Kausi 2017-18

Jäsenemme Antti Niskanen piti luokite-esitelmän 2.8.2017 aiheesta Näyttelijätyö, Diivat

 

Teatterikuraattorityönsä ohella Antti Niskanen on tehnyt myös näyttelijän töitä. Jyväskylän kaupungin teatterin (mm. Diivat, Faijat) lisäksi hän on työskennellyt esim. Eurooppa 4:sssa pääroolissa näytelmässä "Kekkonen". Elokuvarooleja hänellä on yksi.

Jyväskylän kaupungin teatterissa on 14 kuukausipalkkaista näyttelijää ja ensi-iltoja kaudessa 6 kpl. Määrät ovat selkeästi vähentyneet 1990 - luvulta.

Uuden näytäntökauden suunnittelu alkaa n. 1,5 vuotta ennen esityksiä. Teatterinjohtaja ja ohjaaja valitsevat näyttelijät rooleihinsa punniten näyttelijöiden laatua ja tyyppisyyttä. Roolitusten jälkeen harjoitukset alkavat n. 2 kuukautta ennen esityksiä yhteisillä lukuharjoituksilla ja keskusteluilla mm. rooleista ja lavastuksesta. Ennen esitystä näyttelijä hakee tekstin kautta sisältöjä työhönsä, roolin taustoja. Muualla esitetettyihin samoihin näytelmiin haetaan eri tulkintoja ja erilaisuutta toteutukseen.

Diiva -komediaan Antti Niskanen tuli mukaan kesken prosessia alkukeskustelujen jälkeen ns. takamatkalta. Näytelmään varten tilattiin alkuperäisteksi Englannista suomennoksen epäloogisuuksien vuoksi. Roolia varten yhtenä osana oli oppia käyttämään naisten kenkiä ja vaatteita. Esitysten edetessä aikaisemmat suoritukset opettivat uusia asioita tulevia esityksiä varten roolisuoritusten toteuttamisessa. Näyttelijä ei saa esityksen aikana joutua paniikkiin. Tekstiä on tultava tilanteen mukaan improvisoidenkin.

Antin mukaan komedian toimivuus on kiinni ennen kaikkea rytmityksessä. Komedia tarvitsee aina yleisön (tässä mielessä draama on helpmpi): komedian kierre/ näyttelijä ruokkii yleisöä ja yleisö näyttelijää. Komediaa pitää tehdä tosissaan, muttei ryppyotsaisesti.

Antti Niskanen palkittiin Diiva -roolisuorituksestaan v.  2017 Muusa -palkinnolla. Tämä jaettiin nyt ensimmäistä kertaa näyttejilälle.

Jukka Muilu

9.8. kuulimme mielenkiintoisen esitelmän Aurinkoenergiasta Suomessa

Jukka Muilu, yksi Solarigo Oy:n perustajista, kertoi yrityksen mielenkiintoisesta business-ideasta ja ansaintalogiikasta. Yritys ei pelkästään myykään aurinkokennojärjestelmiä, vaan myy niillä tuotettavaa sähköä.

SOLARIGO siis toimittaa uusiutuvaa aurinkosähköä asiakkailleen paikanpäällä tuotettuna kilpailukykyisesti pitkäaikaisilla sopimuksilla!

Aurinkosähköllä voidaan kesäakana tuottaa jopa 60-80% yritysten tarvitsemasta sähköstä. Talvikuukausina osuus saattaa kuitenkin jäädä 10%:iin.

Muuramessa yritys on rakentanut aurinkosähköjärjestelmän Muuramen Hlpa-Hallin katolle.

Nurmossa Atrian tehtailla on erittäin suuri aurinkosähköjärjestelmä, jossa on Aurinkopaneeleja 9 jalkapallokentällistä – Atrian aurinkosähköpuisto valmistuu 2018. Lue lisää klikkaamalla tästä.

LUE LISÄÄ SOLARIGOSTA ja sen soimittamista järjestelmistä klikkaamalla tästä.

 

16.8.2017 esittelmänpitäjänä oli Keski-Suomen Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Seija Tiitinen-Salmela. Esitelmän aiheena oli Kestävä metsätalous.

 

Kestävä metsätalous perustuu Tiitinen-Salmelan mukaan kolmeen tekijään: Taloudelliseen, sosialiseen ja ekologiseen kestävyyteen. Taloudellinen kestävyys koostuu mm. metsän uusiutumiskyvystä, puun myyntituloista ja laaadullisesta puun tuotoksesta, sosiaalinen kestävyys vastaavasti metsiin liittyvien hyvinvointitarpeiden oikeudenmukaiseen huomioon ottamiseen, kuten metsien moniarvoisuuteen, monikäyttöisyyteen ja kansalaisten ja yhteisöjen osallitumiseen. Ekologinen kestävyys perustuu mm. arvokkaaseen elinympäristöön, säästö- ja lahopuiden jättämiseen ja vesiensuojeluun sekä jatkuvuuteen koko kiertoaikana (taimien varhaishoito,harvennukset, hakkuut, luontainen uudistaminen ja kulotus).

Keski-Suomessa metsäalan uusiutumiseen ja kasvuun on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet. maakunnassa on hyvät metsävarat ja merkittävää metsäteollisuutta. Keski-Suomen metsäohjelma 2016 - 2020 kattaa monipuolisesti metsien taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen käytön.

Esitelmässä nousi esille, että ilmastonmuutos vaikuttaa n. 10% kasvuun. Nyt kasvu on 120 miljoonaa m2, voisi olla 150 Mm2. Keski-Suomessa kuten koko Suomessakin metsän kasvu on isompi kuin hakkuut Luonnonvarakeskuksen mittausten mukaisesti, mm. metsän hoitomenetelmien kehittymisen myötä.

30.5.2018 Arktinen Neuvosto ja Suomen puheenjohtajuus, suurlähettiläs Hannu Halinen

Hannu Halisen esteen vuoksi esityksen piti klubimme jäsen, Hannu Halisen veli Antero Halinen. Klubin jäsenet saivat tehdä kysymyksiä Hannu Haliselle puhelinkaiuttimen välityksellä.

Arktinen alue onrunsaasti luonnonvaroja omaava herkkä luonnonympäristö, noin neljän miljoonan ihmisen koti, marginaalisesti asutettu, mutta maantieteelliseltä laajuudeltaan erittäin merkittävä. Se on merkittävä kauppa- ja tiedonkulkureitti.

Alue on myös geopoliittisten intressien uhkaama – toisaalta alueen rauhanomainen dialogi voi toimia kansainvälisten paineiden liennyttäjänä.

Maailman talousfoorumi (World Economic Forum, WEF) on arvioinut arktisen alueen investointipotentiaaliksi jopa n. 1 000 miljardia dollaria.Tästä Norjassa on noin 90 miljardia, Suomessa noin 50 miljardia ja Ruotsissa sekä Murmanskin alueella 25-30 miljardia kussakin.

Yhteenlasketusta potentiaalista yli puolet on energiainvestoinneissa. Muut keskeiset: kaivosteollisuus, tuulivoima, kalastus, metsät, puhdas luonto ja merialueen biotutkimus. Suomella on valtavasti arktista osaamista, itse asiassa koko Suomi on arktinen.

Suomen johtajuus:Arktisen neuvoston puheenjohtajuus:

  • ympäristönsuojelu
  • viestintäyhteydet
  • meteorologinen yhteistyö
  • koulutus

Arktisen talousneuvoston puheenjohtajuus

  • arktinen yhteistyö
  • arktinen osaaminen
  • arktisen alueen turvallisuus

Arktisen rannikkovartiostofoorumin puheenjohtajuus

Tuleva EU-puheenjohtajuus

Suomen tavoitteet arktisessa yhteistyössä: Asetetaan Suomelle tavoitteeksi saavuttaa johtoasema EU:n arktisessa ja pohjoisessa politiikassa. Vahvistetaan yritysten roolia pohjoisen ja arktisen politiikan valmistelussa. Politiikan tulee olla valtakunnallista siten, että koko Suomen yritykset huomioidaan.Tehdään Suomesta logistiikan, tietoliikenteen ja big datan globaali solmukohta.

Ehdotus työkaluksi on Arctic Office, jonka tehtävänä on mm. koota, auttaa ja ohjata suomalaisia yrityksiä hyödyntämään arktisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Vaihto-oppilaamme Olivia Ollikaisen esitys 23.8.2017 vaihto-oppilasvuodestaan Kanadan Quebecissä 2016 - 2017.

 

Esitykseen Olivia kertoi taustatietoina Kanadasta, sen kulttuurista, maantiedosta, ruokailutottumuksista. Kanada tunnetaan mm. jääkiekosta, vaahterasiirapista, ruutupaitaista miehistä. Ennen siirtymistä perheeseen New Yorkissa oli orientaatioleiri tietopaketteineen. Alusa Olivia koki lievää kulttuurishokkia poskisuudelmakäytänteessä ja työtä aiheutti ranskan kielen opiskelu, joka oli koulussa käytetävä kieli. Hänen koulunsa oli korkeatasoinen n. 1000 opiskleijan Academie Saint-Louis, johon oli aluksi vaikea "päästä sisään". Sopeutumista auttoi ahkera opiskelu, esiintyminen ja urheiluharrastus (rugby). Suomalainen koulujärjestelmä herätti paljon keskustelua.

Vaihto-oppilasvuotensa aikana Olivia asui 3 eri perheessä. Perheiden mukana Olivia lomaili, vietti juhlia ja matkusteli maassa ja vahvisti ranskan kielen taitoaan. Hänen oma rotary-klubinsa oli pieni Club Rotary de Beauport, jonka kokoukseein Olivia osallistui säännöllisesti. Esityksesään Olivia korosti lisäksi muiden vaito-oppilaiden (piirisä 30) tärkeyttä.

Vaihto-oppilasvuosi toi uuden kielen, ystvyysuhteita, tietoa uudesta maasta. rohkeutta esiintyä ja uuden urheilulajin. Kaiken kaikkiaan vuosi oli unohtumaton, positiivinen kokemus. Siitä huolimatta Suomesta saa olla ylpeä, muttei pidä liiaksi takertua Suomeen. Matkaan mukaan rohkea mieli!

 

 

Mirja Immonen

30.8.2017 Mirja Immonen kertoi Monialaisesta kuntoutuksesta

Monialaisen kuntoutuksen ensisijaisena tavoitteena on toiminta- ja työkyvyn ylläpito. Vanhenemisen myötä itsenäinen selviytyminen kotona tulee tärkeäksi. Iäkkäille suunnattujen palvelujen tarve tullee kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä, jolloin huoltosuhde on 75 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti (nyt noin 50/100).

Kuntoutuksen kustannukset ovat noin 1,9 miljardia ja työkyvyttömyyden kustannukset noin 4 miljardia euroa vuosittain.

Keski-Suomessa ollaan kehittelemässä KEHOa, eli Keski-Suomen Hyvinvoinnin ja Osaamisen keskittymää, jossa mukana ovat mm. Hippos2020, Kangas, ja Kukkula/Sairaala Nova, tavoitteena alan koulutuksen ja palvelutoiminnan uudistaminen.

Katso koko Mirjan esitys tästä.

 

Metsänhoito-opintoretki Taka-Keljoon 6.9.2017.

Tavanomaisen viikkokokouksen asemasta rotaryklubin jäseniä osallistui presidenttimme Petri Kilpisen johdolla metsänhoito-opintoretkelle illalla presidenttimme metsämaille. Retkellä tutustuimme metsän kiertokulkuun, hoitoon, hakkuisiin ja puunkäyttöön seka taloudelliseen tuottoon. Tämän lisäksi näimme kuusikoita eri ikävaiheissa ja rauduskoivikon tukkivaiheessa. Tutustuimme myös hybridihaapaan ja kirjanpitäjän tuhoihin kuusessa. Opintoretkellämme kävimme myös tarkastamassa v. 2011 ja keväällä 2017 rotaryklubimme istuttamat kuusikot. ainakin kuvan perusteella presidenttimme oli vuoden 2011 työhön hyvin tyytyväinen. Ennen ja jälkeen retken nautimme tuhdit eväät.

