Kausi 2016-17

Kokouksessamme 7.6.2017 vieraili vaihto-oppilaamme Oona Tuhkanen.

Muuramen lukion opiskelija Oona Tuhkanen vastaanotti tulevalta presidentiltämme Petri Kilpiselta Jyväskylä-Laajavuori rotaryklubimme viirin. Viiri lähtee Oonan mukana Magdeburgiin Saksaan, jossa Oonan vaihto-oppilasjakso kestää yhden kesäkuukauden 2017. Kokouksessa Oona kertoi itsestään ja tulevasta vaihto-oppilasajasta. Klubin jäsenet saattelivat asiantuntevilla neuvoillaan Oonaa matkalle.

Tuleva presidenttimme Petri Kilpinen piti esitelmän omakotitalonsa rakentamisprojekstista ns. Kitumäki-projektista 7.6.2017.

Taloprojekti juonsi alkunsa surullisesta tapahtumasta eli vanhan talon palosta. Salamanisku tuhosi v. 1853 valmistuneen rakennuksen. Palannut talo purettiin loppuun asti, pihapiiri pidettiin kunnossa. Kun mm. vakuutusasiat ja perinnönjako oli hoidettu, Petri pääti rakentaa v. 2015 uuden talon. Tavoitteena oli, että uuden talon oli näytettävä vanhalta maatalolta. Seuraavana vuonna hän pyysi tarjoukset talotoimittajilta. Talopaketti ostettiin Kastellilta.

Kaupungin byrokratiasta selviydyttyä talonrakennus voitiin aloittaa raivaamalla pohjat ja tasaamalla perusta. Rakennustyöt sujuivat suunnitellusti ja ripeästi kiitos työssä olleiden hyvien ammattimiehien. Tämän lisäksi Petrin omakin työpanos oli hyvin merkittävä: mm. toimitusten vastaanotto, jätehuolto, tontin maiden tasaaminen, talon maalaus, apumiehenä toimiminen ja n. puoli vuotta kestäneet sisä-/sisustustyöt viimeistelyineen (esim. seinien tasoitus, maalaamiset, kulutusta kestävät vinyylilattiat, sauna panelointi). Paljon päiviä ja valvottuja öitäkin. Petri olikin päättänyt olla vuoden päätoiminen rakennusmies ja projektipäällikkö. Myös talkooväkeä (mm. Petrin poika) oli töissä. Talon kustannusarvioksi Petri arvioi n. 200 000 euroa.

Muutto käynnistyi maaliskuussa 2017 ja näin Petristä tuli uusi Kitu-Ukko, kuten isäntää talossa kylällä on kutsuttu.

Jyväskylän Energian Keljonlahden voimalaitos.
Klubilaiset nauttimassa JE:n tarjoiluista.
Toimitusjohtaja Tuomo Kantola esittelee organisaatiotaan.
Voimalan valvomo.

31.5.2017 Tutustuminen Jyväskylän Energian Keljonlahden voimalaan toimitusjohtaja Tuomo Kantolan johdolla.

Saimme varsin monipuolisen ja kiinnostavan katsauksen Jyväskylän Energian ja Keljonlahden voimalan toimintaan. JE-yhtiöiden perustehtävänä on luoda edellytykset asiakkaiden hyvinvoinnille tarjoamalla älykkäitä ratkaisuja energian ja veden tuotantoon, jakeluun ja käyttöön.

JE lämmittää noin 70.000 ihmisen kodit, mihin JE käyttää 2,5 TWH (miljardia kilowattituntia) polttoaineita, mikä tarkoittaa 20-25.000 täysperävaunullista rekkaa. Polttoaineista puuta on 51%. Jyväskylä on Suomen ja maailman kärkikaupunkeja uusituvien energiamuotojen käytössä. JE on ollut useana vuonna Suomen kaupunkiyhtiöiden ykkönen absoluuttisen puun käytössä. Jyväskylän lämpö onkeskihintaista, sähkön siirto maan halvimpia, vesi maan kalleimpia (hinta laskussa) ja sähkö markkinahintaista. Keljon voimalaan tuolee 10 kuormaa puuta tunnissa. Lämmön hinta ei tule nousemaan myöskään vuonna 2018.

Jyväskylän kaupunki omistaa JE:n 100%:sti. Jyväskylän kaupungin omistajaohjaus on maan parhaita. JE:lla on joka vuosi 25MEUR:n investoinnit, joista puolet on korjauksia ja puolet uusia investointeja (mm. verkot). JE:llä on 1+3 strategia, jonka keskiössä on perustehtävän hoitaminen ja kehittäminen. Lisäksi panostetaan kolmeen osa-alueeseen: Pisara, Hohka ja Loisto. Pisara tarjoaa älykästä vesihuoltoa kunnille (Pisara.com) ja Hohka tarjoaa puolestaan älykästä lämmönhallintaa yrityksille. Siinä hyödynnetään uusiutuvia energiamuotoja kuten aurinkoenergiaa, maalämpöä, biokaasua, haketta, pellettejä. Loisto on vielä kehitteillä.

Mikko Pakarinen

24.5.2017 Aluejohtaja Mikko Pakarinen piti esitelmän Case Nordea Järvi-Suomi

Esitelmän aluksi aluejohtaja Mikko Pakarinen esitti kuvan Nordea Järvi-Suomen maantieteellisestä toiminta-alueesta. Saimme kuulla, että Nordea Järvi-Suomen toiminta-alue on maantieteellisesti vanha Keski-Suomen lääni ja Etelä-Savosta Mikkeli ympäristöineen. Alueen konttorit sijaitsevat Jyväskylässä, Jämsässä, Mikkelissä, Pieksämäellä, Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Mikko Pakarisen vastuualueen lisäksi toimintaa on sekä yritysasiakasliiketoiminnassa että varallisuudenhoidossa Private Bankingissa, jossa jäsenemme Raili Savolaisen toimii sijoitusjohtajana.

Mikko Pakarinen haastoi jäsenemme dialogiin, jossa pienryhmissä pohdittiin, mistä pankkiliiketoiminnan asioista jäsenet haluavat kuulla. Pohdinnan tuloksena saimme kuulla vastauksia mm. seuraaviin aihealueisiin:

  • Digiloikka
  • Miten senioreiden pankkipalvelut järjestetään
  • Miten Nordeassa näkyy asuntosijoittaminen
  • Miten globaalin maailman heilahdukset vaikuttavat Nordean tulevaisuuteen
  • Sijoitusneuvonta kasvokkain/netin kautta
  • Sijoittaminen ja sijoittajan näkymät, josta sijoitusjohtaja Raili Savolainen piti lyhyen kolmen minuutin katsauksen

Klubimme jäsen Johannes Partanen piti esitelmän 17.5.2017 aiheesta Kuinka rakennamme litteän yrittäjämäisen organisaation?

 

Esityksessään Tiimiakatemia Global Partus Oy:n 25 vuoden toiminnasta Johannes Partanen korosti koulutuksen, tiimikoulutuksen - tiimioppimisen merkitystä organisatioiden uudistumisessa. Työ ei ole helppoa, koska monet organisaatiot ovat omalla tavallaan bentonisoituneet omaan muottiinsa, esimekkinä koulutusorganisatiot. Yhtiö on toiminut laajasti eri koulutusasteilla perusopetuksesta korkea-asteelle ja edelleen liike-elämässä. Tiimikoulutus/ -oppiminen perustuu dialogisuuteen, opiskelijoiden vastuuttamiseen (tiimileaderit), koulutettuihin tiimivalmentajiin ja ajattelussa korostuu oikeudenmukaisuus ja eettisyys.Yhtenä keskeisenä osana on tiimimestareiden, valmentajien (koulutettu tähän asti n. 1500) yhä kasvava valmentava koulutus. Nämä toimivat jatkossa oman organisaationsa kouluttajina. Kysymyksinä nousevat mm.: Miten saada ihmiset oppimaan, kun ei saa opettaa, miten parannat työtäsi koko ajan? On kuitenkin muistettava, että tiimioppiminen on kuitenkin vain väline oppimisessa.

