTT:n ja 33 yrityksen yheistyöllä, Ympäristöystävällinen ja edullinen tapa valmistaa muovipullobiomateriaalista ym.

Jyväskylän toimipisteessä työskentelee noin 80 henkilöä, joista suuri osa on suorittanut tohtorin tutkinnon ja henkilöstöä myös kannustetaan suorittamaan tutkintoja.

Vaahdotusmenetelmällä eli vaahtorainauksella saadaan kuitutuotteista tasalaatuisempia, on mahdollista tuottaa paksumpia huokoisia tuotteita, pystytään tuottamaan useita senttimetrejä pitkiä kuituja, ja lopputuotteina pystytään valmistamaan eristeitä, suodattimia, absorboivia materiaaleja ja pakkaustuotteita, ks oheista kuvaa. VTT:llä on tällä hetkellä käytössä kaksi "koekuitukonetta", joilla toisella voidaan valmistaa n. 30cm levyistä kuitutuotetta ja toisella v. 2017 valmistuneella koneella 60cm levyistä kuitutuotetta, jonka paksuus voi olla suurikin. Ehkä tärkeintä tulevaisuuden kannalta on, että uusilla kuitutuotteilla voidaan korvata muovipohjaisia tuotteita.

 

Ensimmäisessä iltapäiväkokouksessamme 26.9.2018 kokoonnuimme Keski-Suomen sairaalaan Show Room -tilaan. Esitelmöisijä oli Sairaala Nova-projektin kehittämispäällikkö Tina Aho. Aiheena oli Sairaala Nova- potilas ensin. osallisuuden näkökulma palveluiden ja toimiinan kehittämisessä.

Ennen päivän esitelmää italialainen (Sardinia) vaihto-opiskelijamme Loredana Lapia esittäytyi ja kertoi itsestään. Koulua hän käy Jyväskylän Lyseon lukiossa. hetkeen kuului myös Rotary -viirien vaihto presidenttimme Marketta Mäkisen kanssa.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on Suomen 5.suurin sairaanhoitopiiri, joka tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidonpalveluja ja esim. osan perusterveydenhuollon päivystyksen palveluista.                                

Nykyinen sairaala valmistui v. 1954. Sairaalaa on laajennettu ja saneerattu useaan otteeseen monien vuosien aikana. Vuonna 2012 tehtiinkinpäätös uuden sairaalan sairaala Novan rakentamisesta. Sairaalaprojekti on pysynyt aikataulussaan ja se valmistuu v. 2020. Sairaalan kokonaispinta-alaksi tulee n. 108 000 m2 ja kustannusarvio on 411M€. Sairaalaan tulee 360 tutkimus- ja vastaanottohuonetta, 368 sairaansijaa, 24 leikkaussalia ja 10 synnytyssalia. Uudessa sairaalassa on 8 kerrosta, rakennuksen pituus on 250 m, leveys 100m ja korkeus 40m. Projektin johtourakoitsijana toimii SRV.

Sairaalan tavoitteina ovat: tiivis yhteistyö perusterveydenhuollon ja soaiaalipalveluiden kanssa; uudet hoidolliset prosessit ja potilaslähtöiset ICT -ratkaisut sekä 10% vuosittaiset kustannussäästöt. Visiona on olla paras sairaala teemalla "Potilas ensin". Suunnittelussa on hyödynnetty monia eri asiantuntijoita kehitettäessä esim. uusia toimtamalleja. Sairaalan toiminnot jakautuvat selkeisiin kokonaisuuksiin: kiireelliset hoidot, tutkimukset, vuodeosastot, laboratorio- ja kuvantamispalvelut, tuotannolliset ja hallinnolliset tukipalvelut. Nämä toteutuvat sairaalassa mm. tilojen sijoittelussa kerroksittain.

Uudessa sairaalassa rakenteellisia muutoksia nykyiseen on mm. se, että potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita (tukee mm. potilaan tehokkaampaa kuntoutusta ja antaa tarvittavaa yksityisyyttä) ja vastaanottohuoneiden yhteiskäyttö. Taiteella ja yleensäkin visualisyydellä on iso merkitys projektissa mm. viihtyisyyden lisäämisessä. Hyvänä esimerkkinä on Keski-Suomen kansallispuistojen hyödyntäminen visualisuuden vahvistamisessa. Taidetta sijoitetaan etupäässä sinne, missä suuret asiakasvirrat liikkuvat kuten auloihin ja odotustiloihin.