Kalatalouspäällikkö Matti Sipponen Pohjois-Savon ELY -keskuksesta piti esitelmän 13.9.2017 Kalatalouden globaalista ja kansallisista ajankohtaisista kysymyksistä.

Maailmanlaajuisesti kalakantojen suuruutta seurataan kalalajistoittain. Luontaiset kalakannat ovat heikentyneet ja merten läpenemisten myötä kalalajisto on muuttunut vv. 1970 - 2000. Vastaavasti vesiviljely on lisääntynyt ja kalaravinnon tuottaminen on suhteessa kalastuksen volyymiin. EU -maiden ylikalastus on vähentynyt ja on nyt  n. 7% tasoa. Kalastuksen tuki on globaalisti n. 35 Mrd. €. Sipponen myös totesi, että Suomi on sisävesikalastuksen suurmaa.

Vapaa-ajankalastus on hyvin suosittua: Euroopassa 25 milj. ja Yhdysvalloissa 30 milj. kalastajaa, Suomessa 1,7 milj. eli miltei joka kolmas suomalainen. Kalastuksella on paljon positiivisia vaikutuksia: mm.kala on tervellistä ravintoa, suosittu harrastus, vahvistaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Kalastus on merkittävä vähittäiskaupan osa ja työpaikkoja tuova, esim. Yhdysvalloissa vähittäiskaupan volyymi on 125 Mrd $ ja työllistää n. miljoona ihmistä.

Järvi-Suomen kalatalouspalvelut kattavat 7 maakuntaamme, päätoimipaikkana Kuopio. Asiakaskunta on laaja ja verkostoitunut. Tehtävinä on valvoa yleistä kalatalousetua (esim. luvat), ohjata kalatalousalueiden toimintaa, kunnostaa kalavesiä, kalareittejä ja hoitaa kalakantoja. ELY -keskuskus on myös mukana alan eri tutkimus- ja kehittämisohjelmissa. Kokonaisuudessaan kalatalouden edistämisvaroja Suomessa oli 2016 15,4 Meur.

Piirikuvernööri Mikko Hörkkö tapasi Jyväskylä-Laajavuoren, Laukaan ja Tikkakosken klubien edustajia Tikkakosken ilmasotakoulun kokouskeskuskessa 20.9.2017.

 

Piirikuvernööri Mikko Hörkkö toi esille kokouksessa oman toimintansa keskeiset painopistealueet: Klubien vahvistaminen, palvelut ja säätiö, julkikuva. Klubitoiminnan vahvistamisessa hän korosti rotarytoiminnan merkitystä virikkeelliseen ajatteluun, keskustelukulttuurin vahvistamista sekä eri koulutusten toteuttamisia (Rotary leadership, nuorten koulutus). Kokousten lisäksi on hyvä satsata myös palvelutoimintaan.Palvelu ja säätiö -kohdassa hän nosti esille rotareiden palvelutoiminnan 7 eri väylää. Miten olla mukana säätiön työssä? Julkikuvaa voi vahvistaa näkymällä sosiaalisessa mediassa ja pitämällä klubien sivut kunnossa. Voisiko myös ajatella, että RI:n, piirin ja klubien sivuilla olisi yhteinen ilmiasu.

Mikko Hörkkö kertoi myös australiaisen maailmanpresidenttimme Ian Riseley keskeiset teemat: Rauhantyö, puiden istutus ja Rotary Klub Central -toiminnan eli järjestön tuen klubien toiminnalle.

Kauden 2017 - 2018 teemana on Making a difference eli vapaasti käännetteynä Rootary-liike saa aikaan muutosta.

2017-9-27 Tapio Paappanen kertoi Jääkäreistä Suomen itsenäisyyden turvaajina

Jääkärit lähtivät Saksaan koulutukseen pääasiassa Vaasan ja Tornion kautta. Friz Wetterhoff johti hanketta muutettuaan Saksaan, jossa jopa pestautui Saksan armeijaan. Lockstedtissä koulutettiin lopulta kokonainen pataljoona suomalaisia. Jääkäripataljoona 27 taisteli ensimmäisessä maailmansodassa keisarillisen Saksan riveissä Venäjää vastaan Riianlahden tuntumassa.1917-18 jääkäreita palasi Suomeen useita eri reittejä ja osallistui valkoisten puolella vapaus-/kansalaissotaan.

Talvi- ja jatkosodassa useat heistä olivat nousseet korkeisiin asemiin armeijassa. Mm.Juho Henrik Niskanen toimi Talvisodassa IV Armeijakunnan komentajana, ja Aarne Sihvosta tuli sodan jälkeen puolustusvoimien komentaja. Jääkärien merkitys Suomen sodissa 1939-45 on kiistaton.

Pihlajavedellä syntynyt jääkärieversti Heikki Eliel Nurmio puolestaan on laatinut Jääkärimarssin sanat, jotka Sibelius sitten sävelsi.

Muista menestyneistä jääkäreistä ja heidän monipuolisesta toiminnastaan löydät lisää tekstiä Jäsensivuilla liitteenä olevasta Paappasen powerpoint-esityksestä klikkaamalla tästä.

Esa Santala pitää luokite-esitelmää. Taustan kuvassa tähystäjänä Erkki Kantonen.

11.10.2017 Klubimme kunniajäsen Esa Santala piti luokite-esitelmän aiheesta Sotilaspojat sota-aikana

Viitasaaren alue-esikunta teki aloitteen suojeluskuntalaisten kokouksesta, jossa pohdittaisiin valtakunnallisen suojeluskuntajärjestön tarvetta, ja se järjestettiinkin Jyväskylässä 4. heinäkuuta 1918. Jyväskylän kokous oli ollut ratkaiseva, kun Suojeluskunta-asetus annettiin 2. elokuuta 1918.

Suojeluskuntien sotilaspoikaosastot muodostuivat kyläosastoista, jotka noudattivat kansakoulupiirijakoa. Suojeluskuntajärjestön poikatoiminta laajeni sotien aikana merkittävästi. Samalla nimitys suojeluskuntapoika muutettiin sotilaspojaksi. Jyväskylän lyseossa toimi mm. Reippaat pojat. Sotilaspojat olivat 10-17-vuotiaita.

Sotilaspoikien koulutuksessa noudatettiin 8-kohtaista ohjelmaa, jossa pantiin erityinen paino henkiseen kasvatukseen, isänmaauskollisuuteen, uskonnon kunnioittamiseen, liikuntakasvatukseen, reippaaseen sotilaalliseen esiintymiseen, havainnoinnin ja valppauden kehittämiseen sekä työn kunnioittamiseen.

Kansalaiskasvatukseen kuuluivat esimerkiksi maatalous-, metsä- ja romunkeräystyöleirit, joiden lisäksi sotilaspojat osallistuivat avustustalkoisiin. Liikuntakasvatus oli monipuolista. Tähän liittyi laaja kilpailutoiminta osasto-, piiri- ja valtakunnallisella tasolla.

Sotilaspoikien tehtäviin kuuluivat pääasiassa vartiointi, lähettinä toiminen ja ilmavalvontatehtävät. Sotilaspoikatoiminta lopetettiin suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen yhteydessä syksyllä 1944. Keski-Suomen sotilaspoikien perinnekilta perustettiin vuonna 1992.

Mikko Räty esitelmöimässä.
Asunnon hinnan muodostuminen Kankaalla.

25.10.2017 Kankaan alueen rakentamisen erityispiirteitä, YIT:n aluejohtaja Mikko Räty

Tehdastoiminnan päätyttyä Jyväskylän kaupunki käytti Kankaan alueella etuostoikeutta ja lunasti alueen haltuunsa 13 MEUR:lla. Kaupunki kilpailutti alueen rakennuttajat, joiksi valikoituivat YIT ja Skanska. Kankaan kaavoituksella  on toteutettu täydennysrakentamista ja käyttötarkoituksen muutoksia onnistuneesti, jolloin olemassaolevat tilat ja infrastruktuuri saadaan tehokkaaseen käyttöön

Kangas on Jyväskylän kaupungin merkittävin aluekehityshanke, entinen paperitehdas ja tulevaisuuden älykäs kaupunginosa. Kankaan suunnittelussa ja toteutuksessa vanhojen kaavojen tilalle vaihtuvat uudet ja viisaat ratkaisut alueen historiaa unohtamatta. Vuonna 2040 Kankaalla kaavaillaan asuvan yli 5000 ja työskentelevän noin 2100 ihmistä.

Mikko Räty kertoi, että Kankaan erityispiirteitä ovat rakentajan näkökulmasta varsinkin yhteispihat, autopaikkojen puuttuminen ja %-taide periaate. Tonttien koko on sama kuin rakennuksen pohja-ala. Ympäröivät alueet ovat yhteispihaa, jota hallinnoi Palveluyhtiö. Palveluyhtiön osakkaita ovat Jyväskylän kaupunki, YIT ja Saknska. Autopaikkoja ei ole lainkaan, vaan pysäköintioikeus tulee lunastaa Jyväs Parkin pysäköintitalosta. Rakennuskustannuksista 1% tulee varata taideteosten, taidetapahtumien tai osallistavien taideprojektin toteuttamiseen.

Jo nyt Kankaalla toimii useita yrityksiä, minkä lisäksi uudet oppilaitostoimijat, Jyväskylän ammattiopisto, Jyväskylän aikuisopisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu (Luova kampus) toimivat Vanhan paperitehtaan siipiosassa. Asuinrakentaminen on täydessä vauhdissa, ensimmäiset asukkaat muuttivat Kankaalle alkuvuodesta 2017. 

Marketta Mäkinen esitteli kauden 2018-19 ohjelma-ajatuksia.

Vaalikokous 1.11.2017 Ainola Cafessa

 

Vaalikokouksessa valittiin tulevan 2018 - 2019  toimintakauden hallitus. Presidenttinä on Marketta Mäkinen ja edellisenä presidenttinä Petri Kilpinen. Muut hallituksen jäsenet: Tuleva presidentti (+varapresidentti) ja 1. sihteeri Antti Rastela, 2. sihteeri Johannes Partanen, klubimestari Tiina Nyyssönen, rahastonhoitaja Janne Mönkkönen, rotaryasiamies Markku Ahila, nuorisovaihtoasiamiesTytti Solankallio-Vahteri ja It-vastaava Heikki Rusko. Toimintatarkastajina jatkavat Veikko Tissari ja Erkki pellinen, varalla Raili Savolainen. Kokouksessa vahvistettiin myös tulevan kauden komiteat: jäsenkomitea (pj. Pekka-Juhani Kuitto), nuorisovaihtokomitea (pj. Tytti Solankallio-Vahteri), rotarysäätiökomitea (pj. Markku Ahila), kansainvälisyyskomitea (pj. Marketta Mäkinen) ja TalousSampo-tiimi (pj. Raili Savolainen).

Kokouksessa tuleva presidentti Marketta Mäkinen esitteli seuraavan kauden ohjelmaa pääpiirteissään. Otsikkona on "Elinvoimaa" pitäen sisällään mm. kulttuuria, liikuntaa, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä hyvinvointia.

Kokouksessa keskusteltiin alustavasti myös klubitoiminnan kehittämisestä osin piirikokouksesta 28.10. saatujen terveisten pohjalta.

 

Antero Halinen
Markku Ahila
P-J Kuitto
Panssariestekivi Hyytiälässä
Muistilaatta

8.11.2017 kuulimme jälleen mielenkiintoisen esitelmän jäseneltämme P-J Kuitolta: Vapaaehtoisten linnoitustyöt Kannaksella kesällä 1939 ja panssariestekiven tarina.