Organisaation yhtenä keskeisenä ominaisuutena on oppiva organisaatio. Niin koulutuksessa kuin yrityksen muutosprosessissa johdon täysi sitoutuminen on ehdoton edellytys toiminnan onnistumiselle. Organisaation on oltava tekijöittensä elävä organisaatio, jossa sallitaan itseohjautuvuus, innovatiivisuus. Tärkeitä elementtejä ovat itsensä johtaminen, kokonaisvaltainen ajattelu. Työnteijöiden omaa täyttä potentialisuutta on pystyttävä hyödyntämään. On uskallettava tehdä eikä aina kysyä lupaa. Keskeistä onkin organisatiossa toimivien henkilöiden keskinäinen luottamus. Tiimiakatemia Global Partus Oy:n tavoitteena on tulosten ja koulutuksen vahvistamiseksi rakentaa ns. mallipaikkoja eli mallintaa muutosprosesseja.

Klubimme jäsen Aila Virtanen piti 10.5. 2017 esityksen aiheesta Lotta Svärd ja naisten sotasankaruus.

 

Lotta Svärd -järjestö perustettiin v. 1918. Järjestön nimi juontaa alkunsa J.L. Runebergin runosta "Lotta Svärd" Vänrikki Stoolin tarinoissa Suomen sodasta 1808 - 1809. Järjestö lakkautettiin v. 1944 Neuvostoliittoa käydyn jatkosodan jälkeen fasistisena järjestönä. Jäseniä järjestösssä oli 173 000. Sodassa lottia kuoli 287. Sodassa lotat eivät kantaneet asetta.

Järjestön tavoitteena oli mm. herättää ja lujittaa suojeluskunta-aatetta, suojata isänmaata,kotia ja uskontoa. Toiminnan osana oli valistustyö. Työtä varten järjestö jakautui jaoksiin mm. lääkintä, muonitus. Ajan poliittiden hengen mukaisesti sodan jälkeen kuva Lotta Svärd -järjestöstä oli negatiivinen. Tänä päivänä kuva on hyvin positiivinen ja järjestön tekemä työ on saanut ansaitsemansa arvostuksen. Sodan jälkeisenä aikana on lotista kuitenkin pidetty huolta. Tämän mahdollistii järjestön rahavarojen taloudellisesti järkevät rahansiirrot.

Aila Virtasen kanssa sotasankaruustutkimusta ovat tehneet Anna-Maija Jämsä ja Tuomo Takala. Aineisto tutkimukseen saatiin Lotta Svärd -lehdestä vuosikerroista 1939 - 1944. Lehdissä käsiteltiin 120 sivulla naisten sotasankaruutta. Puolustushallinnon aineisto hankittiin Kansallisarkistomme Sörnäisten toimipisteestä. Kaiken kaikkiaan lähdemateriaalia on vähän ko. aiheesta.

Sankaruuden teemat jaettiin 4 kokonaisuuteen: äiti, sotilas, ulkoinen olemus/ käyttäytyminen ja pyhä uhri.           

1. Äiti: Huolenpito, koti rintamalla, sotilaiden äiti, raskaat työt, vainajista huolehtiminen, rohkeus, epäitsekkyys.

2. Sotilas: Lotta haluttiin esittää sotilaana, tämä kuvaus osana armeijaa, sotilaallinen käyttäytyminen, uniformun kantaminen -samanarvoisuus miesten kanssa.

3. Ulkoasu/ käyttäytyminen: Tarkat pukeutumisohjeet, iloisuus, vahva velvollisuuden tunne, ei valiteta, hiljainen, nöyryys. (Lottia jouduttiin myös rankaisemaan huonosta käyttäytymisestä. Tapauksisa aina naisen vika).

4. Pyhä uhri: Toiminta isänmaan puolesta, nostettiin esille sankarikuolemat, suurin kunnia oli antaa henkensä isänmaan puolesta - sankaruuden korkein aste.

Aila Virtasen erinomainen esitys synnytti niin esityksen aikana kuin sen jälkeenkin vilkkaan ja monipuolisen keskustelun.

3.5.2017 Antero Halinen kertoi maaseutuyrittämisen uusista tuulista

Tietotekniikka ja uusi teknologia on vyörynyt ja vyörymässä maatalouteen.

Antero kertoi, että on jo kehitetty laitteistoja, jotka pellolla kulkiessaan analysoivat ravinteita tai kosteutta maaperästä ja täsmälaittavat niitä oikeisiin kohteisiin. Samoin ilmasta voidaan kuvata pelto ja kuvasta analysoida, mihin kohtiin pellolla tarvitaan mitäkin lannoitteita jne.

Suomalainen keksintö ÄLYPERUNA seuraa muita perunoita koko perunoiden elämänkaaren ja kertoo täsmällistä tietoa, mitä oikeat perunat eri elämänkaaren vaiheissa tarvitsevat pellossa, varastossa, jne. Laite sisältää pienessä kotelossa kiihtyvyysanturin, hiilidioksidianturin, lämpötila- ja kosteusanturin sekä muistipiirin, akun ja bluetooth-lähettimen, jonka välityksellä data siirtyy pilvipalvelimeen. Ks esim https://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniikka/nain-toimii-alyperuna-versio-2-0-jo-suunnitteilla/

Nuoret tuovat mukanaan aivan uudentyyppistä yrittämiskulttuuria, mistä esimerkkinä on nokialainen Leevi, 14v (ks esim https://www.aamulehti.fi/kotimaa/nokialainen-leevi-14-perusti-yrityksen-ja-on-valmis-kaivamaan-vaikka-ojia-24145453/.

Pekka Risku

26.4. Pekka Risku piti esityksen aiheesta Oppimisen uudistuminen - opetuksen ja opettajankoulutuksen haasteet tulevaisuudessa

Jo kolmisenkymmentä vuotta on pohdittu oppimista koulussa ja työelämässä, ks esim Resnik 1987.

Tyelämässä oppiminen lähtee konkreettisista ongelmista. Koulussa opiskelu on ainekeskeistä ja ainejakoista.

Erilaisia työssä oppimisen mhdollisuuksia on kokeiltu ja kokeillaan koko ajan, mutta muutos perinteisestä oppimisesta-opettamisesta on vaikeaa. Kokeiluista on tehty tutkimuksia ja ne osoittavat, että oppilaista tulee työelämää ajatellen "käytettävämpiä", osaavat asioiden perusteet, mutta eivät yksityiskohtia ja teorioita niin hyvin kuin perinteisestä koulutusmallista tulevat.

Valtion rahat koulutukseen ovat vähentyneet ja vähentyneät lisääkin. Tällöin työelämälähtöisyys ja tietotekniikan hyväksikäyttö tulevat lisääntymään. Opettavat muuttuvat enemmän ohjaajiksi ja valmentajiksi. Ongelmana tulee olemaan, että yrityksille pitäisi alkaa maksamaan korvausta, kun "opetus" siirtyy lisääntyvässä määrin työpaikoille. Yrittäjyyskasvatus saattaa olla yksi avain jatkossa: oppilaiden sisäistä yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä tuetaan entistä enemmän.

12.4.2017 klubin päääsiäislounas oli tällä kertaa Primuksessa

Kolmen ruokalajin lounas oli herkullinen ja esimerkiksi alkupalalautanen ” Tyrnimarinoitua lohta, hernepyreetä ja vihersalaattia” oli myös taiteellinen! Pääruokana oli pitkään haudutettua karitsan paahtopaistia ja timjamikastiketta ja aurajuustoperunaterriiniä, ja jälkiruoaksi Marenki-hedelmätrifle ja kahvi ja tee. Mukana oli lähes 30 klubilaista ja vaimoa ja muutama leski.

Lounaan jälkeen kirkkoherra ARTO VIITALA alusti aiheesta Martti Luther - Reformaation juhlavuosi. Alustuksessa Viitala kertoi kirkon tilanteesta Suomessa ja toi esiin myös niitä vaikutuksia, joita protestanttisuudella/luterilaisuudella on ollut yhteiskuntaamme.