Timo Koivisto

19.9.2018 Kaupunginjohtaja Timo Koivisto: ELINVOIMAINEN JYVÄSKYLÄ

Yksi tärkeimpiä einvoimaisuuden merkkejä on kaupungin/kaupunkiseudun väestökehitys ja siinä Jyväskylä sijoittuu pohjoismaisessa vertailussa vuosina 1995-2015 10:ksi, ja Suomessa kolmanneksi Oulun ja Helsingin jälkeen. Jyväskylän seudun kasvu on jatkunut tänäkin vuonna ja on alkuvuonna ollut suurinta koko maassa. Suuri tekijä väestönkasvussa on opiskelijoiden suuri määrä, noin 42000. Vaikka suuri osa muuttaakin pois opiskelujen jälkeen myös jääviä on paljon. Jyväskylän seudulla teknologiakehitys on ollut hyvässä vireessä ja myös kaikkien yritysten henkilöstömäärän kehitys on ollu suotuisa ja työttömien määrä on viimeisen 4 vuoden aikana vähentynyt noin 5%-yksikköä. Vuosi 2017 oli asuntotuotannoltaan 2000-luvun ennätysvuosi. Viime vuosien tilinpäätöksetkin ovat olleet ylijäämäisiä.

Kaupunkistrategia2017-2021 on teemaltaan "Rohkeasti aikaansa edellä". Srategian kärjet ovat: 1) Osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat, 2) Raikas ja kasvava elinvoima, 3) Resurssien viisas käyttö ja 4) Liikuntapääkaupunki.

HIPPOS2020, Liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä on hanke, joka luon yli 20 urheilulajille ykkösolosuhteet ja Hippokselle ekosysteemin, joka yhdistää resursseja ja synnyttää uusia menestystarinoita. Hankkeen budjetti on 220-250 miljoonaa ja lähes 90%  on yksityistä rahoitusta. Kaupunginvaltuusto on tehnyt hankkeen käynnistyspäätöksen keväällä ja kaupunki on sitoutunut tukemaan seuatoimintaa 5,5 miljoonalla eurolla per vuosi 20 vuoden ajan.

Sairaala NOVA ja KUKKULA-hanke on toinen konkreettinen kokonaisuus joka yhdessä HIPPOS2020  hankkeen kanssa tuo miljardin investoinnit liikuntaan, terveydenhoitoon ja hyvinvointiin. Tavoitteena on, että Kukkulalle saadaan yli 100000 k-m2 rakennusoikeutta, joista puolet olisi asuntoja ja toinen puoli "terveysbasaari"-työnimellä oleva keskittymä uuden sairaala Novan vieressä.

Jo vauhdikkaasti käynnistynyt KANGAS on Jyväskylän merkittävin kaupunkikehityshanke, jonne rakennetaan 15-20% kaupungin kerrostalotuotannosta vuosina 2016-2030. Se on myös kaupunginkeskeisin työpaikkarakentamisen alue vuoteen 2025 asti.

Tulevaisuudessa erittäin tärkeä hanke on Jyväskylä-Tampere -radan kehittäminen kaksiraiteiseksi.

Keskustelussa tuotiin esiin myös ehdotus Jyväskylästä kulttuuripääkaupunkina. Kaupunki ei kuitenkaan ole lähtemässä hakemaan sitä, mutta kaupunginjohtaja korosti kulttuurihakkeiden tärkeyttä jyväskylälle, ml Musiikkisalihanke.

 

Keskimaan kiinteistöjohtaja, kiinteistöneuvos Matti Vihisen esitelmä 12.9.2018 aiheesta Osuuskauppa Keskimaa ja sen kiinteistövastuualue.

Osuuskauppa Keskimaa on Keski-Suomen maakunnan alueella palveleva S-ryhmän alueosuuskauppa (markkinajohtaja). Sen toimialoja ovat market- ja tavaratalokauppa, matkailu- ja ravitsemuskauppa sekä liikennemyymälä- ja polttonestekauppa. Toimipaikkoja on yli 100 ja työntekijöitä on n. 2000, vuosimyynti on ollut yli 700 M€. Uutena toimintana on parturitoiminta. Hallinto koostuu edustajistosta, hallintoneuvostosta ja hallituksesta sekä operatiivisesta johtoryhmästä.