Kokouksen aluksi arvottiin ennen esitelmää kaksi sukkaparia, jotka oli kutonut Irja Kilpinen ja voittajat näkyvät kuvissa.

Vapaaehtoisten linnoitustyöhön kesällä 1939 osallistui yli 60000 vapaaehtoista, joiden muonituksen hoiti Lotta-järjestö, ja noin 260000 kansalaista antoi niiden rahoitukseen yhden päivän palkkansa.

Vapaaehtoisten päätehtävänä oli panssariesteiden ja kaivantojen rakentaminen. 2-3 tonnin kivenlohkarerivistöä rakennettiin noin 136 km neljään riviin Mannerheim-linjalle. Lisäksi vedettiin 330 km piikkilankaesteitä. Armeijan joukko-osastot ja palkattu työväki rakensivat mm. betonisia kk-linnakkeita.

Helsingin yliopiston Hyytiälän kesäkurssien 120 metsäopiskelijaa osallistui panssariesteen rakennustöihin ja he rakensivat nelirivistä panssariestettä yhteensä 7 km matkalle. Heidän työnsä muistoksi pystytettiin Hyytiälään sekä muistotaulu että panssariestekivi kesällä 2017 Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden kunniaksi.

Petri Kilpinen kertomassa itselleen merkittäviä tapahtumia/asioita itsenäisen Suomen historiasta.
Jäsenet kuuntelevat kertomuksia.
Karl-Erik Kreus vuorossa.

15.11.2017 Jussi Välimaan esteen vuoksi presidentti Petri Kilpinen ehdotti aihetta, josta jokainen läsnäolija kertoi omien kokemustensa kautta: "Mitä itsenäisyys minulle merkitsee ja mikä historiallinen tapahtuma tai prosessi on 100 -vuotiaan Suomen historiassa minulle merkittävä. Mitä hyvää, mitä parannettavaa isänmaassamme."

Saimme kuulla koskettavia, syvällisiä ja raskaita mutta myös hauskoja kertomuksia jäseniemme perheiden kokemuksista 100-vuotiaan Suomemme taipaleelta. Vuosien 1939-1945 sodissa on ollut mukana jäseniemme isiä, setiä, veljiä, äitejä ja tätejä. Joissakin perheissä kohdattiin suurin suru, kun tuli viesti kaatuneesta omaisesta. Kotirintamalla tehtiin myös raskaita maataloustöitä lähinnä naisten ja lastenkin toimesta. Suomenhevosen panos sodassa nousi myös esiin.

Merkittävänä asiana ilmeni useassa puheenvuorossa maamme korkeatasoinen ja kaikille yhtäläinen peruskoulutus, joka on nykyisin myös vientituote. Metsät, metsätalous, puhdas luonto, jokamiehen oikeus ja teollisuus mainittiin monessa tarinassa. Sotakorvausten maksaminen vauhditti erityisesti metalliteollisuutemme kehitystä ja nousua. Asutuslaki mahdollisti siirtolaisten ja evakkojen asettumisen eri puolille maatamme.

Suomen kieli ja kulttuuri on itsenäisen kansakuntamme elinehto. Sinnikkyys, usko tulevaisuuteen ja usko ihmiseen uutteran toimeliaisuuden tukena ovat kantaneet meitä tämän päivän hyvinvointi-Suomeen. Kansainvälisyys on  tärkeää uusien näkökulmien ja ideoiden avaamisessa. Kaunaa ja vihapuhetta pitää kitkeä, toisia tulee auttaa. Itsenäisyys on kallisarvoinen asia, ja sitä tulisi viettää myös ilolla ja riemulla.

Karl-Erik Kreus kertoi hauskan tarinan, kuinka hän sai pikkupoikana sotilailta karkkipusseittain Fazerin parhaita niin paljon, että niitä oli lopulta vaneriaskillinen. Sen lisäksi hän sai autonrenkaan punaista sisäkumia ritsoja varten. "Voitte arvata, että minulla oli paljon hyviä kavereita."

 

 

Klubin kokouksessa 22.11.2017 käsiteltiin tulevan presidentin Marketta Mäkisen johdolla tulevan kauden ohjelman suunnittelua. Teemana Elinvoimaa. Lisäksi jäsenkomitean puheenkohtaja Pekka - Juhani Kuiton johdolla keskusteltiin klubin jäsenhankinnasta ja jäsenhuoltostrategiasta. Kokouksessa jatkettiin edellisen viikon teemaa eli jäsenten ajatuksia itsenäisyydestä.

 

100-vuotias Suomi kirvoitti esille jäsenten henkilökohtaisia muistoja tärkeistä henkilökohtaisista kokemuksista itsenäisyyteen liittyen. Tämän lisäksi nousi esille käydyt viime sodat, sotaveteraanien uhraukset, vuoden 1952 Helsingin Olympialaiset. Suomen luonto, vapautemme ja kulttuurimme.

Toiminnan kehittämisessä käsiteltiin alustavasti viikkokokouskäytäntöä, jäsenyyshankintaa, palveluprojekteja, varainkeruuta, Intercity-toimintaa ja mahdollisia vierailukohteita. Marketta Mäkinen laittaa asioista kyselyn jäsenille.

Jäsen- ja jäsenstrategiassa nousivat esille rotarytietous, miksi rotaryksi,mistä ja miten uusia jäseniä, uusien jäsenten perehdyttäminen, kokoustoiminta, jäsenyyshuolto, klubihenki, klubin kotisivut, tiedotus ja vuosiohjelmaan vaikuttaminen sekä osallistumisaktiivisuus.Pekka-Juhani Kuitto laittaa ohjeistuksen/kyselyn jäsenistölle.

 

29.11. Kamarineuvos Erkki Fredrikson: Jyväskylä Suomen itsenäisyyttä rakentamassa ja turvaamassa

Tämä oli klubimme viimeinen Suomi 100-juhlavuoden teemaan liittyvistä esityksistä ja sitä oli saapunut kuulemaan tavallista runsaampi joukko.

Erkki lähti luotaamaan aihetta 1860- ja -70-luvuljyväskylän yta ja eteni aina Jyväskylän yliopiston perustamiseen asti keskiössä ydinteema eli kuinka Jyväskylän kehitys markkinapaikasta elinvoimaiseksi kaupungiksi oli osaltaan mahdollistamassa suvereenin kansakunnan syntymistä ja Suomen itsenäistymistä.

Alkuaikoina Jyväskylä oli saareke maaseudun keskellä. Elinkeinojen kehittäminen oli tärkeää. Tavaran toimittaminen markkinoille vesitse oli mahdotonta Laukaan isojen koskien vuoksi. Niinpä parhaat tuontiartikkelit pohjoisesta Keski-Suomesta olivat muikunmäti ja terva. Ne voitiin säilöä tynnyreihin, jotka kuljetettiin soutuveneillä Jyväskylään. Täällä niitä ostivat ruotsinkieliset virkamiehet. Kaupungin merkittävin henkilö oli tuolloin piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt. Ei ollut hanketta, jossa Schildt ei olisi ollut mukana. Hänen suurin haaveensa oli saada Jyväskylään oppio eli yliopisto, jota pohjustamaan hän perusti ensimmäisen suomenkielisen koulun v. 1847. Se oli saavutus vain 600 asukkaan kaupungissa.

Jyväskylän lyseon perustaminen v. 1858 oli kaupungin tärkein tapahtuma, jonka vaikutukset näkyvät edelleen. Kouluun hyväksyttiin kaikkien yhteiskuntaluokkien poikia: torppareiden, maanviljelijöiden, papiston ja virkamiesten. Tästä alkoi myös uusi vaihe, kun vanha järjestelmä alkoi hajota ja yhteiskunnallinen muutos käynnistyi. Lyseosta valmistuneet nuoret ryhtyivät virkamiehiksi, jotka puhuivat suomea ja edistivät suomenkielisiä käytänteitä ja kulttuuria. Lyseosta v. 1868 valmistuneelta luokalta puolet pääsi valtiopäivämiehiksi, joita lyseosta tuli kaikkiaan 12.

Kansakouluihin tarvittavien opettajien koulutus järjestettiin ensimmäisenä Jyväskylään, jonne perustettiin suomenkielistä opetusta antava kansakoulunopettajaseminaari vuonna 1863. Seminaarin johtajaksi tuli itseoikeutetusti Uno Cygnaeus. Ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu perustettiin Jyväskylään v. 1864.        Erkin teesi on, että suomenkielinen koulutus ja kansansivistystyö mahdollistivat suvereenin kansakunnan synnyn.

Vuosina 1865-66 eripuolille Keski-Suomea perustettiin useita höyrysahoja. 1871-73 Jyväskylä vaurastui sahateollisuuden myötä. Pohjois-Päijänne oli niin täynnä tukkilauttoja, ettei muu liikenne ollut mahdollista. Alkoi ’tukkihuimauksen’ aika. Puutavaran kuljetusta edisti myös v. 1896 valmistunut junarata. Wilh. Schaumanin vaneritehdas perustettiin Jyväskylään v. 1912 ja Joh. Parviaisen vaneritehdas Säynätsaloon v. 19

Vaurauden myötä kukoistivat myös sivistyspyrinnöt. Kesäkuussa 1884 järjestettiin Jyväskylässä maamme ensimmäiset yleiset laulu- ja soittojuhlat ja seuraavat vuonna 1887. Jyväskylä tunnetaan edelleen kuorojen kaupunkina. 14. Vuonna 1912 perustettiin Kesäyliopisto, vuonna 1934 Kasvatusopillinen korkeakoulu ja vuonna 1966 vihdoin Jyväskylän yliopisto, jolloin Schildtin suuri unelma ja pohjustustyö sai täyttymyksensä.

Jyväskylän puolustusvälineteollisuus oli tärkeää itsenäisyyden takaamiseksi. Valtion Kivääritehdas, Valtion tykkitehdas ja Tikkakosken Suomi-konepistooli olivat merkittäviä. Jyväskylän väkiluku kasvoi sodan aikana 24.000:een.

Summa summarum. Edellä mainitut Jyväskylässä kehittyneet ja vaikuttaneet tapahtumat ja asiat 1) suomenkielinen koulutus 2) kansansivistystyö 3) puu- ja sahateollisuus 4) puolustusväline- ja metalliteollisuus loivat ja turvasivat merkittävästi suvereenin kansakunnan ja itsenäisen valtion vankkaa peruskiveä.

 

Rotaryklubimme perinteinen joululounas nautittiin 13.12.2017 Ravintola Laajavuoressa.

Tilaisuuden alussa presidentti Petri Kilpinen toivoi klubin jäsenet ja heidän puolisonsa tervetulleiksi joululounaalle. Lisäksi hän kertoi lyhyesti syksyn toimintakaudesta ja kiitti jäseniä heidän aktiivisuudestaan. Ennen ruokailua presidentti antoi edellisen kauden presidentille Asta Wahlgrenille Past President -merkin ja kiitti Wahlgreniä hänen työstään klubin hyväksi.

Joulukuussa ei ole varsinaisia viikkokokouksia, mutta jo 14.12.2017 Taulumäen kirkossa lauletaan kauneimpia joululauluja.

 

Petri Kilpinen puhumassa.
Marita ja Heikki Tynkkynen.
Kolehdinkeruussa Markku Ahila, Raili Savolainen, Asta Wahlgrén ja Antti Rastela. Kuvan ulkopuolella myös Marja Arkela, P-J Kuitto, Janne Mönkkönen ja Aila Virtanen.
Sinfis, Pirkko Melville ja Eveliina Aijasaho

14.12.2017 Kauneimmat joululaulut Taulumäen kirkossa

Jyväskylän kaupunkiseurakunta ja Jyväskylä-Laajavuoren Rotaryklubi ovat järjestäneet yhdessä jo useamman vuoden ajan perinteisen Kauneimmat joululaulut -tilaisuuden. Klubimme presidentti Petri Kilpinen toivotti täpötäyden kirkon läsnäolijat tervetulleiksi ja kertoi lyhyesti Rotary-järjestöstä sekä klubimme toiminnasta.