1980 Suomalaisista kuului kirkkoon noin 90% ja tällä hetkellä noin 72%, ja osuus on vähenemässä noin 1% vuodessa. Erot maan eri osien välillä ovat suuria. Kun Helsingissä noin 50% lapsista kastetaan on vastaava luku Kinnulassa 93% ja Kinnulassa kaikki lapset käyvät rippikoulun!

Luterilaisuuden leviäminen Euroopassa ja tulo Suomeen perustui todennäköisesti siihen aikaisiin kansallisvaltioihin ja niiden ruhtinaiden valtaan päättää kansallisvaltion uskonnollisesta linjauksesta ja pohjoismaissa vastaavasti kuninkaat päättivät siitä: KENEN MAA SEN USKONTO! Niinpä meillä on edelleen valtionkirkko-kansankirkko. Tärkeänä pohjoismaihin vaikuttavana tekijänä on ollut raamatun kääntäminen kansankielelle, vrt Agricola. Myös Cygnaeus oli pappi ja hän ”päästi” myös tytöt kouluun. Mieleen jäi myös, että Angela Merkel on luterilaisen papin tytär!

Tytti Solankallio-Vahteri

Klubimme jäsen Tytti Solankallio-Vahteri JAMKista piti 5.4. luokite-esitelmän: Hyvinvointialan yrittäjyys Jyvässeudulla.

 

Tytti kertoi hyvinvointiyrittäjän profiilista, hyvinvointiyrittäjyyden arjesta, hyvinvointialan yrityksistä ja esitteli hyvinvointialan SWOT-analyysin tuloksia.

Hyvinvointiyrittäjät ovat enimmäkseen naisia, joiden keski-ikä on 48 vuotta (pääosa on 50-59 -vuotiaita). Yli 40% on entisiä julkisen sektorin työntekijöitä. Koulutustaustana on eniten opistotason tutkintoja (43%), seuraavaksi peruskoulu (22%). 40%:lla ei ollut yrittäjäkoulutusta. Yritys työllistää 1-9 henkilöä, useimmiten 2-3. Liikevaihto on 167.000-833.00€. Motivaatiotaso on korkea, usko tulevaisuuteen, joustavuus, kustannustietoisuus, palvelualttius ja asiakaslähtöisyys on heille ominasta. Riskejä ja koetinkiviä ovat mm. isot kansalliset ja kansainväliset ketjut ja pääomasijoittajat.

Terveysalan yrityksistä tyypillisimpiä ovat mm. sairaankuljetus, hammashuolto, fysioterapia, kuntoutuslaitokset, sairaskodit, laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Sosiaalialan yrityksistä esim. palvelutalot ja -asunnot, lasten ja nuorten laitoshoito, kotipalvelu, lasten päivähoito.

Suuri kysymysmerkki on pian voimaan astuva uusi sote. Mikä on maakuntahallinnon, kunnan, kolmannen sektorin ja yritysten keskinäinen suhde, sähköisten palvelujen järjestäminen, yhtiöittämisen seuraukset, palvelun tarjoajien ja tuottajien suhde, suurten ja pienten yritysten suhde ja pienten yritysten pärjääminen kilpailussa.

Marketta Mäkinen ja "presidenttinä" kokouksessa toiminut Jussi Välimaa

29.3.2017 Klubimme jäsen Marketta Mäkinen kertoi Alvar Aallosta vuositeemamme näkökulmasta osaaminen, yrittäjyys, kilpailukyky

 

Alvar Aalto osallistui noin 500 rakennusprojektiin, joista yli 400 Suomessa. Aalto suunnitteli ulkomaille 90 projektia, joista 20 toteutui. Aallon luonnospiirustuksia on arkistoitu noin 100.000. Toimisto osallistui kaikkiaan 71 arkkitehtuurikilpailuun, joista voitti 27, sijoittui toiseksi 10:ssä, kolmanneksi 4:ssä, lunastuksia 4. 

Aallolla oli arkkitehtehtitoimistoja Jyväskylässä 1923-1927, Turussa 1927-33 ja Helsingissä 1933-1994. Aallon kuoleman jälkeen 1976 Elissa Aallon johdolla saatettiin loppuun kesken jääneet projektit. Toimisto lopetti toimintansa 1994 Elissa Aallon kuolinvuonna. Nykyään Tiilimäen toimiston tiloissa toimii Alvar Aalto Säätiö.

1930-40 -luvuilla Aalto sai toimeksiantonsa kilpailutoiminnan ohella pääasiassa puualan teollisuudelta, 50-luvulta lähtien yhteiskunnalta ja sen eri instituutioilta (kirkot, yliopistot, kaupungin/kunnantalot, museot, teatterit, kirjastot) ja 1960-luvulta lähtien yhä enemmän ulkomailta.

Aalto oli kekseliäs, innovatiivinen ja radikaali uuden kehittelijä. Hänellä onkin useita patentteja muun muassa puuntaivutuksista, joita hän yhdessä huonekalutehtailija Otto Korhosen kanssa sovelsi tuolien ja pöytien jalkoihin (L-, Y- ja X-mallit).

Aalto oli lukuisten kansainvälisten, tieteellisten, taiteellisten ja ammatillisten yhteisöjen kunniajäsen ja kunniatohtori. Hän toimi Suomen Arkkitehtiliiton SAFAn puheenjohtajana v. 1943-58, Suomen Akatemian jäsenenä vuodesta 1955 ja esimiehenä v. 196368. Alvar Aalto kuuluu maailman arvostetuimpien huippuarkkitehtien pieneen joukkoon. 

 

 

22.3.2017 Past-presidenttimme Hannakaisa Isomäki kertoi kansainväisyystoimikunnan kokouksen antia

Kansainvälisystoimikunta on pitänyt kokouksen14.2.2017. Toimikunnan kokouksessa todettua:  

- tällä hetkellä klubilla on kv-toimintaa: Polio+-keräys, lääkäripankin tukeminen, Mean Sokitin koulunkäynnin tukeminen, nuorisovaihtotoiminta sekä ystävyysklubi Hradec Kralovessa Tsekissä.

- kotikansainvälisen toiminnan kehittäminen: ulkomaalaistaustaisten henkilöiden rekrytointi klubin jäseniksi, verkottuminen muiden rotaryklubien kv-toiminnan kanssa tai yhteistoimintaa muiden kv-järjestöjen kanssa.

- kv-toiminnan kehittäminen: benchmarking-hanke, osallistuminen RI-tapahtumiin ulkomailla.

 

Petri Salminen

8.3.2017 Keski-Suomen yrittäjien puheenjohtaja, yrittäjä Petri Salminen kertoi Uudistuvasta yrittäjyydestä.

Suomessa oli 2014 noin 300 000 yritystä, joista 0,2% oli suuria, 0,9% keskisuuria, 5,5% pieniä ja 93,4% mikroyrityksiä, joissa on 1-9 henkilöä. Palkansaajia näissä yrityksissä on ollut viimeisten 30-40 vuoden aikana noin 1400000. Yrittäjistä 78000 on yli 55 vuotiaita ja 180000 on yksinyrittäjiä, joista puolet tienaa alle 2000 euroa kuussa.

Keski-Suomessa on noin 12000 yritystä, joissa työskentelee noin 27000 henkilöä. Työpaikoista ja verotuotoista noin 80% on PK-yrityksistä.

Suhtautuminen yrittämiseen on viime vuosina muuttunut huomattavasti. Tämän hetken opiskelijoista noin 20% haluaisi toimia yrittäjänä ja 80% lukiolaisista voisi harkita ryhtyvänsä yrittäjäksi tai pitää yrittäjyyttä ensisijaisena vaihtoehtona. 

Myynti ja markkinointi on muuttumassa koko ajan voimakkaasti. Jopa 70% asiakkaista aloittaa ostoprosessin verkossa. Firstbeatin tj Joni Kettunen on sanonut osuvasti, että myynti on asiakkaan ostamisen helpottamista.