Kiinteistövastuualueen visio on "tehdä kiinteistötoimen prosessit sellaisiksi, että ne tukevat liiketoimintaa kustannustehokkaasti ja mahdollisimman häiriöttömästi." Strategiana on omistaa tarvittavat tilat. 70 liikekiinteistöstä omia onkin n. 95%. Liiketilaa on 300 000 kem2 ja kiinteistökulut ovat n. 17 M€/ 2017. Vuokralaisia tiloissa on n. 150 kpl. Vuosikorjauksissa yhteistyökumppaneita on n. 50 kpl. Tavoitteena on, että vuosikorjausindeksi on 100 vuoden lopussa eli ei korjausvelkaa.

Kiinteistöjohtajan vastuualueina on ollut vastaavasti tonttien ja liikeliikekiinteistöjen hankinta, kaavoitus, rakentaminen, ylläpitopalvelut ja vuokraustoiminta.

Investoinnit ovat olleet viimeisten 20 vuoden aikana n. 700M€. Jatkossa investoinnit ovat n. 15 - 20 M€/vuosi. Suurin vuosittainen investointivauhti on ollut 65 M€. Isoja hankkeita ennen ja nyt ovat Prisma Seppälä, Sokos-hanke (Sokos isossa murroksessa) ja Solo Sokos Hotelli Paviljongin laajennus. Suuria haasteita tulevaisuudessa ovat suunnittelun, lisä- ja muutostöiden hallinta. Kiinteistökulujen hallinnoinnilla ja tehokkaalla talouden seurannalla pystytään auttamaan liiketoiminnan kannattavuutta. Hyvänä esimerkkinä ovat säästöt energiasta (n. 10 M€). Keskimaa on myös mukana aurinkovoiman hyödyntämisessä. Koko organisaation iso haaste on osaavan henkilöstön rekrytointi. Nyt jo kärsitään työvoimapulasta. Yhtenä kanavana on ja on ollut turvautua monikulttuuriseen työvoimaan.

Keskimaalla tehtiin keväällä 2018 päätös myydä liiketoimintakaupalla Keskimaan kiinteistö- ja talouden henkilöstöä SOK -Kiinteistöässän palvelukseen. Keskimaan ylläpitopalvelut siirtyivät Kiinteistöässän vastuulle. Näin turvataan edelläkävijyys ja henkilökunnan resurssit. Erillispalveluina ostetaan mahdollisesti rakentaminen, vuokrauspalvelut ja energian säästöohjelmat sekä investoinnit.

Kiinteistöneuvos Matti Vihinen voi jäädä hyvillä mielin mittavan ja tuloksekkaan työuran jälkeen hyvin ansaitulle eläkkeelle.

 

Kokoonnuimme pysäköintialueelle
Hirviö tuloaulassa
Virtuaalilaseilla pääsi katsomaan kaikkia tehtaan työvaiheita

5.9.2018 Vierailimme Äänekoskella uudella Biotuotetehtaalla

 

METSÄ GROUPin uusi tehdas Äänekoskella maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Se tuottaa korkealaatuisen havu- ja koivusellun ohella monipuolisesti myös muita erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, bioenergiaa, tuotekaasua, rikkihappoa ja biokaasua. Mahdollisia uusia, tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat tekstiilikuidut ja ligniinijalosteet. Tehdas on suunniteltu alusta lähtien niin, että se mahdollistaa monipuolisen tuotevalikoiman, ja erilaisia biotuotteita valmistava ainutlaatuinen yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi laajenee entisestään.

Uudessa biotuotetehtaassa raaka-aineet ja sivuvirrat hyödynnetään biotuotteina ja bioenergiana sataprosenttisesti. Biotuotetehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita. Kaikki tehtaan tarvitsema energia tuotetaan tuotannon sivuvirroista ja energiaomavaraisuus on 240%, eli tehdas tuottaa huomattavasti enemmän energiaa kuin se itse käyttää.

Kokoonnuimme tehtaan edessä, josta meidät johdatettiin vierailukeskus Pro Nemukseen, joka on uusi, todella hieno puurakenteinen rakennus. Se tarjoaa läpileikkauksen konsernista – sen toiminnasta, tuotteista ja innovaatioista – elämyksellisellä ja mieleenpainuvalla tavalla. Lue Pro Nemuksesta ja mahdollisuudesta vierailla tehtaassa lisää klikkaamalla tästä.