Petri esitteli myös tilaisuuden järjestäjätahot ja ohjelman toteuttamiseen osallistuvat henkilöt. Illan ohjelman juonsi kirkkoherra emerita Marita Tynkkynen ja kanttorina toimi klubimme jäsen Heikki Tynkkynen. Musiikista vastasi Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri Sinfis kapellimestarinaan Eveliina Aijasaho. 

Tilaisuuden puolivälissä saimme kuulla myös J.S.Bachin konserton kahdelle viululle, jossa solistiosuudet soittivat klubimme jäsen Pirkko Melville ja Eveliina Aijasaho.

Lopuksi kerättiin kolehti, jossa avustivat klubimme jäsenet. Kauneimpien joululaulujen lahjoitukset kautta maan käytetään Suomen Lähetysseuran työhön kehitysmaissa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi.

Iida Nyyssönen esittelee Business & Designia.
Uudet haasteet vaativat uusia ratkaisuja. Uudet ratkaisut vaativat uusia toimintatapoja. Uudet toimintatavat vaativat uusia ajattelumalleja.

 

3.1.2018  Iida Nyyssönen, Product Manager, Humblebee, Göteborg: Business & Design – Uusi ajattelumalli organisaatioiden uuteen aikaan.

 

Iida Nyyssönen on Business & Design maisteriopiskelija Göteborgin yliopistossa sekä Tietojärjestelämätieteen maisteriopiskelija Jyväskylän yliopistossa.

Saimme kuulla Iidan kokemuksia Göteborgin yliopiston Business & Design maisteriohjelmassa, jossa yhdistyvät kauppakorkeakoulun ja taideyliopiston yhteistyöohjelma.

Mitä on Business ja Design? Iida määritteli sen ennen kaikkea ajattelumalliksi, joka on samalla ongelmanratkaisutyökalu. Tärkein työskentelymuoto Business & Designissa on tiimityö eli monialaisuus. Työskentely etenee viisivaiheisen prosessin myötä: a) empathize b) define c) ideate, d) prototype e) test. Kaikissa viidessä vaiheessa tiimissä ovat mukana ongelman tai tehtävänratkaisun eri osapuolet. Mikäli kyseessä on esim. yritys, mukana on johtoryhmän jäseniä, keskijohtoa, lähiesimiehiä, työntekijöitä ja asiakkaita. Ongelmanratkaisussa käytetään uudella ja ennakkoluulottomalla tavalla muotoilun/Designin ja liiketoimintamallin/Busineksen työmetodeja yhdessä.

Iida on klubimme jäsenen Tiina Nyyssösen tytär.

 

 

Markku Paananen esitelmöimässä.

10.1.2018 Asiantuntija Markku Paananen: Bioenergia, toimialakatsaus, Biotalouskampus JAMK

Markku Paananen kertoi laajasti bioenergiasta, sen tuottamisesta, hyödyntämisestä, kansainvälisistä sopimuksista ja tulevaisuuden skenaarioista.

Bioenergia = biomassaa polttamalla tuotettua energiaa.

Puulla on useita eri reittejä energiaksi: mustalipeä, kuori ja puru, hakkuutähteet ja kannot, ensiharvennuspuu runko ja latvat, energiapuuharvennus kokopuu tai ranka ja polttopuu. Edellä mainituista saadaan mm. Höyryä, sähköä, lämpöä, biodieseliä, etanolia ja uuteaineita (>jalosteet).

EU:n nykyisen energiapolitiikan mukaan energiaunioni takaa mm. varman, kohtuuhintaisen ja ilmastomyötäisen energiansaannin EU:n kansalaisille ja yrityksille. Euroopasta tulee kestävä, vähähiilinen ja ympäristöystävällinen talous, joka viitoittaa tietä uusiutuvan energian tuotannossa ja maapallon lämpenemisen torjunnassa.

EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään -20% vuoteen 2020,  -40% vuoteen 2030 ja -80-95% vuoteen 2050 mennessä.

Sipilän hallituksen ohjelmassa päästöttömän,  uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50%:iin. Liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40%:iin, tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin puolitetaan 2020-luvun aikana ja Suomi luopuu kivihiilen käytöstä vuoteen 2030 mennessä.

Biotalous on Keski-Suomen vahvuus.

24.1.2018 kokouksessa esitelmän piti Kasvu Openin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen aiheesta KasvuOpen kasvuyritysten kansanliike.

Kasvu Open on Suomen suurin pk-yritysten srarrausohjelma, jossa alansa osaajat auttavat maksutta yrityksiä kasvamaan. Yhtenä asiakaslupauksena on tuottaa todellista lisäarvoa keskittymällä yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Kasvu Open viestintä on positiivista ja korostaa yhteistyötä.

Sparrausta on Kiitorata -menetelmällä Kasvupolulla ja valtakunnallisessa sparrauksessa yli 100 päivänä vuodessa. Tämä tapahtuu Suomessa. Kasvu Open onkin vahvasti suomalainen toimija Suomessa. Vuosien 2011 - 2017 aikana on sparrattu 1270 yritystä ja toteutettu 16 000 tapaamisya. Määrät tulevat kasvamaan vuonna 2018. Eniten hakijoita prosessiin on Uudeltamaalta, Keski-Suomesta ja Pirkanmaalta. Sparrauksen kohteina olevista yrityksistä 78,5 % on kasvanut prosessien jälkeen. 2 vuoden jälkeen liikevaihdon kasvu yrityksissä on ollut keskimäärin 80.7 %. Sparraajina toimivat ns. myllärit, joilla on vahvaa ymmärrystä kasvuhakuisten yritysten tarpeista. Suurimmat tarpeet sparraukselle ovat: Myynti- ja markkinointi, kasvun rahoitus ja kansainvälistyminen.

Visiona on tehdä Suomesta paras kasvurityskansa. Tavoitteena onkin mm. 1100 asiantuntijaa, 1000 prosessiin hakevaa yritystä ja 5500 sparrausta. Vuonna 2018 Kasvu Open sparraukset toteutetaan n. 30 alueellisella ja toimialakohtaisella Kasvupolulla. Yksi Suomen suurimmista verkkotapahtumista onkin Jyväskylässä järjestetty ja järjestettävä Kasvu Open karnevaalit. Seuraavat karnevaalit järjestetään 24. - 25.10.2018 Lutakossa, Paviljongissa.

Kasvu Openin kumppaneina ovat mm. Nordea, Finnvera, Technopolis ja Keski-Suomen Liitto.                                                                                                                                    

Jroma Lempinen

24.1. Rotary-veljemme Jorma Lempinen kertoi Tammisunnuntain Killasta ja Killan säätiöstä

Tammisunnuntai liittyy Suomen itsenäisyyden saavuttamiseen ja sen yhteydessä käytyyn kansalais-/sisällissotaan. Tammisunnuntain Killan säätiön tarkoituksena on toimia Suomen itsenäisyyden saavuttamista ja säilyttämistä koskevan tutkimustyön edistämiseksi, vaalia ja säilyttää maan itsenäistymiseen liittyviä perinteitä ja muistoja, kehittää maanpuolustustahtoa sekä järjestää taloudellista tukea puutteessa eläville rintamamiehille ja heidän puutteessa oleville omaisilleen.

"Tammisunnuntain killan aatteellinen toiminta ei ole poliittista ellei poliittisena toimintana pidetä varauksetonta, maamme itsenäisyyden säilyttämiseen ja turvaamiseen tähtäävää aatteellista työtä ja sen mukaista kansalaistoimintaa. Tehtävänämme ei myöskään ole järjestää koulutustilaisuuksia eikä johtamistaidollisia seminaareja - ne kuuluvat lähinnä reserviläisjärjestöjen toimintaan. Meidän tehtävänämme on lähinnä henkinen ja aatteellinen toiminta yleisen mielipiteen muodostamiseksi suopeaksi isänmaallisuudelle ja maanpuolustustahdolle" (Kunniakiltavanhin Elias Jokinen).

Kilta on jakanut 1967-2004 avustuksia yht. 82 064 euroa, nykyään vuosittain n. 10 000 euroa, pääkohteina: Vapaussotureiden Huoltosäätiön eri organisaatiot Keski-Suomessa ja erityisesti Jyväskylässä, Sotainvalidit (Veljesliiton Keski-Suomen piiri, Jyväskylän seudun sotainvalidit, Sotainvalidien sairaskotisäätiö), erilaiset veteraanijärjestöt (mm. Sotaveteraanien Keski-Suomen piiri, Keski-Suomen Rintamanaiset, Jyväskylän Lottamuistomitalitoimikunta), vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöt (Keski-Suomen Maanpuolustuksen tutkimuksen tuki ry, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiö, Keski-Suomen henkisen maanpuolustuksen liitto, Keski-Suomen Maanpuolustusjuhlatoimikunta, Keski-Suomen reserviupseerit).

"Ja mitä itse sotatoimien 100-vuotismuistoon tulee, niin esityksenihän aloitin siteeraamalla tasavallan presidentin Sauli Niinistön Uuden vuoden puhetta: "Vuosien 1917 ja 1918 muistot ovat liki vastakkaiset. Ensin tapahtui parasta ja sitä seurasi pahinta, mitä kansakunta voi kohdata. Itsenäisyyden alku ei siis ollutkaan "yhdessä" vaan perin pahoin erillään. Tätä ei voi pyyhkiä noin vaan pois. Historian suhteen on uskallettava olla rehellinen, sillä vain rehellisyys luo pohjan luottamukseen. Yhteisö on vahva, jos se kykenee käsittelemään myös kipeitä asioita. Kahtiajaon jälkeinen luottamuksen rakentaminen onnistui, kun opittiin kunnioittamaan toisten ihmisten erilaisia taustoja, vakaumuksia, tavoitteita ja mielipiteitä."

Jorma päätti esityksensä siteeraamalla Helsingin Sanomien Teemanumeroa 1/18: "Itsenäisyydestä ja keväällä 1918 käytyjen sotatoimien nimestä on keskusteltu paljon, mutta liian vähän olemme puhuneet yhdestä erityisestä ilon aiheesta. Heti repivän sodan jälkeen joulukuussa 1918 Suomessa tehtiin melkeinpä käsittämätön teko: järjestettiin ensimmäiset nykymuotoiset kunnallisvaalit. Esivanhempamme, jotka vain muutamaa kuukautta aiemmin olivat olleet sodassa sen eri puolilla, asettuivat nyt rinta rinnan vaaliuurnille ja sitten kunnallisvaltuustoihin. Sodan traumat jäivät painamaan suomalaisia vuosikymmeniksi, mutta päätöksentekoon sodan hävinneet entiset vihamiehet otettiin heti mukaan.

Asioista opeteltiin sopimaan. Se on Suomen suuri ihme".

Klubimme jäsen arkkitehti Ilkka Halinen piti luokite-esitelmän 31.1. 2018 aiheesta Jyväskylän keskustaan vetovoimaa.

Ilkka Halisen mukaan kaupungin keskustan rakennettu ympäristö on keskeinen tekijä sen vetovoimaisuudessa. Sen vaikutukset kestävät useita vuosikymmeniä, jopa satoja vuosia. Sitten tärkeysjärjestyksessä tulee keskustassa järjestettävät tapahtumat  ja tilaisuudet. Tärkeitä asioita ovat myös keskustan kauneus ja viihtyvyys. Halisen mukaan tällä hetkellä Jyväskylällä ei ole selkeää ideaa keskustan kehittämiseksi. Kaiken pohjana pitää olla kaupungin strategia. Jyväskylässä kaupungin keskustan kehittämiskeskusteluissa kolme tärkeintä isoa kokonaisuutta ovat  Aalto -kortteli, musiikkitalo ja ratapiha.