 

Janne Mönkkönen

22.2. Janne Mönkkönen kertoi JJK:sta ja urheilusta liiketoimintana

Virallinen otsikko oli "Osakeyhtiömuotoinen urheiluseuratoiminta: urheilullisen, taloudellisen ja sosiaalisen mittarin samanaikainen optimointi JJK:ssa", mutta saimme huippuseuroilla on monipuolisen kuvan yleensä urheilubisneksestä, joka on aika monimutkainen. Seurat ovat nykyään ainakin Suomessa osakeyhtiöitä, mutta pelioikeudet kuuluvat ei-kaupalliselle seuralle tai yhdistykselle.

Kansainvälisillä huippuseuroilla jalkapallossa on lähes aina suuri historiallinen tausta, suuri sosiaalinen pääoma (fanikulttuuri?) ja suuret taloudelliset resurssit. Brittifutiksessa tasapainoillaan sen kanssa, miten kilpailullisia ollaan ja mikä on lopputulos. Kuitenkin nykypäivän brittiseuroista 95% on samoja kuin vuonna 1923. Vuodesta 1991 lähtien katsottuna yli puolet seuroista on kuitenkin jossakin vaiheessa ollut maksukyvytön. Suurin syy on pelaajien (samoin kuin tenniksessä) palkkojen/palkkioiden hurja nousu monikertaiseksi parissa vuosikymmenessä.

JJK:lla ei luonnollisesti ole mahdollisuuksia hankkia kv-huippupelaajia joukkueeseensa ja seuran teemana onkin VEIKKAUSLIIGAA OMAN KYLÄN POJILLA. JJK on kilpailukykyinen kasvattajaseura, joka mahdollistaa pelaajapolun noin 1200:lle juniorille! Nyt JJK:lla on tavoitteena löytää yrityksiä tukemaan joukkuetta esim niin, että yritys tukee yhtä pelaajaa, josta tulee tuon yrityksen kummipelaaja. 

Jorma Paananen raportoi.
Tuleva presidentti Petri Kilpinen kuuntelee kommentteja.

15.2.2017 Terveisiä piirineuvoston kokouksesta ja tulevan kauden ohjelmasuunnittelua

Klubimme jäsen Jorma Paananen toi terveisiä 11.2.2017 pidetystä piirineuvoston kokouksesta. Tärkeä uutinen oli, että jäsenmaksu pysyy ennallaan. Piirineuvosto päätti myös, että kauden 2017-2018 teemaa Making a Difference ei suomenneta. Jäsenkato huolestuttaa valtakunnallisesti. 10 vuoden aikana on menetetty noin 1600 rotaria. Jäsenhankintaa tuleekin tehostaa ja Rotaryjärjestön julkisuuskuvaa parantaa.

 

 

 

 

 

 

Rotaryvuoden 2017-2018 klubiohjelmamme suunnittelua

Tuleva presidentti Petri Kilpinen on koonnut klubilaisten toiveita ja ehdotuksia ensi kauden ohjelmaan. Petri oli työstänyt ohjelmaluonnoksen, jossa on huomioitu Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden taival. Tulevista vierailukohteista esitettiin myös toiveita. Klubilaiset olivat toivoneet tämäntyyppistä osallistavaa ohjelmasuunnittelua.

8.2.2017 Jussi Välimaa ”Yliopistot, osaaminen & yhteiskunta – historiallinen näkökulma”

Jussi piti hyvin mielenkiintoisen esitelmän, joka sisälsi niin paljon asiaa, että on paras laittaa linkki nettiosoitteeseen http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=724 jossa esitys löytyy täydellisenä.

Presidenttimme Asta avasi kokouksen
Tiina Nyyssönen
Tulevaisuuden hahmottelua
Jäseniä oli runsaasti paikalla

1.2.2017 Luokanopettajankoulutuksen uusista tuulista

Tiina Nyyssönen kertoi siitä, millaista osaamista haluamme tuottaa ja miten sitä pitäisi tuottaa! Lähtökohtana on se tosiasia, että nykyisen koulutuksen saavat opettajat opettavat vielä 40 vuoden ajan tuntemattoman tulevaisuuden yhteiskuntaa varten.

Luokkanopettajakoulutuksen opetussuunnitelmassa (OPS) vuosille 2014-2017 siirryttiin jo oppiainejakoisuudesta ilmiöpohjaiseen opetussuunnitelmaan ja nyt on vireillä uusi OPS vuosille 2017-2020. Ilmiöpohjaisuuden lisäksi tulevaisuudessa tarvitaan monikulttuurista osaamista ja suomalaisen yhteiskunnan yrittäjyyttä, kilpailukykyä ja kansainvälistymistä.

MITÄ PITÄISI OPETTAA JA OPPIA, JOS PITÄISI MUUTTAA VIERAALLE PLANEETALLE JA MATKA KESTÄISI VIISI VUOTTA?

Tavoitteeseen voidaan päästä kehittämällä laitoksen omaa toimintakulttuuria, opetussuunnitelmia, opetusohjelmaa, opiskelijavalintoja jne. Tiina kävi näitä lävitse monipuolisesta ja esitys herätti runsaasti keskustelua. Esimerkkeinä oli jo nyt käytössä olevia ratkaisuja. "Juliet"-teemaryhmässä opiskellaan englannin kielellä, "Muka-Kaksoset" ryhmässä opiskelijat saavat luokanopettajan ja musiikin opettajan pätevyyden, "Opet pilvessä" ryhmä hyödyntää teknologiaa. Uudet opetussuunnitelmat ja ratkaisut antavat tähän mahdollisuuden. 

Koulutusta voidaan toteuttaa myös täysin uusilla tavoilla, mm. koulun "valtaus" Ylöjärvellä 2015: Toffolandia; ja MikäMikä-päivät Säynätsalon yhtenäiskoulussa maaliskuussa 2017.

Minna Hiekkataipale

25.1.2017 Koulutuspäällikkö Minna Hiekkataipale: Hyvä henkilöstö, mutta pahat pomot? Esimiesten kokemuksia asiantuntijaorganisaation eettisistä ongelmista

Minna oli haastatellut 20 esimiestä neljästä ammattikorkeakoulusta selvittääkseen eteen tulleita eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia. Eettinen ongelma syntyy, kun henkilö ei tiedä/tunnista, mikä on oikea tai väärä tapa toimia ja/tai henkilö tietää miten pitäisi toimia, mutta ei eri syistä toimi niin kuin pitäisi.

Eettisiä ongelma-alueita saatiin ryhmiteltyä seuraavasti: oman edun tavoittelu, tehtävien laiminlyönti, salatut tarkoitusperät, tavoitteiden ja resurssien välinen kuilu ja työntekijöiden väliset ihmissuhdekonfliktit.

Aineistosta löytyi myös viisi tapaa ongelmien käsittelyyn. Periaatteellinen strategia perustui kirkkaisiin henkilökohtaisiin arvoihin ja velvollisuuden tunteeseen ja rohkeaan puuttumiseen ongelmatilanteisiin. Eristäytymisstrategiassa pyrittiin suojaamaan "oma tontti" ja selviytyä yksin. "Hyvä paimen" strategiassa pyrittiin synnyttämään keskusteleva ilmapiiri ja näyttämään omaa hyvää esimerkkiä. Välimiesstrategiassa pyrittiin löytämään kaikkia tyydyttävä ratkaisu ja välttelemään konflikteja. Sivustakatsojan strategiassa lakaistiin ongelmat aktiivisesti "maton alle".

Minna toi hyvin esille eri strategioiden hyviä ja huonoja puolia. Parhaimmalta näytti Periaatteellinen strategia!

Saisiko olla Livekuvitusta, visualisointeja ja piirrosvideoita?

18.1.2017 kuulimme erittäin mukaansa tempaavan esityksen. Redanredan Oy on Linda Saukko-Raudan v. 2010 perustama pikkupikkuyritys, joka tarjoaa livekuvitusta seminaareissa, tapahtumissa ja työpajoissa. Linda tekee toki myös muunlaisia kuvituksia, piirrostiivistyksiä ja visualisointeja tilaustöinä.