Sisään tullessa katse kohdistui ensimmäiseksi valkoiseen hirviöön, joka leijui tuloaulassa! Kyseessä on Aalto-yliopiston opiskelijoiden sellusta tekemä tilaan erinomaisesti sopiva taideteos.

Toisessa kerroksessa saimme kahvit ja tehtaan rakentamisvaihetta ohjaamassa ollut klubimme jäsen Jorma Paananen ja tehtaan omat oppaat kertoivat kaiken mahdollisen tehtaasta ja sen rakentamisesta. Yllättävää oli kuulla, että biotuotetehdas työllistää vai 150 työntekijää käydessään nyt täydellä teholla. Kaikki mahdollinen on siis automatisoitu. Toisaalta tehtaan arvoketjussa on Suomessa yli 2500 työpaikkaa. Vierailukeskuksessa pääsi myös itse tutustumaan tehtaaseen ja sen toimintaan vuorovaikutteisen yleiskaavion, virtuaalilasien, esillä olleiden tuotteiden, puunkaatosimulaattorin ym avulla. Todella vaikuttava vierailu!

Lue lisää tehtaasta klikkaamalla tästä.

Jani Ruotsalainen

Jani Ruotsalainen, koordinaattori, Valon kaupunki Jyväskylä 29.8.2018

Valosta elinvoimaa Jyväskylään

Valon kaupungin taustalla oli 20 vuotta sitten tehty muutos kaupunkivalaistuksen siirtymisestä Jyväskylän Energialta kaupungin katu- ja puisto-osastolle. Uusi isäntä oli kiinnostunut energian säästöstä ja näki pimeyden mahdollisuutena eikä ongelmana.

Siitä huolimatta, että vuoden 2009 kuntaliitosten takia valon lähteiden määrä on kaksinkertaistunut parissa vuosikymmenessä, energian kulutus on säilynyt ennallaan. Tällä hetkellä Jyväskylä onkin katuvalaistuksen osalta Suomen energiatehokkain kunta.

Valon kaupunki -ajattelu koostuu Jyväskylässä sekä pysyvistä valaistuskohteista että tapahtumakohtaisista valoteoksista.

Pysyvästi valaistuja kohteita on tällä hetkellä yli 100 kpl. Asukaskyselyssä hyvää palautetta on saatu mm. arkkitehtuurin, taiteen, siltojen, puiden ja muiden yksittäisten kohteiden valaistauksesta. Runsaiden valaistuskohteiden nähdään tukevan Jyväskylän julkisuuskuvaa. Joka vuosi tapahtumassa julkistetaan uudet pysyvät kohteet ja mm. julkiset taideteokset pyritään valaisemaan. Esimerkkinä Ylistönsillan valaistuksen uudistuksen seurauksena:

  • Turvallisuuden tunne Ylistön alueella lisääntyi
  • Alueen viihtyisyys on parantunut merkittävästi ja mm. häikäisy poistui
  • Siltavalaistukseen käytetty energiamäärä puolittui
  • Sillasta muodostui uusi maamerkki kaupunkiin

Valon kaupunki-tapahtuma 2017:

  • Tapahtumakokonaisuuteen sisältyi ennätysmäärä, yli 50 valoteosta tai tapahtumaa, jossa saatiin oppia tai elämyksiä valosta.
  • Oheistapahtumien suunnitteluun, ohjaukseen ja toteuttamiseen osallistui n. 50 eri toimijaa ja lähes 600 henkilöä. Aikaa valoteemaisissa projekteissa kului yhteensä yli 7.000-8.000 tuntia.
  • Tapahtuman toteutuksen mahdollisti 27 toimijan taloudellinen tuki.
  • Tapahtumaan tutustui yli 100.000 kävijää kolmen tapahtumapäivän aikana.
  • Jyväskylän seudun joukkoliikenne järjesti ilmaiset Linkki-kyydit tapahtumailtoina klo 18–24. Ilmaismatkoja tehtiin yli 32.000 tapahtumailtoina.

Valon kaupunki-tapahtuma 2018 koostuu seuraavista elementeistä:

  • Kirkkopuiston valoteoskokonaisuus ”Salainen puutarha”
  • Kävelykatu sisältäen teemakadun, myyntikojuja ja valotaidetta
  • Mattilanniemi (Ylistön kampus & Alban ranta): Tutkijoiden Yö -tapahtuma & Valon sauna -pop up saunakylä
  • Oheistapahtumia eri puolella kaupunkia

Jäsenemme katupäällikkö Tuula Smolander piti kauden 2018 - 2019 ensimmäisen esitelmän 22.9.2018 aiheesta "Jyväskylästä Roomaan kävellen". Kokous oli myös ensimmäinen uudessa kokouspaikassamme Hotelli Albassa.