Aalto-kortteliin kuuluu luontevana osana hallinnon lisäksi kulttuuritoimijat. Ratapihan suunnittelussa pitää olla useita vaihtoehtoja, joita kansainvälinen suunnittelukilpailu toisi hyvin esille. Halisen mukaan ratapihan kansialue ei lopulta ole kovin laaja ja näin toteuttamiskelpoinen.

Musiikkittalo vahvistaa koko Keski-Suomen maakunnan identiteettiä, Jyväskylän vetovoimaa ja kilpailuasemaa, elinkeinoelämää ja kaupunkikuvaa sekä lisää keskustan elävyyttä linkittämällä kaupungin keskustan ja Paviljoki -alueen. Lisäksi se vahvistaa Paviljongin tunnettavuutta, kansainvälistä merkittävyyttä ja toimintamahdollisuuksia. Musiikkitalohanke on rahoitusta vailla valmis. Tälle hankkeelle/ rakennukselle on lisäksi luotava tarina.

1990 -luvulla Jyväskylässä oli hyvää pöhinää kaupungin keskustan kehittämisessä. Tähän vaikutti mm. hyvä yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa, suhdanteet ja kaupunkifoorumit. Keskeisin tulos oli kävelykadun saaminen. Siitä tuli kaupungin tunnusmerkki, joka oli huomattava vetovoimatekijä. Keskeiset kehittämisteesit ovat Halisen mukaan yksityisen ja yleisen edun tunnistaminen, tarjonnan ainutkertaisuus ja monipuolisuus, yleisesti hyväksytty visio, konkreettiset ideat, kunnan aktiivinen ja tehokas johto sekä avoimuus eri osapuolten välillä.

Pirjo Peräaho

7.2.2018 Pirjo Peräaho kertoi SOTE-uudistuksesta ja sen tilanteesta Keski-Suomessa

Tulevan maakunnan tehtävänä on maakunnan elinvoimaisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Reilut 90% maakunnan palveluista on hyvinvointiin liittyviä sosiaali- ja terveydenhuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa ja pelastustointa. Keski-Suomen maakunnan budjetti tulee olemaan noin 1 miljardi euroa ja noin 10000 henkilötyövuotta. Parhaillaan on menossa esivalmistelu- ja valmisteluvaihe. Väliaikainen hallinto alkaa toimia loppuvuoden 2018 ajan (mm. maakuntavaalit 28.10.2018) ja käynnistäminen tapahtuu vuoden 2019 aikana, jolloin maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen ym organisaation, ja päättää palvelukokonaisuuksista ja palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta ja toiminnan organisoinnista 1.1.2020 alkaen. Valmistelua johtaa johtorymä ja projektitoimisto.

Maakuntavaltuusto valitaan toimikausi on normaalisi 4 vuotta, mutta ensimmäisen valtuuston toimikausi on 2,5 vuotta, sillä maakuntavaalit ovat jatkossa samalla kertaa kuin kuntavaalit ja seuraavat kuntavaalit ovat huhtikuussa 2021. Keski-Suomessa on menossa JYTE:n valinnanvapauskokeilu, jossa mukana ovat Mehiläinen, Medics24, Pihlajalinna ja Terveystalo. Kokeilu koskee Huhtasuota, keskustaa, Kuokkalaa, Kyllöä, Vaajakoskea, Palokkaa, Hankasalmea ja Uuraista.

Seuraa valmistelua osoitteissa ks2020.fi, Facebook.com/ks2020.fi/, @keskisuomi2020 ja #ks2020. Maakunnan tehtäviä ja suunniteltuja järjestelyitä on kuvattu tarkemmin Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman ensimmäisessä luonnoksessa. Huomaa, että suunnitelmaa voi kommentoida 21.2.2018 asti.

Klubikokouksessa 14.2.2018 toivotettiin uusi jäsen Eeva-Liisa Tilkanen tervetulleeksi klubiimme. Klubimme jäsen Normaalikoulun johtava rehtori Pekka Ruuskanen piti luokiteesitelmän aiheesta Opettajuuden mallia.

Jyväskylän Normaalikoulun ja sen edeltäjien keskeinen tehtävä on ollut yli 153 vuoden aikana opetusharjoittelun järjestäminen Jyväskylän seminaarin, kasvatusopillisen korkeakoulun ja yliopiston opettajaopiskelijoille. Koulu on edeltäjineen ollut hyvin keskeisessä roolissa kasvatuksen ja pedagogiikan virtauksien, kouluopetuksen, opetajankoulutuksen ja opetusharjoittelun kehitystyössä. Oppilaitoksen ensimmäinen johtaja oli Uno Cygnaeus.

Pekka Ruuskanen kävi esityksessään lävitse vuosien varrella tapahtuneita muutoksia niin toiminnassa, fyysissä olosuhteissa kuin koulun nimissäkin. Nykyinen vanhin koulurakennus on vuodelta 1928 ja uudisrakennukset v. 1958 ja v. 1990. Nykyisen nimensä Normaalikoulu koulu sai v. 1976. Lukio aloitti toimintansa v. 1922 ja ensimmäiset ylioppilaat (9) valmistuivat v. 1925. Koulu aloitti toimintanssa silloisessa pienessä Jyväskylän kaupungissa, mutta oli alusta alkaen huomattava vaikuttaja koulu- ja sivistyselämässä sekä tyttö- että poikakoulumallin osalta.Koulun pedagogiikka oli koko ajan kehityksen kärjessä niin luku- kuin taitoaineidenkin osalta, mm. draamaa käytettiin opetusmenetelmänä jo 1930 -luvulla. Omaan aikaansa nähden opetus oli rentoa.

Nykyinen Normaalikoulu on ajanmukainen oppilaitos. Vanhat osat on saneerattu ja uusin uudisrakennus on ajanmukainen. Opetusvälineet ja luokkatilat edustavat ratkaisuiltaan mm. uutta digitalisaatiota huomioivaa pedagogiikkaa. Opetustilat ovat muunneltavia ja näin eri opetusmenetelmiä mahdollistavia.

Esitystään Pekka Ruuskanen elävöitti lukuisilla kuvilla pitkin koulun historiaa. Kuvat kertoivat myös kansakuntamme vaurastumisesta mm. oppilaiden vaatetuksen kautta.

Koulu on laajentunut yhden luokan ja 40 oppilaan yhteiskoulusta 630 oppilaan ja opiskelijan vetovoimaiseksi Normaalikoulun yläkouluksi ja lukioksi.

 

 

Viikkotapamisessamme 7.3.2018 esitelmän piti Jyväskylän yliopiston professori Heikki Karjaluoto aiheesta Digitaalinen markinointi.

Kariluoto johtaa yliopistossa markkinoinnin ja viestinnän tutkimusryhmää. Esitys käsittelikin laajasti digitaalista markkinointia, sen vaikutusta ja asiakaslähtöisyyttä ja keskinäistä tiedonvälitystä. Digitaalisuus ja sen hyödyntäminen ovat menneet viime vuosina hyvin nopeasti eteenpäin, kehittyneet.

Tutkimuskohteena tutkimusrymmällä on: Asiakaskokemus, asiakkaiden ymmärtäminen ja markkinointi-analytiikka. Keskiössä ovat strategiset lähtökohdat ja asiakaslähtöisyys. Tutkimustyössä selvitetään mm. digitaalisten teknologioiden hyödyntämistä asiakasarvon luomisessa, tuotteiden ja palveluiden innovoinnissa sekä kuluttajien ja asiakkaiden erilaisuuden ymmärtämisessä.

Digitaalisuus ja markkinointi -otsikon alla selvitetään markkinoinnin prosessia: analyysi - asiakkaat - suunnittelu - asiakkuuden saaminen - ylläpitäminen - seuranta. Digitaalisuus onkin muuttanut paljon markkinointia. Yksi sen seuraus on asiakaspalautteet ja niiden määrän lisääntyminen verkkokäytänteiden myötä. Yrittäjä myös tavoittaa digitaalisuuden ansioista yhä usempia asiakkaita. Hyvin paljon myös tutkitaan asiakkaan itseohjautuvuutta ennen ostoprosessia. Tutkimusten mukaan ostotapahtuman jälkeen ilmenee epävarmuutta, miten jatketaan asiakassuhdetta?

Asiakkaiden ostokäyttäytymistä on tutkittu 1960 -luvulta alkaen. Tutkimuksen nykytrendinä on vahvasti mm. asiakkaiden aktivointi, osallistaminen ja kaiken kaikkiaan vuorovaikutus asikkaaseen niin ennen ostotapahtumaa, oston aikana ja sen jälkeen. Keskeistä markkinoinnissa on periaate Keep it simple.

Kariluota käsitteli esityksessään myös verkko-ostamista ja sen helppoutta, mukavuutta, jotka ovat tärkeitä asioita asiakkaan mielestä. Verkkokaupan merkitys vaihtelee selvästi eri tuoteryhmien välillä (esim. ruokakauppa suhteellisen vähän) ja volyymierot ovat selvät kivijalkamyymälöiden ja varsinaisten verkkokauppojen välillä (esim. Amazon).

 

Rehtori Osmo Polas esittelee Jyväskylän Lyseon lukiota.
Nautimme maukkaan lounaan koulun ruokasalissa.
Gradian opettajainhuoneeseen mahtuu kaikkiaan 120 opettajaa.
Opettajien taukotila.
Luokkahuone.
Liikkuva koulu.
Opiskelijoita oleskelutilassa.
Opiskelijoita päikkäreillä.
Koulun tiloissa on %-periaatteella hankittua taidetta julkisissa tiloissa. Tässä Eila Kinnusen porraskuilussa oleva maalaus.
Jaakko Valon tilataideteos.
Vaihtarimme Tomas Vargas Lavanderos Chilestä.

21.2.2018  tutustumiskäynti Jyväskylän Lyseon  lukioon, isäntänä rehtori Osmo Polas

Saimme tutustua Jyväskylän Lyseon lukion toimintaan ja uusiin tiloihin Gradiassa. Gradiassa yhdistyvät Jyväskylän ammattiopisto, Jyväskylän aikuisopisto ja Jyväskylän oppisopimuskeskus. Gradia-lukiot ovat  Jyväskylän Lyseon lukio, Schildtin lukio ja Jyväskylän aikuislukio. Lukiossa on pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja. Jyväskylän Lyseon lukiossa toimii myös kansainvälinen IB-linja.

Opiskelijan tulee suorittaa vähintään 75 kurssia ja yliopppilastutkinto. Lyseon lukion opintopolkuja ovat Omapolku, luonnontiedepolku, tiimipolku ja yrittäjyyspolku. Myös muiden lukioiden kursseja voi yhdistää Lyseon lukion opintopolkuun.

Gradian tiloissa opiskelee kaikkiaan lähes 2000 opiskelijaa.. Lyseossa on noin 1200 opiskelijaa ja 72 opettajaa. Talousarvio on noin 6 MEUR. Lyseolla on 16 ystävyyskoulua eri puolilla maailmaa.

Rehtori Polas arvioi, että viiden vuoden päästä yli 50% on sähköistä oppimateriaalia. Lyseo on tässä kehityksessä hyvin mukana.

Tilat olivat viihtyisät, väljät ja modernit. Opiskelua tuetaan monin tavoin eri ryhmissä, tiimeissä niin opettajien, koulukuraattoreiden kuin kavereidenkin kanssa yhdessä.

Päijänne-klubin kanssa yhteinen vaihtarimme Tomas Vargas Lavanderos Chilestä oli mukana vierailussamme. Hän kertoi klubilaisille opiskelustaan Lyseon lukiossa ja vaikutelmiaan Suomesta ja suomalaisesta opiskelusta. Hän piti niin Suomesta kuin opiskelusta täällä. Opiskelu on paljon vapaampaa kuin Chilessä. Opiskelijalle annetaan enemmän vastuuta omasta opintopolustaan kuin Chilessä.