”Piirtelin kaikessa rauhassa sarjakuvia blogiini, kunnes kuvitustarjouspyyntöjen tulva pakotti perustamaan yrityksen. Tai no, tuli muutama tarjouskysely ja ne saivat sisäisen yrittäjyyteni heräämään. Päätin siis ryhtyä värkkäilemään piirroksia päivätöiden ohessa, keittiönpöydän ääressä ja yömyöhällä kotona. Syksyllä 2015 tein päätöksen ryhtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. (En ole katunut.)”

Linda on Jyväskylän yliopistosta valmistunut FM, entinen verkkopedagogiikan suunnittelija ja taustaltani kieltenopettaja (ruotsi, englanti). Pohjalaisena on yrittäjyys ollut hänelle tuttua.

Vuoden 2016 aikana Linda on kutsuttu visualisoimaan kymmenissä tapahtumissa kotimaassa ja ulkomailla. Oy on alkanut tuottaa taloudellisestikin mukavasti. Töitä olisi jopa liikaakin ja niitä on joutunut vähän rajoittamaankin.

Linda piirtelee siis kuulemiaan esityksiä ipadille. Nordic Business Forumissa kuvat näytettiin esityksen jälkeen, mutta joskus esityksen aikanakin. Tällöin esityksen täytyy olla hyvä, jotta kuulijat kuuntelisivat sitä eivätkä pelkästään Lindan mainioiden online-kuvien syntyä. Useimpien mielestä Linda osaa pelkistää erittäin hyvin esittäjien sanomaa!

Nyt hänelle on tullut yhteydenotto jopa World Business Forumista ja keikkoja saattaa tulla Australiaa myöten!

 

Koko vuoden 2016 eksoottisin keikka oli Prodekon eli tuotantotalouden Killan juhlaseminaari Finlandia-talolla juuri ennen vappua. "Suosituin kuva oli tämä, jossa tiivistin Matti Alahuhdan ja Risto Siilasmaan keskustelua johtajuudesta. Keikka oli tosiaan jännä: koolla yli 300 tuotantotalouden opiskelijaa, vaikutusvaltaisia alumneja ja laitosväkeä – sekä yksi humanisti tiivistämässä puheita kuviksi. Olo oli kuin kanilla ketunkolossa."

 

Muistatko Menestyksen portaat ja nuorten 2016 MM-jääkiekon kultajoukkueen, tietenkin muistat? "Selvästi suosituin kuvani viime vuodelta. Esiintyi taajaan mediassa ja eri yritysblogeissa, harvat mainitsivat tekijää (Olen kuullut, että alkuperäinen joukkueen pukukopissa ollut juliste on päätynyt joukkueen nimmareilla varustettuna jääkiekkomuseoon Tampereelle.)"

Lue lisää Lindasta ja Redanredan Oy:stä klikkaamalla kotisivua tästä ja blogisivua tästä.

Klubilaisia Ruusupuiston pääaulan portaikossa.
Jussi Välimaa ja Tiina Nyyssönen esittelevät Ruusupuiston tiloja.
Veikko Hirvimäen puuveistos Ohitus vuodelta 2015 Ruusupuiston pääaulassa. Teos on Valtion taideteostoimikunnan tilaustyö.

11.1.2017 Vierailu Ruusupuistossa

Saimme tutustua Ruusupuiston upeaan rakennukseen Jussi Välimaan ja Tiina Nyyssösen opastuksella. Rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 2013 ja valmista oli toukokuussa 2015. Rakennuksen pääsuunnittelija oli Sarlotta Narjus Sarc Oy:stä ja projektijohtourakoitsija NCC Rakennus Oy.

Rakennuksessa toimivat Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Koulutuksen tutkimuslaitos ja avoin yliopisto. Työntekijöitä on kaikkiaan n. 300 ja opiskelijoita 1000.

Toiminta jakautuu neljään lohkoon: opetus, oppiminen, koulutus ja tutkimus sekä lisäksi hallinto. Tilasuunnittelussa on kuunneltu henkilöstöä ja otettu ehdotuksia hyvin huomioon. Rakennuksessa on neljä lobbya, joissa tiloja monimuuntotiloista, luentosaleihin, hiljaisiin huoneisiin ja tutkijankoppeihin.

4.1.2017 Kanadalainen vaihtarimme Eric Trembley esittäytyi ja Jyvässhakin puheenjohtaja Markku Raitanen piti esityksen

 

Teimme Anssi Halmesvirran pyynnöstä ohjelman muutoksen. Anssin esitelmän tilalla kuulimme Markku Raitasen esityksen. Anssi Halmesvirran esitelmä on siirtynyt myöhempään ajankohtaan.

Eric Trembley Kanadasta

Eric Trembley on klubimme ja Päijänne-klubin yhteinen vaihtari. Eric kertoi vauhdikkaasti itsestään ja olostaan Suomessa. Hän on 17-vuotias lukiolainen ja käy vaihtoaikanaan Muuramen lukiota. Eric on yrittäjäperheestä ja harrastaa pitkänmatkan juoksua, IT-asioita, AV-taidetta, 3D-animaatioita ja piirtämistä. Hän aikoo pyrkiä taidekorkeakouluun Kanadassa lukiovuoden jälkeen. Eric on viihtynyt erinomaisesti Suomessa, hänellä on paljon kavereita täällä. Myös kolme Lapin-matkaa ja Thaimaan-matka ovat olleet suuria elämyksiä Suomen-vaihdon aikana.

 

Markku Raitanen: Shakin pedagoginen merkitys erityisesti lasten ja nuorten shakkivalmennuksessa sekä Jyväskylän tuleva junioritoiminta

Markku Raitanen on ollut 5 vuotta Jyvässhakin puheenjohtaja ja on myös Suomen shakkiliiton hallituksen jäsen sekä nykyisin myös shakkiliiton työntekijä, jonka tehtävänä on olla yhdyshenkilönä nuorten kerhoihin Suomessa. Markku Raitanen on intohimoinen shakin harrastaja ja pelaaja, jonka sydäntä lähellä on nuorioshakkitoiminta. Koulushakkitoimintaa on vilkastunut ja tavoitteena on saada shakki mukaan koulujen iltapäiväkerhoihin. Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan keskittymishäiriöiset nuoret ovat saaneet apua shakista, jonka peluu vaatii tarkkaavaisuutta, keskittymistä ja huolellisuutta, mistä Markku Raitasellakin on kokemusta opettajan työssään. Shakki ei ole peli pelien joukossa, sillä shakilla on todettu olevan pedagogisia hyveitä

Eric Trembley kertoo vaihtarikokemuksistaan.
Markku Raitanen kertoo shakin pedagogisesta merkityksestä.

Joululounas 14.12.2016 Scandicissa

Joululounasta kuvaavat hyvin sanat herkullinen, monipuolinen, rauhaisa, viihtyisä, tunnelmallinen!

Kalapohjaisia herkkuja samoin kuin muitakin alkuruokaherkkuja oli todella runsaasti ja jokaisen makuun löytyi varmaan sopivia paloja. Kinkkua ja kalkkunaa löytyi myös valikosta.

Pääruokana oli tietenkin lanttu- ja porkkanalaatikkoa lisukkeineen ja kinkun sijasta hyvin haudutettua ja mureaa härkää.

Ja jälkiruokavalikko oli myös laaja ja herkullinen.

Ruokailu kummassakin pöydässä sujui mukavan keskustelun merkeissä.

Suurkiitos Marjalle järjestelyistä!

 

Anne Mäntysaari

23.11. Ovatko AMK-maisterit valemaistereita?

Koulutuspäällikkä Anne Mäntysaari JAMK:sta alusti aiheesta ja se herätti runsaan ja mielenkiintoisen keskustelun. Yhtäältä koulutus on määrältään yhtä suurta kuin yliopiston maisteriopinnoissa ja JAMKin opiskelijat työllistyvät lähes 100%:sti. Heidän on pitänyt olla alakohtaista työkokemusta vähi9ntään 3 vuotta "alemman" AMK-tutkinnon jälkeen päästäkseen ylempään AMK-koulutukseen. Koulutuksen sisältö on jossakin määrin erilaista, yliopistossa varsinkin tutkimustyyppinen koulutus (gradun tekoon liittyvät opinnot) on paljon laajempaa.