Tuula Smolanderin huikea ja vaativa kävelymatka Via Francigena (keskiaikainen tie) alkoi ystävänsä kanssa keväällä 2017 Aostasta ja päättyi Roomaan. Matkan pituus oli 1061 km, josta pyörällä tehty osuus oli n. 150 km. Matka kesti kuusi viikkoa -pääsiäisestä toukokuun 9. päivään , joten keskimääräseksi päiväkohtaiseksi matkan pituudeksi tuli n. 25 km. Vuosittain tämän matkan suorittaa n. 700 kävelijää. matkalle rekisteröidyttiin ja suorituksesta sai erillisen todistuksen.

Matkan aikana sää vaihteli koleasta, sateisesta säästä lämpimään. tasaisen maan lisäksi reitti sisälsi tiukkoja nousuja vuoren rinteellä ja portaita raskas rinkka selässä. Varusteiden pitikin olla hyvät, niin vaelluskengät kuin sadeasut. Matkan aikana sai nauttia huikeista maisemista, keskiaikaisista kaupungeista, linnoista, kirkoista, vanhoista silloista ja mukaan mahtui myös riisipeltoja, oliivipensaita.

Majoittumiset tapahtuivat pääosin maatilamajoituksissa. Osa näistä majoittumisista tehtiin ennakkovarauksilla. Matkan aikana pidettiin joitakin vapaapäiviä. Kerran iski mahatauti. Vaaratilanteita ei matkan aikana ollut.

Uteliaisuus, uusien asioiden kokeminen ja tutustuminen uuteen kulttuuriin olivat vahvasti mukana motivoimassa matkalle lähtöön. Ehkä matka toisi myös ajatuksia, mitä "isona" voisi tehdä. Matka kirkasti ajatusta, että elämäsä on muutakin tärkeää kuin työ. Matka ja siitä saadut kokemukset toivat myös mukanaan sen, että osaa entistä enemmän arvostaa Suomea.

Vapaata keskustelua ennen Hennan esitystä

9.1.2019 klubimme jäsen Henna Virkkunen kertoi EU:sta ja ajankohtaisista asioista Euroopasta.

Euroopan unioni (EU) on 28 eurooppalaisen jäsenmaan muodostama liitto. Euroopan unioni muodostaa yhteisen sisämarkkina-alueen, missä ihmiset, tavarat, palvelut ja valuutta siirtyvät vapaasti maasta toiseen. Euroopan unionin jäsenmaista 19 maata on tällä hetkellä mukana Euroopan talous- ja rahaliitossa eli EMUssa. Siihen kuuluvien maiden yhteisenä valuuttana on euro. Euroopan komissio on Euroopan unionin toimielin, joka muun muassa valmistelee ja panee täytäntöön Euroopan unionin neuvoston asettamia erilaisia säädöksiä ja päätöksiä ja valvoo niiden noudattamista EU:n jäsenvaltioissa. Komissiossa on nykyisin 28 jäsentä eli yksi kustakin jäsenvaltiosta. Heitä kutsutaan komissaareiksi ja heillä on kullakin omat vastuualueensa. Suomen komissaarina on Jyrki Katainen. Eurooppa-neuvosto on jäsenvaltioiden hallitusten ja valtionpäämiesten kokous, joka tunnetaan myös EU:n huippukokouksena. Euroopan Unionin Neuvostossa ovat tietystä politiikan alasta vastaavat ministerit kustakin EU-maasta.

Euroopan parlamentti koostuu erilaisen poliittisen taustan mukaisista ryhmittymistä, ei kansallisen taustan mukaan ja siinä on 751 eri maissa vaaleilla valittua Euroopan parlamentin jäsentä (Meppiä). Henna Virkkunen ja Kokoomuksen kaksi muuta Meppiä kuuluvat Euroopan kansanpuolueen ryhmään (EPP=Group of the European People's Party), johon kuuluu myös mm. Unkarin Fidez-puolue, jonka toiminta on viime vuosina aiheuttanut ongelmia pyrkimällä valtaamaan lehdistön toiminnan omaan kontrolliinsa. Henna kuuluu kahteen valiokuntaan: Teollisuusalan tutkimus- ja energia Valiokuntaan (Committee on Industry, Research and Energy) ja Liikenne-ja matkailu Valiokuntaan (Committee on Transport and Tourism).