14.3.2018 Tulevan presidentin Marketta Mäkisen ohjelman esittely kaudelle syksy 2018-kevät 2019

 

Kokouksemme aluksi piirisihteeri, klubimme jäsen Jorma Paananen kertoi Tampereella 10.3.2018 pidetyn piirineuvottelun sisällöstä ja sihteeri Antti Rastela kertoi PETS-koulutuksen asioista.

Piineuvottelun keskeisin asia oli tulevan kauden toimintasuunnitelma, jonka esittelitulevä piirikuvernööri Jarmo Palukka. Palukka jatkaa piirikuvernööri Mikko Hörkön jalanjäljillä linjakkuuden ja jatkuvuuden nimissä. Kolme tärkeintä asiaa ovat

1) tukea ja vahvistaa klubeja

2) Keskittää ja vahvistaa humanitaarista palvelua

3) Parantaa julkisuuskuvaa ja tunnettuutta. Tähän liittyen piirin kotisivut uudistuvat toukokuussa. Niiltä on yhteys piirin klubeihin. Ensi kauden alusta myös Rotary-logo muuttuu, joka kaikkien klubien tulee ottaa käyttöön.

Talousarvio, talousarvion perusteet, taloudenhoidon yleisohje ja talouskomitean launsunto talousarviosta käsiteltiin piirineuvottelussa. Jäsenmaksu säilyy ennallaan eli n. 108€:ssa.

Piiriorganisaatio nimettiin ja todettiin tulevat piirin tapahtumat, joita ovat piirikonferenssi 21.-22.4.2018, Tampere         Piirikokous ja rotaryseminaari 27.10.2018 Tampere, PETS ja piirikonferenssi 13.-14.4.2019 Tampere.

Antti Rastela kertoi PETS-koulutuksesta ja sihteerin tehtätävistä. RI:n teema ensi kaudelle on "Be the Inspiration", suomennettuna "Ole innostaja". Jälleen kerran korostettiin sitä, että jokaisen rotarin tulisi kirjautua My Rotaryyn. Rotariuden tulee olla vapaaehtoista, iloista ja innostunutta.

Marketta esitteli tulevan kauden ohjelman, jossa on otettu huomioon jäsenkyselyssä esiin tulleita asioita ja toivomuksia. Kokouksen osallistujat suhtautuivat ohjelmaan myönteisesti. Viimeistelty ohjelma esitellään kevätkokouksessa 9.5.

21.3. Uusi Keskussairaala ja Kukkulan Kampus, projektipäällikkö Kari Halinen, Jyväskylän kaupunki

Halisen mukaan urheiluun, terveyteen ja hyvinvointiin (Central Finland Wellbeing Competence Center, KeHO from sports and wellness to health care) ollaan satsaamassa yhteensä noin 1 miljardi euroa, jos kaikki suunnitellut hankkeet Keskussairaalaan ja Hippoksen alueeseen toteutuvat.

Kukkula Jyväskylä -konseptin teemana on, että terveys ei ole vain sairauden poissaoloa, vaan kokonaisvaltainen elämäntapa ja tavoitteena on digitaalisten terveyspalveluiden kansainvälinen osaamiskeskus.

Oheisista kuvista näet joitakin faktoja sairaalasta. Sisustuksen suunnittelussa tavoitteena on tuoda K-S:n kansallispuistojen luonto lähelle asiakkaita ja henkilökuntaa muotojen, värien, taiteen, kuvien, valaistuksen ja luontovideoiden avulla.

 

 

28.3.2018 Taiteilija Sirpa Hasa vieraanamme pääsiäislounaalla Albassa

Taiteilija Sirpa Hasa Konnevedeltä oli vieraanamme kertomassa pisankamunien värjäämisestä ja siihen liittyvästä pääsiäistraditiosta. Tekniikka on lähtöisin Ukrainasta, jossa pisanka-munien maalaaminen on vanha perinne.

Pisanka-munissa käytetään vahabatiikkitekniikkaa. Työväline, jolla piirretään kuvioita munankuoren pintaan, kastetaan sulaan mehiläisvahaan. Muna värjätään kastamalla se nestemäiseen munaväriin. Tämän jälkeen kuoreen tehdään vahalla uusi kuvio ja värikäsittely toistetaan. Väri ei tartu mehiläisvahakuvioon sen öljypitoisuuden vuoksi. Munavärin väriaine menee kuoren sisälle antaen sille täyteläisen ja intensiivisen värin.

Nuppineulatekniikalla on helppo tehdä esimerkiksi pisteitä, pilkkuja ja viuhkausjälkiä. Sirpa Hasalla on myös kolmion muotoon leikattuja lintujen sulkia, mitkä ovat aikoinaan toimineet leimasimina. Hasa kertoi, että myöhemmin Ukrainan alueella on käytetty pientä nokkakannua, kistkaa. Se on mahdollistanut muun muassa kirjoituksen tekemisen munan pintaan. Kaikilla pisanka-symboleilla on oma merkityksensä, samoin kuin koristelussa käytetyillä väreilläkin.Peura symboloi terveyttä, mehiläinen ahkeruutta ja hämähäkki onnea.Keltainen väri symboloi viisautta, oranssi positiivista kunnianhimoa, punainen intohimoa ja nuoruutta, sininen terveyttä, vihreä uutta alkua, universaalia rakkautta, musta iänkaikkisuutta, absoluuttisuutta, pimeän hetkeä ennen valoa.

Pisanka-munien sisällön säilyttämisestä ollaan kahta mieltä. Toiset suosivat munien värjäystä tyhjiin kuoriin, kun taas toiset haluavat säilyttää munan sisuksen. Hasa kuuluu jälkimmäiseen koulukuntaan. Täysi kananmuna uppoaa väriliemeen toisin kuin tyhjä kuori. Munan pyörittäminen väriliemen pinnalla voi naarmuttaa munan pintaa, jolloin kuoreen piirretty kuvio kärsii. Sisällön säilyttämisellä on myös kristillistä arvoa. Pisanka-tekniikan synnyn alkuaikoina munien kuvioinnilla ja väreillä pyrittiin ilmaisemaan asioita, joita toivottiin itselle tai munan saavalle lähimmäiselle. Uskottiin, että kun munan sisällys on koristeluvaiheessa mukana, muna on täydellinen ja siihen sisällytetyt toiveet menevät paremmin perille. 

 

 

Presidentti Petri Kilpinen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi, kertoi kevään edistymisestä luonnossa ja toivotti lopuksi kaikille hyvää pääsiäistä. Kuvassa vasemmalla Heikki Rusko ja Antti Rastela, Petrin oikealla puolella Marita ja Heikki Tynkkynen.
Vasemmalta Juha ja Marketta Karpio, edesmenneen jäsenemme leski Sirkka Luukkainen, Pirkko ja Heikki Koponen sekä Esa Santala.
Vasemmalta klubimestari Tiina Nyyssönen ja taiteilija Sirpa Hasa, kuvan ulkopuolella Ilkka Halinen ja kuvaajana toiminut Marketta Mäkinen, Pekka Ruuskanen, Seppo Virkkala ja Hanna-Kaisa Isomäki.
Esa Santala kertoi lapsuuden mäenlaskusta reellä.
Tiina Nyyssönen ja Sirpa Hasa. Saimme Sirpa Hasan vieraaksemme Tiinan kutsusta.
Aito ukrainalainen pisankamuna, jossa mm. peurakuvioita.
Sirpa Hasan työvälineitä: vaha-allas ja kitskoja, värjättyjä munia ja opaskirjoja.

Kokouksessamme 4.4.2018 esitelmän piti professori Kari Heimonen hyvin ajankohtaisesta aiheesta Brexit - EU.

Brexit -äänestys suoritettiin 23.6.2016. 51.9 % äänestäjistä äänesti eron puolesta. Myös jäsenmaiden tulee hyväksyä ero ja sen ehdot, joista paraikaa käydään neuvotteluita. Eron puolesta äänestettiin selkeästi Koillis- ja Keski-Englannissa. Myös koulutustausta vaikutti äänestyskäyttäytymiseen. Yhtenä keskeisenä seikkana eron kannatukseen oli halu rajoittaa varsinkin Itä-Euroopasta tullutta maahanmuuttoa. Toiseksi haluttiin eroon Euroopan yhteisön tuomioistuimesta. Äänestykseen päädyttiin lähinnä sisäpoliittisista syistä osana päämisteri Cameronin vaalitaktikointia. Hän erosi tehtävästään kansanäänestyksen jälkeen. Uudeksi pääministeriksi tuli Teresa May 13.7.2016.

Ensimmäiset reaktiot tulokseet näkyivät valuuttamarkkinoilla, punta halpeni ja tuontihinnat nousivat. Siirtymäkausi kestää vuoteen 2010, johon asti kaikki säilyy ennallaan, paisti Britannialla ei ole päätösvaltaa EU:ssa. Lopullisia vaikutuksia voi arvioida vasta , kun eron ehdot tiedetään. UK katsoo hyödyksi sen, että se säästää jäsenmaksut 250 miljoonaa puntaa viikossa.

Vaihtoehtoja jatkossa ovat UK:lle ns. EEA -jäsenyys (kuten Norja), jolloin UK pääsee sisämarkkinoille; Sveitsin linja ja kahden väliset sopimukset; tulliunioni kuten Turkin kanssa tai kauppa WTO:n ohjeiden mukaisesti. Eli: Hard brexit, Semi hard brexit tai Soft brexit. Vaikutukset UK:n ulkomaankauppaan arvioidaan olevan n. - 5%. EU:n alue on merkittävä UK:n kauppapolitiikassa. Lisäksi UK pitää maksaa kompensaatioita n. 40 - 55 Mrd euroa. Negatiivisimmat pvaikutukset lienevät palveluiden viennissä ja pääomavirtojen vähenemisessä. Lontoon City -kaupunki rooli säilyy edelleen, mutta ehkä heikkenee. Sen sijaan Eu:n säädökset eivät ole juurikaan vaikuttaneet UK:ssa, joten niiden poistumisen eivät aiheuta suuria muutoksia talouselämässä. Käydessään jatkossa kauppaa EU:n kanssa UK:n on joka taopauksessa noudatettava EU:n säädöksiä.

Työvoiman liikkuminen tulee rajoittumaan. Nyt UK:ssa on 13% rakennusteollisuudessa ulkomaalaisia ja jopa puolet terveydenhuollossa. Tähän asti ulkomaalaisten vaikutus mm. palkkatasoon on ollut olematon eikä vaikutusta työttömyyteen ole ollut. vastaavasti korkeasti koulutetut ovat täydentäneet brittien osaamista. UK:n valtiovarainministeriö arvioi, että kasvuennusteet ovat vuodelle 2017 1.5% ja vuodelle 2018 1.4%.

Mielenkiintoinen kysymys on, mitä EU on ilman Britanniaa ja miten se kehittyy.

Raito Paananen

11.4. Raito Paananen kertoi Metsävaratietojen keruusta ja käytöstä

Suomen metsäkeskus on osa maa- ja metsätalousministeriön valtionhallintoa ja se edistää metsien hoitoa ja käyttöä ja tarjoaa palveluja metsänomistajille, yrityksille ja yhteisöille.

Suomessa metsävaratietoa kerätään valtakunnan tasolla, alueellisella tasolla ja tilakohtaisesti. Ensimmäinen valtakunnan tason inventointi tehtiin jo 1920-luvulla ja siitä lähtien inventointeja on tehty 5-10 vuoden välein.  Laser-pohjainen inventointi alkoi 2010 ja ensimmäinen koko maan kierros on valmia 2020. Inventointialueita on noin 10 vuodessa ja yhden alueen inventointi suoritetaan noin 10 vuoden välein. Keski-Suomi inventoidaan suurelta osin vuonna 2018. Maastossa tarkasti mitatuille koealoille haetaan niiden sijaintia vastaavat laser- ja ilmakuvapiirteet, joiden perusteella tuotetaan laskentamallit erilaisille puusto- ym kohteille.