Hyvänä puolena JAMK-opinnoissa on, että ne sidotaan kiinteästi työelämään, organisaatioiden ongelmien ratkaisuun ja osaamisen kehittämiseen.

Nykyinen käytäntö nimikkeissä ei oikein ole hyvä, esim insinööri (ylempi AMK), osionomi (ylempi AMK) jne. Pitäisikö keksiä uusi titteli JAMKin "maistereille?

Piirikuvernööri Pekka Tähtinen ja hallituksemme jäseniä aamupäivän palaverissa. Vasemmalta Pekka Tähtinen, Markku Ahila, Hannakaisa Isomäki, Marketta Mäkinen, presidenttimme Asta Wahlgren ja Petri Kilpinen. Heikki Rusko otti valokuvan.
Piirikuvernööri Pekka Tähtinen

16.11.2016 Piirikuvernööri Pekka Tähtinen

Aamupäivällä Pekka tapasi klubin hallituksen jäseniä ja lounaan jälkeen esitteli kauden Rotary-tavoitteita ja erityisesti Suomen kaikkien piirien yhteistä projektia kerätä 1 000 000 euroa hyväntekeväisyyteen. Tämä ajatus syntyi, kun sekä Suomi että Rotaryliike syntyivät kumpikin 100 vuotta sitten.

Rotaryvuoden teema on ROTARY SERVING HUMANITY - ROTARY PALVELEE IHMISKUNTAA.

Sekä RI:n presidentti John E. Germ että Kuvernöörimme pitävät tärkeänä, että rotarien jäsenmäärän lasku saataisiin pysähtymään ja kääntämään kasvuun, 1-4 uutta jäsentä/klubi. Jäsenhankinnassa voivat kaikki klubin jäsenet olla aktiivisia. Kaikkiaan rotaryklubeja on 34000 ja niissä jäseniö 1,2 miljoonaan lähes kaikissa maissa ja meidän piirissämmekin on yli 2000.

Toisena tavoitteena on Rotarysäätiön 100-vuotisjuhlan kunniaksi kartuttaa rahastoja, ja meidän osalta se olisi siis aktiivinen osallistuminen tuohon miljoonan euron kerääämiseen. Mehän olemme jo päättäneet, että keräämme jäsenmaksun yhteydessä joka jäseneltä 30 euroa. Lisäksi meidän tulisi hankkia erilaisille projekteilla vastaava summe, eli noin 1500 euroa ja yrityksiltä lahjoituksian tai muilla yhteistyötavoilla 1500-2000 euroa.

Kolmantena tavoitteena on, että jokainen rotary vähintään käy tutustumassa My Rotary-sivustoon ja tästä tulee klubissamme varmaankin opastusta kaikille myöhemmin.

Esityksessä yhtenä ajatuksena oli myös rotarien julkisuuskuvan parantaminen mm. tekemällä hyväntekeväisyys keskeiseksi toimintakärjeksi, ja siinä mielessä miljoonan euron kerääminen antaa tähän oivan mahdollisuuden.

Pekan kaksi esitystä ovat jäsensivuillamme ja pääset katsomaan niitä klikkaamalla tästä.

9.11.2016 Pertti Malkki JAMKin Hyvinvointiyksiköstä kertoi kuinka hyvinvointialan uudistus vastaa sote-uudistuksen

 

Hyvinvointiyksikön johtaja Pertti Malkki esitteli JAMKin organisaatiota ja hyvinvointiyksikön koulutusaloja, joita on kahdeksan. Malkki totesi, että tietyt perusasiat opitaan koulutuksessa, mutta tulevaisuuden työntekijän on osattava työskennellä moniammatillisissa tiimeissä. Niissä tapahtuu oppimista käytännön tilanteissa yhteistyössä muiden ammattiosaajien kanssa. Tämä on haaste myös koullutusorganisaatioille, joiden tulee päästä pois opinpolkujen siiloista. Digitalisaatio ja muutoinkin uudet teknologiat haastavat kouluttajia, opiskelijoita ja työntekijöitä. Koulutusorganisaatioiden tulee siirtyä tutkintokeskeisyydestä osaamiskeskeisyyteen. Tulevaisuuden työntekijä voi olla esimerkiksi "insinööri-fysioterapeutti".

Maakunta- ja sote-uudistus tulee olemaan paljon suurempi asia kuin tällä hetkellä arvaammekaan. Kunnilta siirtyy 400 organisaatiota ja 215.000 henkilötyövuotta 18 maakuntaan. Kuntatyöntekijöitä on tällä hetkellä hieman yli 400.000, joista noin puolet eläköityvät kymmenen vuoden sisällä. Yksistään tämä lisää valtavia haasteita koulutusorganisaatioille ja JAMKille, jotta pystytään vastaamaan sote-uudistukseen.

Lisätietoa: http://www.jamk.fi/fi/Tietoa-JAMKista/Hyvinvointiyksikko/

 

Yksikönjohtaja Pertti Malkki klubissamme.
Pekka Äänismaa

26.10.2016 Pekka Äänismaa kertoi Tarvaalan BIOTALOUSKAMPUKSESTA

JAMK:n organisaatioon kuuluva  Biotalouskampus on biotalousalan osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisen paikka, jossa alan yrittäjät, investoijat, tutkijat, kehittäjät ja opiskelijat kohtaavat.

Kestävä maatalous, bioenergia,puhdas vesi: bio- ja kiertotaloutta ja resurssiviisautta ja sitä kautta uutta biotaloutta, innovaatioita, liiketoimintaa ja yrityksiä. Mukana on runsaasti alan yrityksiä.

Tarvaalassa on myös agrologi- (AMK) koulutusta, vuosittain otetaan noin 40 opiskelijaa. Myös ulkomaalaisia opiskelijoita on runsaasti.

Kattilatestauslaboratoriossa on mahdollisuus analysoida savukaasuista myös hiukkasia hiilimonoksidin, hiilidioksidin, typen oksidien, rikin, ym lisäksi.

Todella mielenkiintoinen osa eitystä oli oksahakkeen ja puuaineksen erottelumenetelmät, jonka avulla voidaan erotella sisäoksien ja kuoren uuteaineita. Nuo osat sisältävät monia antioksidanttisia, antimikrobisia ja syöpää vastustavia ainesosia, joista voidaan tehdä lisäravinteita, funktionaalisia ruokia, lääkkeitä.

Biotalousyhteistyö on käynnistynyt myös Kiinaan!

Lue lisää osoitteessa http://www.biotalouskampus.fi/



 

Heikki Koponen
Tytti Solankallio-Vahteri

12.10.2016 Nuorisovaihtoasiaa

 

Kokous alkoi syntymäpäiväonnittelulla: alkavalla viikolla Heikki Koponen 87 vuotta!

Nuorisovaihtoasiamiehemme Tytti Solankallio-Vahteri kertoi nuorisovaihdosta ja sen ajankohtaisista asioista.

Tällä hetkellä klubillamme on vaihto-oppilas Eric Trembley Kanadasta ja Olivia Ollikainen on Kanadassa. Hänellä on perheet sovittu, vaikka isäntäperheiden löytäminen on joskus vaikeaa. Olisi hyvä saada jonkinlainen "perhepankki", jossa olisi entisiä, nykyisiä ja mahdollisia uusia perheitä, jäseniltämme odotetaan aktiivisuutta. Perheiden saamisessa auttaisi, jos heitä muistettaisiin jotenkin, esimerkiksi viime vuonna kutsuttiin isäntäperhe kokoukseemme. Isäntäperheille tulee uudesta "ystävyydestä" usein pitkäaikainen ystävyyssuhde. Voisi olla hyvä, jos kustakin vaihto-oppilaasta tehtäisiin jonkinlainen "loppuraportti", yritetään viedä asiaa eteenpäin Suomen Rotaryssa.