EUn päätöksenteko on monimutkainen juttu. Ensin Komissio laatii uusia lainsäädäntöesityksiä, joissa pyrkii ottamaan huomioon Euroopan Parlamentilta ja jäsenvaltioilta ja kansalaisyhteiskunnilta saamiaan suosituksia. Sitten Euroopan Parlamentti ja EU-Neuvosto tekevät niihin omia korjausehdotuksiaan, ja jos ne hyväksyvät lainsäädännön, se tulee voimaan.

Edellä esitetyn lisäksi Henna ehti käsitellä esityksessään lukuisia asioita, joista vain muutama tässä. Tärkeänä asiana Henna piti sitä, että Suomi pääsisi tehokkaammin mukaan sähköautojen tarvitsemien akkujen tuotannossa. Nyt lähes kaikki maailman akut valmistetaan Kiinassa, ja esimerkiksi koboltista suurin osa tulee Kongosta, jossa se louhitaan todella kyseenalaisissa oloissa. Suomesta löytyy kuitenkin kaikkia litium-akkuihin vaadittavia raaka-aineita; nikkeliä, kobolttia ja litiumia. Onneksemme saksalainen kemian alan yritys Basf on ilmoittanut rakentavansa akkutehtaan Satakunnassa sijaitsevaan Harjavaltaan. Henna pitää asiaa hyvänä paitsi Suomen myös koko Euroopan akkuteollisuudelle.

Brexitistäkin keskusteltiin. Alusta saakka on Hennan mukaan ollut selvää, ettei erosopimuksesta hyvää tule. Sekä Euroopan unioni että Britannia kärsivät erosta, mutta sopimuksella yritetään minimoida vahingot. Pahin vaihtoehto olisi erota ilman sopimusta, koska silloin ero astuisi voimaan kertaiskulla tulevan maaliskuun lopussa. Siksi nyt neuvotellun sopimuksen yksi tärkein anti on siirtymäaika. Sopimuksen mukaisesti Britannian erosta käynnistyisi siirtymäaika, joka jatkuisi vuoden 2020 loppuun. Sen aikana Britannia noudattaa EU:n lakeja, maksaa jäsenmaksut, mutta ei saa osallistua enää mihinkään päätöksentekoon. Eroneuvotteluissa vaikeimmaksi kohdaksi on osoittautunut Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajakysymys. Sekä Britannia että EU ovat olleet yksimielisiä siitä, ettei alueelle haluta kovaa rajaa. Hyvää ratkaisua ulkorajan hoitamiseen ei kuitenkaan ole löytynyt.

Euroopan puolustusyhteistyö, joka on ollut myös presidentti Sauli Niinistön jo kauan sitten esille tuoma ajatus, on tiivistynyt viime vuosina mm. Ranskan toimesta. Sen kehittämistä ovat kiihdyttäneet omalla toiminnallaan kolme kovaa nimeä: Trump, Erdogan ja Orbán!

Kun keskustelun lopuksi kysyttiin, miten Henna ehtii hoitamaan omaa kuntoaan, hän kertoi pyrkivänsä käymään lenkillä ainakin kaksi kertaa viikossa ja viime viikonloppuna hän oli juossut yhteensä 36km!

Presidenttimme Marketta Mäkinen
Marita Tynkkynen
Heikki Tynkkynen

Torstaina 13.12. 2018 kokoonnuttiin Taulumäen kirkkoon Kauneimpien joululaulujen pariin.

 

Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän ev. lut. seurakunnan kanssa. kirkko oli perinteiseen tapaan täynnä. Seurakunnan puolesta tapahtumaa juonsi rovasti Marita Tynkkynen. Tilaisuudessa esiintyi myös Lux Auribus -kuoro. Presidenttimme Marketta Mäkinen toi tilaisuuteen Rotaryterveiset, jolloin hän kertoi Rotary-toiminnan keskeisistä tuloksista ja periaatteista.

Kauneimmat joululaulut on valtakunnallinen tapahtuma. Nyt oli vuorossa jo 46. kerta. Tapahtuman suojelija on tänä vuonna rouva Jenni Haukio.

 

Ajankohtaista

RSS ATOM