Metsätietovarat löytyvät Metsään.fi -palvelusta ja siellä oleva tieto on julkista ja maksutonta. Tilakohtaista kuvioittaista metsävaratietoa käytetään metsätalouden suunnitteluun ja metsissä tehtävien töiden suunnitteluun.

 

Eeva Kallio taustoittaa aihettaan.
Ryhmätöitä
Eeva Kallio purkaa ryhmätöiden tuloksia.

 

18.4.2018 Klubimme jäsen, erikoistutkija Eeva Kallio esitteli aihetta Mitä on viisaus?

Taustaksi Eeva kertoi, että Chigacon yliopistoon on perustettu ensimmäisenä maailmassa suuri viisauden tutkimuskeskus ’The Center for Practical Wisdom’. Eurooppa on jäänyt tässä kehityksessä hieman sivuun. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa toimii Eeva Kallion vetämä tiimi Viisaus ja oppiminen, jonka toiminta pohjaa osittain chigacolaiseen monitieteiseen ja tieteiden välisiä rajoja ylittävään malliin.

KTL:n monitieteisessä ryhmässä tutkitaan aikuisen viisauden kehitystä eri ilmenemismuodoissaan. Tutkijat ovat usealta eri tieteenaloilta: korkeakoulupedagogiikka, kasvatustiede, kehityspsykologia, psykologia, gerontologia ja informaatioteknologia. Ryhmässä on mukana myös aikuiskouluttajia. Tiimissä tarkastellaan viisautta tutkimuksen, kehittämisen, opettamisen, oppimisen ja kasvatuksellisten asioiden näkökulmista. Viisauden kehittyminen ja oppiminen nähdään elämänpituisena ja monimuotoisena ilmiönä. Informaatioteknologiaa ryhmässä edustaa klubimme jäsen Hanna-Kaisa Isomäki.

Eeva jakoi klubikokouksen osallistujat kuuteen ryhmään ja antoi kullekin ryhmälle tehtäväksi miettiä hyveitä ja paheita. Ensin nimettiin paheita, joista ensimmäiselle sijalle nousi ahneus ja toiseksi itsekkyys. Hyveistä ensimmäiseksi nostettiin toisten huomioon ottaminen, toiseksi rehellisyys ja ystävällisyys. Ryhmätöiden purussa todettiin, että hyveet ja paheet ovat riippuvaisia kulloisestakin tilanteesta > kontekstisidonnaisuus. Hyväksi ohjenuoraksi mainittiin: kohtele toista kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan. Eeva totesi vielä, että hyveet ovat osa viisauden olemusta. Lopuksi sihteeri Antti kiteytti älykkyyden ja viisauden eron nasevasti: ”Älykäs ihminen selviytyy tilanteesta, johon viisas ei joudu”.

Vasemmalta Päivi Halinen ja Niina Rantakari

25.4.2018 Projketipäällikkö Niina Rantakari, JAMK  esitteli Päijänne brändiksi –hanketta ja asiantuntija Päivi Halinen, ProPäijänne-yhdistys, kertoi Päijänne biosfäärialueeksi -hankkeesta

Projektipäällikkö Niina Rantakari: Päijänne brändiksi -hanke

Rahoitusohjelma: Maaseuturahasto,  Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020

Alueiden välinen: Keski-Suomi ja Päijät-Häme: Keski-Suomen ELY-keskus, Hämeen ELY-keskus 

Hallinnoija: JAMK Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Osatoteuttaja: LAMK Lahden ammattikorkeakoulu

Hankkeen kesto: 1.1.-31.12.2018

Rahoitus: n. 155 000 €

Hankkeen tarkoitus on vahvistaa ja edistää Päijänteen alueen kestävää ja vastuullista toimintaa sekä selvittää edellytyksiä hakea alueelle Unescon biosfääristatusta.

Käytännössä tehdään taustaselvitykset, joissa tutkitaan biosfäärialueiden hyödyt, mahdollisuudet, mahdolliset riskit, ristiriitatilanteet ja niiden ratkaisut.

Unescon tehtävät tällaiselle mallialueelle ovat kestävän kehityksen edistäminen, luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä tiedonkeruun ja –vaihdon tukeminen. Mallialue ei ole kuitenkaan suojelualue.

Asiantuntija Päivi Halinen: Päijänne biosfäärialueeksi -hanke

Hanke tuo Päijänteen osaksi globaalia lähes 700 vastaavanlaisen kohteen verkostoa 120 maassa. Biosfääri mahdollistaa elinkeinoelämän/yritysten kansainvälistymistä, se on vetovoimainen brändi matkailuelinkeinon kehittämiselle. Se avaa myös ovia tutkimuksen ja koulutuksen kansainväliselle vaihdolle ja yhteistyölle. 

BS Luo uudenlaisen poikkitieteellisen keskustelu/toimintafoorumin >mahdollisuudet uusien yhteistyökombinaatioiden luomiselle (yrittäjät/tutkimus/alkutuotanto/ ohjelmapalvelutuottajat/oppilaitokset/opiskelijat.

Biosfäärialueen haasteita: edellyttää Päijänteen alueen kuntien ja toimijoiden yhteistä tahtoa ja kykyä nähdä potentiaaliset mahdollisuudet ja toimia niiden saavuttamiseksi >hyötyjen konkretisointi, yritysverkostojen kokoaminen, organisaation luominen ja jatkuva kehittäminen < rahoituksen etsiminen, yhteisen hakemuksen laatiminen > UNESCOn nimeämispäätös.

Esitykset löytyvät jäsensivuiltamme kohdassa Pidettyjä esitelmiä.

 

Keskiviikon 2.5. esitelmän piti Mustankorkea Oy:n toimitusjohtaja Esko Martikainen aiheesta Mustankorkea - kiertotalouden edelläkävijä.

Mustankorkean missiona on tarjota ja kehittää jätehuoltopalveluita osakkaille ja asiakkaille kustannustehokkaasti ympäristönäkökohdat huoimioiden. Kunnalliseen jäteyhtiöön kuuluvat Jyväskylä, Laukaa, Muurame ja Toivakka. Mustankorkea vastaa jätehuollon käytännön totettamisesta ko. alueella:Jätteiden keräyksestä, vastaanotosta, käsittelystä ja hyödyntämisestä sekä jäteneuvonnasta. Yhtiön vastuun kolmijakoon kuuluu: Kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, kuntien jätehuoltoviranomainen ja yksi ympäristöviranomaisista.Yhtiöllä on 170 000 asiakasta ja se työllistää 30 työntekijää ja lisäksi sillä on samansuuruinen ulkopuolisia työllistävä vaikutus. Liikevaihto oli 2017 17 M€.

Jätekuljetusten kilpailutus suoritetaan määrävuosin yhdeksällä urakka-alueella. Yhtiön palveluina ovat mm. ekopisteverkoston ylläpito ja huolto omistajakuntien alueella, Mustankorkean asiakaspalvelu kiinteistön jätehuollosta, asiakaspalvelupiste. Puhelinyhteydenottoja on n. 1200 kpl/kk. Tämän lisäksi painopistealueena on viestinnän kehittäminen.

Mustankorkealla käsitellään n. 150 miljoonaa kiloa jätteitä, hyötyaste on 95%. Sekajäte poltetaan Tampereella hyötyvoimalaitoksella. Mustankorkean jätekeskus ottaa vastaan päivittäin keskimäärin 300 jätteentuojaa, vilkkaimpana päivänä jopa 1300 asiakasta. Kotitalouksien pienjäte-erien vastaanotto on keskitetty lajitttelupihalle.vaarallisille jätteille on oma keräyspaikka. Tämän lisäksi on näiden jätteiden kiertävä keräys toukokuussa osakaskunnissa. Hyötyjäteterminaali valmistui v. 2006. Yhteistyötä tehdään Paperinkeräys Oy:n ja Suomen Pakkauskierrätys RINKI ry:n kanssa. Lajitteluhalli aloitti 2010 (metalli, puujätteet, betoni ja tiilet, energiajäte, säkölaitteet ja vaaralliset jätteet). Pilaantuneita maita käsitellään vuosittain n. 10 - 50 000 tonnia mm. kompostoimalla ja kiinteytyksellä. Mustankorkea toimii myös mm. kipsijätteen, eristevillojen ja asbestin loppusijoituspaikkana. Kompostointilaitos otettiin käyttöön 1998 ja lajennus 2002. Komposti käytetään maanparannusaineena ja raaka-aineena mullan valmistuksessa.Mustankorkea on myynytkin vuodesta 2016 multaa omalla tuotemerkillä. Vuonna 2017 myynti oli 5000 kuorma-autollista. Biokaasulaitos valmistuu loppuvuodesta 2018. Ensimmäinen biokaasun tankkausasema avattiin 17.8.2017. Vuoden 2018 alusta alkaa kaikisa osakaskunnissa suurten jätteiden noutopalvelu.

Seuraavaksi muovinkeräys? Kokeiluja, laajennusta? Neuvottelut potentiaalisten uusien osakaskuntien kanssa jatkuvat, jätetaksan uudistus ja Laukaan että kuljetusaluieden kilpailutus ovat myös listalla.

Klubimme historian ensimmäinen kevätkokous pidettiin 9.5.2018. 

Ennen virallista kokousta klubimme vuoden vaihto-opisklelija Silvia Messala esittäytyi kokouksessa. Silvia on on Normaalikoulun lukion opiskelija. Vaihtovuosi tapahtuu Italiassa. Kuvassa on presidenti Petri Kilpisen ja Silvian lisäksi nuorisovaihtoasiamies Tytti Solankallio-Vahteri. Tämän jälkeen presidenttillä oli kunnia jakaa ansioituneille aikaisemmille presidenteillemme Hannakaisa isomäelle ja Jussi Välimaalle PHF-mitalit. Onnittelut!

Kevätkokouksen puheenjohtajaksi valittiin presidentti Petri KIlpinen. Varsinaisia kokousasioita olivat toimintasuunnitelman ja budjetin kaudelle 2018 - 2019 hyväksymiset. Toimintasuunnitelman esitteli tuleva presidentti Marketta Mäkinen ja budjetin taloudenhoitaja Janne Mönkkönen. Ensi vuoden teema on ELINVOIMAA. Kokouspaikakka vaihtuu. Uusi kokokouspaikka on Hotelli Alba Jyväskylä. Uutena käytäntönä on myös se, että pääsääntöisesti kuukauden ensimmäinen kokous on iltapäiväkokous, joka alkaa klo 16.30.Samalla päätettiin jäsenmaksun ja liittymismaksun pitämisen ennallaan. Kokouksessa käytiin lävitse myös virkailijastrategiaa.

16.5.2018 Eeva-Liisa Tilkanen, toiminnanjohtaja, Nuorten Keski-Suomi ry: Nuorten kyvyt ja ääni esiin

Klubimme jäsen Eeva-Liisa Tilkanen kertoi nuorten ja lasten osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Nuorisotyön perustana on Nuorisolaki sekä Lasten oikeuksien sopimus. Nuorisolain tavoitteena on 1) edistää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, 2) tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista 3) tukea nuorten harrastamista sekä 4) edistää nuorten tasa-arvoa ja oikeuksien toteutumista.

Lapset ovat vajaavaltaisia ja siksi lasten ja nuorten parissa tehtävä työ edesauttaa nuorten äänen kuulumista. Lapsuudessa luodaan edellytykset hyvälle elämälle. Siksi lapsinäkökulman huomiointi päätöksenteossa on eettinen ja yhteiskunnallinen velvoite.

Tällä hetkellä on useita lasten ja nuorten käyttäytymiseen liittyviä riskejä (väkivalta, tupakointi, alkoholi, ruokailutavat, ylipaino..). Lasten köyhyys lisääntyy, eriarvoisuus on kasvamassa (perheet, asuinalueet), moni nuori ajautuu koulutuksen ja työn ulkopuolelle.