Uusia jäseniä pitäisi saada nuorisovaihtokoulutukseen. Lukukauden kestävän nuorisovaihdon lisäksi suosittuja ovat kesä- ja leirivaihdot.

Lue nuorisovaihdosta lisää osoitteessa rye.fi

Vuosikokous 5.10.2016

Presidenttimme Asta Wahlgren avasi kokouksen.

Puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Halinen ja sihteeriksi Marketta Mäkinen.

Edellisen kauden sihteeri Petri Kilpinen esitteli toimintakertomuksen pastpresidenttimme Hannakaisa Isomäen ollessa estynyt. Hyväksyttiin pienin tarkennuksin.

Tilinpäätöksen ja budjetin esitteli rahastonhoitajamme Janne Mönkkönen ja toimintasuunnitelman Asta Wahlgren, ja ne hyväksyttiin. Jäsenmaksuun tuli pieni korotus.

Pöytäkirjan liitteineen tulee lähiaikoina jäsensivuillemme.

Konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi esittelee Keskisuomalainen-konsernia ja median murrosta.
Päätoimittaja Pekka Mervola kertoo sanomalehti Keskisuomalaisesta.

28.9.2016 Klubimme vieraili Keskisuomalaisessa. Konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi piti esityksen median murroksesta ja päätoimittaja Pekka Mervola kertoi Sanomalehti Keskisuomalaisesta.

 

Aluksi Vesa-Pekka Kangaskorpi esitteli työuraansa ja kertoi Keskisuomalaisen vaiheista nykyiseksi konserniksi ja pörssiyhtiöksi. Keskisuomalainen Oyj:n hallituksessa on edustettuna Kangaskorven sukua jo neljännessä polvessa, mikä on harvinaista Suomen mittakaavassa.

Konsernissa on 58 mediaa, joita ovat tilattavat lehdet, kaupunkilehdet, ammatti- ja erikoislehdet sekä digimediat. Työntekijöitä on lähes 1300. Liikevaihto vuonna 2015 oli 149,8,M€. Ilmoitustulot muodostavat 51%, tilattavat lehdet 33%, digimedia ja muut muodostavat loput tuloista. Konserni koostuu viidestä kokonaisuudesta, joita ovat lehtimediat, digimediat, näkyvyyspalvelut, markkinointi- ja viestintäpalvelut sekä tutkimuspalvelut. Konserni on kaupunkilehtien markkinajohtaja Suomessa. Lehtinimikkeiden määrällä mitattuna se on Suomen suurin sanoma- ja kaupunkilehtikustantaja. Suurista media-alan toimijoista konserni on ainoa, joka on kasvanut viime vuosina.

Median murroksessa digitaalisuudella on keskeinen rooli. Keskisuomalaisessa on haluttu kehittää digitaalisia palveluita ja digimediaa huolimatta siitä, että tuotot jäävät puoleen painetun median tuotoista. Keskisuomalainen haluaa olla kehityksen kärjessä ja panostaa tulevaisuuteen.

 

Päätoimittaja Pekka Mervola kertoi Keskisuomalaisen kunniakkaasta historiasta Suomen - ja samalla maailman - vanhimpana suomenkielisenä sanomalehtenä. Lehti on ilmestynyt jo145 vuotta ja sen perustivat suomalaisen sivistyneistön edustajat. Lehti haluaa olla kehityksen kärjessä ja panostaa digitaalisiin palveluihin ja osaamiseen sivistystehtäväänsä ja juuriaan unohtamatta. Keskisuomalaisen tärkeä kohderyhmä ovat Keski-Suomen maakunnan ihmiset ja uutiset maakunnasta ja muualta maakuntaan. Keskisuomalaisen slogan onkin 'valtakunnallisesti paikallinen'.

21.9.2016 Peurungan toimitusjohtaja Seppo Virta kertoi Peurungan muutoksesta perinteisestä kuntoutumislaitoksesta liikunnan, hyvinvoinnin ja matkailun monitoimijaksi

Hänen tullessaan taloon 2016 kuntoutustoiminta oli vähentymässä veteraanien ikääntymisen myötä ja Aslak ja TYK –kurssien vähentyessä ja lakatessa. KELAkaan ei enää ole mukana nykyään yksityisen säätiön toiminnassa. Liikunta- ja Hyvinvointipalvelut ml uusi kylpylä (2011), Hilariushiiri-puisto ja Peurunka-areena ovat mahdollistaneet uusien asiakasryhmien saamisen ja tapahtumien lisäämisen ylläpitämään tasaista käyttöastetta ympäri vuoden. Käyttöaste onkin noin 70%, mikä on erittäin hyvä 740 vuodepaikkaiselle kokonaisuudelle. Vakinaista henkilöstöä on noin 170 ja liikevaihto noin 20 mEuroa. Uusia investointejakin on suunnitteilla. Esitys herätti laajan keskustelun.

14.9.2016 saimme tietoa Urheilutoimialasta Keski-Suomessa

Aila Ahonen kertoi JAMK:n Sport Business Schoolista sekä tehdyistä selvityksistä keskisuomalasesta urheilubisneksestä ja sen laajuudesta. Urheiluliiketoimintaa opiskelee vuosittain 20 opiskelijaa ja 20-30 kv vaihto-opiskelijaa.

Urheilu- ja liikuntatoimiala voidaan luokitella kolmeen alueeseen: tuotevalmistajat, tukku- ja vähittäiskaupan yritykset ja palveluntuottajat (kuten urheilu- ja liikuntakoulutus, urheiluseurat, kuntokeskukset, urheilulaitoosten toiminta, hiihto- ja laskettelukeskukset yms). TEM:n selvityksen mukaan liiketoimialan koko laajuus Suomessa on noin 5,5 miljardia euroa. Keski-Suomessa sen laajuus oli v 2013 noin 125 mEuroa ja liikevaihto alan yksityisellä sektorilla on kasvanut kahdessa vuodessa 26%. Liikunta- ja urheilutoimialaa voidaankin pitää potentiaalisena toimialana Keski-Suomessa.

7.9. Ilmasotakoulun johtaja, eversti Hyvärinen esitteli meille Ilmasotakoulun toimintaa ja roolia Suomen ilmapuolustuksen osaamisen ja kilpailukyvyn rakentajana.

 

Ilmasotakoulun visiona on olla verkottunut ja arvostettu ilmasodan edelläkävijä, joka kouluttaa tulevaisuuden ilmasodan taistelijoita ja kehittää ilmavoimien suorituskykyä soveltanalla uusinta teknologista ja IT-osaamista.

 

Kaiken toiminnan johtoajatuksena on laatu ja sitä arvioidaan kolmen vuoden välein. Viimeksi tämän vuoden alussa toiminnan laatu todettiin hyväksi.

 

Oheinen kuva kertonee kaiken!

31.8. Kansliapäällikkö Heli Leinonkoski kertoi Jyväskylän kaupungin elinkeinopolitiikasta

Yrityskehittämisen kenttä Jyväskylässä, kuten monessa muussakin kaupungissa, on hyvin moninainen. Toimijoita ovat mm. Yliopisto, Ammattikorkeakoulu, Uusyrityskeskus, JYKES, yrittäjäyhdistykset, kauppakamari, TE-toimisto ja Ely-keskus jne. Kaupungin sijoittumispalvelut yrittävät houkutella yrityksiä Jyväskylään ja v. 2016 jo 10 uutta kasvuyritystä on tullut Jyväskylään. Rallin yhteydessä järjestetty Jyväskylä Business Rally osoittautui myös lupaavaksi, paikalle tuli yli 20 pääomasijoittajaa. Uuden elinkeinobrändin BUSINESS JYVÄSKYLÄ, lanseeraus on Nordic Business Forumissa 6.-7.10. ja 26.-27.10. Kasvu Openissa.

24.8. Askel askeleelta resurssiviisaammaksi

Jäsenemme Pirkko Melville kertoi esityksessään, että luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Aluksi Pirkko esitti meille Resource Wisdom -englanninkielisen yuotuben, jonka voit katsoa ja kuunnella klikkaamalla tästä.

Resurssien viisas käyttö on nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi. Sitra ja Jyväskylän kaupunki kehittivät Kohti resurssiviisautta -yhteishankkeessa vuosina 2013–2015 toimintamallin, jonka avulla kaupungit ja kunnat voivat edistää luonnonvarojen viisasta käyttöä ja luoda edellytyksiä kestävälle hyvinvoinnille sekä tulevaisuuden menestykselle. Osana hanketta toteutettiin kaupunkilaisten ehdottamia käytännön kokeiluja sekä pilotteja liittyen mm. ruokahävikin vähentämiseen, liikenteeseen ja asumiseen. Nyt mukana on jo useita suomalaisia kaupunkeja ja kuntia jotka ovat asettaneet tavoitteekseen, että viimeistään vuonna 2050 toiminta niiden alueilla on hiilineutraalia ja jätteetöntä, ja luonnonvarojen kulutus on maapallon kantokyvyn rajoissa. Alueiden kehitystä arvioidaan neljällä resurssiviisauden indikaattorilla, jotka ovat 1) hiilijalanjälki, 2) ekologinen jalanjälki, 3) materiaalihäviöt ja 4) asukkaiden koettu hyvinvointi. Hankkeesta toivotaan syntyvän myös sekä säästöjä että kannattavaa liiketoimintaa.

Kokouksen alussa Tytti S-V kertoi vaihto-oppilaskuulumisia ja Sonja V terveisiä Tsekin klubista.

 

 

 

 

 

 

17.8.2016 Antti Rastela piti luokite-esitelmän Onko lukiokoulutus vain ylioppilaskirjoituksia varten?

 

3.8.2016 Kausi alkoi uudessa kokouspaikassa Vanhassa Asemaravintolassa.

Ruokailu noutopöydästä oli 11:30 lähtien alakerrassa, jossa meille oli varattu oma pöytä. Yläkerrassa saimme jälkiruokakahvit ja klo 12:15 Jussi Halttunen kertoi teemalla OSAAMINEN KILPAILUKYVYKSI JAMKin nykytilanteesta ja uusista kehittämistoimenpiteistä.

Jussi Halttusen esityksen diat alla erillisenä tiedostona.

Tuntematon tiedostomuotoHalttunen JAMK_esitys-generaattori.pptx (2.0 MB)
Jussi Halttusen esityksen PowerPoint-diat

Klubimme jäsenet taimia istuttamassa!

RIP Ian Riseleyn toivomuksen täyttäen klubimme 2017-18 presidentti Petri Kilpinen järjesti jälleen puun taimien istutusta metsäänsä. Yhteensä istutettiin 3500 männyn ja kuusen tainta noin 2 hehtaarin alueelle.

Istutuksissa olivat Petrin lisäksi mukana Hannakaisa, Tiina, Sonja, Marketta, Antti, Seppo, Markku, Pekka-Juhani, Antero ja Heikki. Lisäksi vaihto-oppilaamme Eric Tremblay oli mukana samoin kuin vieraileva metsämies Osku Hannuniemi.

Alla kuvakavalkaadia istutuksista. Ikävä kyllä naisjäsentemme ja Ericin taimien istutuksesta ei ole kuvia.

Rotaryvuoden 2016-17 Teema

 

JYVÄSKYLÄ-LAAJAVUOREN ROTARYKLUBIN OHJELMA 2016 - 2017

Yrittäjyys, osaaminen ja kilpailukyky

3.8. Rehtori Jussi Halttunen, JAMK: JAMK Generaattori – Korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden oppimisympäristö.

10.8. Yliopettaja Juha Timonen, JAMK: Esimiesosaamisen kehittäminen pk-yrityksissä.

17.8. Tulosaluejohtaja Antti Rastela, JAO: Onko lukiokoulutus vain ylioppilaskirjoituksia varten?

24.8. Pirkko Melville, Jyväskylän kaupunki: Askel askeleelta resurssiviisaammaksi

31.8. Kansliapäällikkö Heli Leinonkoski, Jyväskylän kaupunki: Jyväskylän kaupungin elinkeinopolitiikka

7.9. Eversti Kimmo Hyvärinen, Ilmasotakoulu: Ilmasotakoulu

14.9. Lehtorit Aila Ahonen ja Risto Rasku, JAMK: Sport Business

21.9. Toimitusjohtaja Seppo Virta, Peurunka: Perinteisestä kuntoutuslaitoksesta matkailun monitoimijaksi.

28.9. Vierailu Keskisuomalaiseen ja konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorven alustus: Median murros.

5.10. Vuosikokous

12.10. Vaihto-opiskelija ja Tytti Solankallio-Vahteri: Vaihto-oppilaan vuosi ja NVA:n tehtävät.

19.10. syysloma – ei kokousta

26.10. Johtaja Pekka Äänismaa, JAMK: Biotalouden kehittäminen ja mahdollisuudet Keski-Suomessa.

2.11. Vaalikokous ja tulevan presidentin teeman esittely sekä ohjelman suunnittelutyön käynnistys.

9.11. Yksikönjohtaja Pertti Malkki, JAMK: Kuinka hyvinvointialan uudistus vastaa sote-uudistukseen?

16.11. Piirikuvernööri Pekka Tähtinen

23.11. Koulutuspäällikkö Anne Mäntysaari, JAMK: Ovatko AMK-maisterit valemaistereita?

30.11. Yksikönjohtaja Pasi Raiskinmäki, JAMK: Korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyö innovaatioiden ja yrittäjyyden lähteenä.

8.12. Kauneimmat joululaulut (torstai)

14.12. Joululounas

4.1. Ajankohtaista

11.1. Professori Jussi Välimaa: Yliopistot, osaaminen & yhteiskunta – historiallinen näkökulma. Ruusupuisto.

18.1. Tytti Solankallio: Hyvinvointialan yrittäjyys Jyvässeudulla

25.1. Koulutuspäällikkö Minna Hiekkataipale, JAMK: Hyvä henkilöstö mutta pahat pomot? Esimiesten kokemuksia asiantuntijaorganisaation eettisistä ongelmista.

1.2. Tiina Nyyssönen: Jyväskyläläinen luokanopettajakoulutus – millaista osaamista haluamme tuottaa?

8.2. Antero Halinen: Maaseutuyrittämisen uusia tuulia

15.2. Suunnitteluryhmien ideoiden purku 

22.2. Janne Mönkkönen: "Osakeyhtiömuotoinen urheiluseuratoiminta: urheilullisen, taloudellisen ja sosiaalisen mittarin samanaikainen optimointi JJK:ssa"

1.3. Hiihtoloma – ei kokousta

8.3. Yrittäjä Petri Salminen: Uudistuva yrittäjyys

15.3. Yliopettaja Murat Akpinar, JAMK: Competitiveness

22.3. Hannakaisa Isomäki: luokite-esitelmä

29.3. Yrittäjä, FM Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy: Linda yrittäjyyden ihmemaassa.

5.4. Marketta Mäkinen: Alvar Aalto - osaaminen, yrittäjyys

12.4. Pääsiäislounas avec. Kirkkoherra Arto Viitala: Reformaation juhlavuosi.

19.4. Johtaja Matti Hautala, Suomen Punainen Risti: Turvapaikanhakijoiden vastaanotto

26.4. Yksikönjohtaja Pekka Risku, JAMK: Oppimisen uudistuminen - opetuksen ja opettajankoulutuksen haasteet tulevaisuudessa.

3.5. Ajankohtaista

10.5. Professori Aila Virtanen: Laskentatoimesta ja etiikasta

17.5. Johannes Partanen: Kuinka rakennamme litteän yrittäjämäisen organisaation?

24.5. Petri Kilpinen: Taloprojekti

31.5. Vierailu ja tutustuminen Jyväskylän Energian Keljonlahden voimalaan toimitusjohtaja Tuomo Kantolan johdolla.

7.6. Aluejohtaja Mikko Pakarinen: Case Järvi-Suomi: Nordea tänään ja huomenna.

14.6. Käätyjen vaihto