Jyväskylässä toimii Jyväskylän Lasten Parlamentti sekä Keski-Suomen nuorisovaltuusto, joiden kautta lasten ja nuorten ääni ja kyvyt saavat näkyvyyttä. Tärkeitä ovat myös nuorten ja aikuisten yhteiset koulutukset, kohtaamiset ja verkostot. Muuramen Innola on ainoa laatuaan Suomessa. Keski-Suomen lapsiasiafoorumin visio on: Keski-Suomi tunnetaan vuonna 2025 lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuudenmaakuntana.

Eeva-Liisan laaja ja monipuolinen esitys on luettavissa kokonaisuudessaan jäsenhuoneen sivustolla.

23.5.2018 Tapahtumamatkailu Jyväskylässä, toimitusjohtaja Pietari Sorri, Jyväskylän Kongressikeskus Oy

Paviljongin vierailun aluksi saimme nauttia maittavan lounaan, minkä jälkeen tj. Pietari Sorri kertoi Jyväskylän tapahtumamatkailusta. Esitys toimi myös erinomaisena kaupunkimarkkinointina. 

Paviljonki on tapahtumakeskus, kongressitalo ja messukeskus keskellä kaupunkia. Sijainti on logistisesti erinomainen heti Matkakeskuksen ja hotellin vieressä. Maisema on mitä upein Jyväsjärven näkymineen, ympäristö tarjoaa monenlaista tekemistä rantaraitteineen ja satamineen. 

Paviljongin erikoisuutena on ainutlaatuinen, muuntuva 1200 hengen auditorio, joka voidaan jakaa helposti ja nopeasti kolmeksi itsenäiseksi tilaksi. Messuhallitiloihin voidaan toteuttaa kokoustilat jopa tuhansille henkilöille. Paviljonki Areena mahdollistaa myös megaluokan viihdetapahtumat. Talon oma ääni-, valo- ja esitystekninen henkilöstö suunnittelee ja toteuttaa vaativatkin tekniset tuotannot.

Paviljongin tapahtumista 98% on kansallisia. Henkilöstössä on 50 vakinaista työntekijää. Jyväskylän kaupungin tuki on 500.000 € vuodessa. Loput rahoituksesta kerätään itse. Paviljonki hyödyntää kokemusmarkkinointia, jota ihmiset tekevät itse mm. somessa. Vuodesta 2018 on tulossa ennätysmyyntivuosi.

30.5.2018 Arktinen Neuvosto ja Suomen puheenjohtajuus, suurlähettiläs Hannu Halinen

Hannu Halisen esteen vuoksi esityksen piti klubimme jäsen, Hannu Halisen veli Antero Halinen. Klubin jäsenet saivat tehdä kysymyksiä Hannu Haliselle puhelinkaiuttimen välityksellä.

Arktinen alue onrunsaasti luonnonvaroja omaava herkkä luonnonympäristö, noin neljän miljoonan ihmisen koti, marginaalisesti asutettu, mutta maantieteelliseltä laajuudeltaan erittäin merkittävä. Se on merkittävä kauppa- ja tiedonkulkureitti.

Alue on myös geopoliittisten intressien uhkaama – toisaalta alueen rauhanomainen dialogi voi toimia kansainvälisten paineiden liennyttäjänä.

Maailman talousfoorumi (World Economic Forum, WEF) on arvioinut arktisen alueen investointipotentiaaliksi jopa n. 1 000 miljardia dollaria.Tästä Norjassa on noin 90 miljardia, Suomessa noin 50 miljardia ja Ruotsissa sekä Murmanskin alueella 25-30 miljardia kussakin.

Yhteenlasketusta potentiaalista yli puolet on energiainvestoinneissa. Muut keskeiset: kaivosteollisuus, tuulivoima, kalastus, metsät, puhdas luonto ja merialueen biotutkimus. Suomella on valtavasti arktista osaamista, itse asiassa koko Suomi on arktinen.

Suomen johtajuus:Arktisen neuvoston puheenjohtajuus: ympäristönsuojelu, viestintäyhteydet, meteorologinen yhteistyö, koulutus

Arktisen talousneuvoston puheenjohtajuus: arktinen yhteistyö, arktinen osaaminen, arktisen alueen turvallisuus

Arktisen rannikkovartiostofoorumin puheenjohtajuus

Tuleva EU-puheenjohtajuus

Suomen tavoitteet arktisessa yhteistyössä: Asetetaan Suomelle tavoitteeksi saavuttaa johtoasema EU:n arktisessa ja pohjoisessa politiikassa. Vahvistetaan yritysten roolia pohjoisen ja arktisen politiikan valmistelussa. Politiikan tulee olla valtakunnallista siten, että koko Suomen yritykset huomioidaan.Tehdään Suomesta logistiikan, tietoliikenteen ja big datan globaali solmukohta.

Ehdotus työkaluksi on Arctic Office, jonka tehtävänä on mm. koota, auttaa ja ohjata suomalaisia yrityksiä hyödyntämään arktisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Esitys kokonaisuudessaan jäsenhuoneen sivustolla.

Kokouksemme 6.6. 2018 aluksi klubille esittäytyi vaihto-opiskelijamme Laura Sippola Muuramen lukiosta.  

Hän suorittaa kesävaihdon Ranskassa 17.6. - 15.7.2018.

Kokouksessa lisäksi arvioitiin presidenttimme Petri Kilpisen johdolla mennyttä kautta.

Arvioinnissa keskiössä olivat kauden esitelmät. Suoritetussa äänestyksesä eniten ääniä sai jäsenten keskinäisen ajatusten vaihto ja muistelut aiheesta "Mitä itsenäisyys merkitsee minulle 100 -vuotiaassa Suomessa?"

Kokouksen keskisin teema oli jäsenkomitean pj:n johdolla käsitelty jäsenhuoltostrategian päivitys 2018 suoritetun jäsenkyselyn perusteella.

Klubin tavoitteena on jäsenmäärän kasvu n. 10 %:lla kauden 2018 - 2019 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa 5 henkilön lisäystä. Tämä edellyttää potentiaalisten jäsenehdokkaiden kartoitusta ja benchmarkkausta toisiin klubeihin. Tässä työssä erityispainotuksena on laajan ikäskaalan ohella nuoret aktiiviset osaajat. Toiminnan sisältöjen ja käytänteiden onkin kiinnostettava myös nuoria.

Uudet jäsenet on hyvä ottaa heti mukaan tehtävänkiertoon ja klubin palvelutoimintaan. Pääsääntöisesti klubin toimintaa pidettiin nykymuodossa hyvänä. Kehittämisessä tuotiin esille mm. yhteisten keskusteluiden lisäämistä ja kokouksien pitämistä iltapäivälläkin, jäsenten omia katsauksia ja vierailujen lisäämistä. Hyvin keskeisenä pidettiin myös varainhankinnan vahvistamista ja monimuotoisuutta hyväntekeväisyystyön vahvistamiseksi.

Lisäksi jäsenkyselyssä toivottiin nykyistä parempaa kokoustilaa. Klubi siirtyykin kaudeksi 2018 - 2019 Hotelli Albaan ja pääsääntöisesti kuukauden ensimmäinen kokous on iltapäiväkokous. Viestintäkanavien hyödyntäminen pitää olla realistista. Kotisivut on keskeisin kanava. Klubin jäseniä motivoivat kyselyn mukaan mm. hyvä ilmapiiri, hyvät esitykset, talkoohenki, mukavat klubikaverit sekä yhteiset projektit ja palvelutyö. Näiden lisäksi esille nostettiin koosteena palveluprojektien kehittämistä, rahoitustyökalujen pohdintaa, vaihto-opiskelijaverkoston vahvistamista ja Rotarytoiminnan alueellisen tunnettavuuden lisäämistä.

Rotary-järjestö perustettiin 100 vuotta sitten ja Rotaryvuoden 2017-18 teema on

ROTARY: MAKING A DIFFERENCE

OHJELMA 2018 kevät,

 päivitys 3.5.2018

 

KOKOUKSET ROTARYVUONNA 2017-2018

Jyväskylä-Laajavuoren rotaryklubi

keskiviikkona klo 11.45 Vanha Asemaravintola

 

JYVÄSKYLÄ-LAAJAVUOREN ROTARYKLUBI

www.jyvaskyla-laajavuori.rotary.fi

 

Tammikuu

3.1. Business and Design maailmalla, KTK maisteriopiskelija Ida Nyyssönen Göteborgista

10.1. Bioenergian näkymiä, asiantuntija Markku Paananen, JAMK Biotalousinstituutti

17.1. Kasvu Open-kasvuyritysten kansanliike, toimitusjohtaja Uljas Valkeinen

24.1. Tammisunnuntain Kilta ja vapaussodan perintö, kiltavanhin, opetusneuvos Jorma Lempinen

31.1. Jyväskylän keskustaan vetovoimaa, arkkitehti Ilkka Halinen, luokite

Helmikuu

7.2. Sote ja Keski-Suomi, projektipäällikkö Pirjo Peräaho, Keski-Suomen Liitto

14.2. Opettajuuden mallia, johtava rehtori Pekka Ruuskanen, Jyväskylän normaalikoulu. luokite

21.2. Jyväskylän Lyseon lukio - vierailu kouluun, rehtori Osmo Polas

28.2. hiihtolomaviikko

 

Maaliskuu

7.3. Digitaalinen markkinointi, professori Heikki Karjaluoto, Jyväskylän yliopisto

14.3. Ajankohtaisteema ja tulevan kauden ohjelmaesitysten yhteenveto, Maketta Mäkinen

21.3. Uusi Keskussairaala ja Kukkulan Kampus, projektipäällikkö Kari Halinen, Jyväskylän kaupunki

28.3. Pääsiäislounas avec

 

Huhtikuu

4.4. EU:n kehitys, professori Kari Heimonen, Jyväskylän yliopisto

11.4. Metsävaratietojen keruu ja käyttö, metsätietopäällikkö Raito Paananen, Suomen metsäkeskus

18.4. Oletko viisas? Mitä on viisaus? erikoistutkija dosentti Eeva Kallio, Jyväskylän yliopisto. luokite

25.4. Päijänteen biosfäärihanke, Pro Päijänteen jäsen Päivi Halinen

 

Toukokuu

2.5. Mustankorkea – kiertotalouden edelläkävijä, toimitusjohtaja Esko Martikainen, Mustankorkea Oy

9.5. Klubin kevätkokous

16.5.Nuorten kyvyt ja ääni esiin. Luokite-esitelmä, Eeva-Liisa Tilkanen, toiminnanjohtaja, Nuorten Keski-Suomi

23.5. Tapahtumamatkailu Jyväskylässä, vierailu ja lounas Paviljongissa, toimitusjohtaja Pietari Sorri, Jyväskylän Kongressikeskus Oy

30.5. Arktinen Neuvosto ja Suomen puheenjohtajuus, suurlähettiläs Hannu Halinen

 

Kesäkuu

6.6. Ajankohtaista ja arvio menneestä kaudesta ja oppia tulevaan.

13.6. Käätyjen vaihto

 

 

Virkailijat toimintavuonna 2017-2018

Kauden teemat: Yhteistyö ja luonnonvarat sekä Suomi 100

 

Presidentti Petri Kilpinen

Tuleva presidentti Marketta Mäkinen

Varapresidentti Antti Rastela

Edellinen presidentti Asta Wahlgren

1.sihteeri Antti Rastela

2.sihteeri Marja Arkela

klubimestari Tiina Nyyssönen

Rahastonhoitaja Janne Mönkkönen

Rotaryasiamies Markku Ahila

Nuorisovaihtoasiamies Tytti Solankallio-Vahteri

Jäsenkomitea Pekka-Juhani Kuitto

IT-vastaava Heikki Rusko