Kausi 2020-2021

Presidentti Janne Mönkkönen toivottaa juhlijat tervetulleiksi.
Klubimme jäsen Kari Itkonen välitti Antero Halisen terveiset ja kiitokset taimenistutustalkoissa olleille.
Presidentti Janne luovutti PHF-merkin, mitalin ja kunniakirjan Antti Rastelalle.
Antti Rastelan kiitospuhe.
Presidentti Janne luovutti piirin PHF-merkin neljällä safiirilla Jorma Paanaselle.
Jorma Paanasen kiitospuhe.
Illan odotettu kohokohta: nykyinen presidentti Janne Mönkkönen luovuttaa käädyt tulevalle presidentille Johannes Partaselle.
Valta ja vastuu on vaihtunut.
Rotaryvuoden 2021-22 presidentti Johannes Partanen.
Johannes Partanen puolisoineen.
Seremonioiden jälkeen alkoi illallisesta nauttiminen.

Käätyjen vaihto 9.6.2021 hotelli Alban ravintolassa

 

Presidentin käätyjen vaihto tapahtui tutussa kokouspaikassamme Alban kabinetissa kauniina kesäkuun iltana. Rotaryvuoden kohokohtaa oli juhlistamassa parisenkymmentä klubimme jäsentä aveceineen. Tunnelma oli rento, mutta kuitenkin juhlava. Rotaryvuotta 2020-21 varjosti koronan rajoitukset, mutta presidentti Janne Mönkkönen hallituksen tukemana selvisi vuodesta erinomaisen hyvin, mikä todettiin vuolain kiitoksin ja aplodein.

Ennen käätyjen vaihtoa presidentti Janne Mönkkönen luovutti kaksi PHF-merkkiä. Toisen sai klubimme edellinen presidentti Antti Rastela aktiivisesta jäsenhankinnasta ja toisen klubimme jäsen ja seitsemän vuoden ajan piirimme 1390 piirisihteerinä toiminut PHF Jorma Paananen, joka sai piirin myöntämän PHF-merkin neljällä safiirilla.

 

 

Palaute rotaryvuodesta 2020-21

Pres. Janne Mönkkönen 2.6.2021

1. Parhaat esitelmät -äänestys

  • Janne Avela: Liikunta ja aivot 17p
  • Juhani Takkinen: Kahviharrastus 15p
  • Geoff Luck: Music and Science 8p
  • Nuorkauppakamarin lounastapaaminen 7p
  • iina Chrons: Luokite-esitelmä 4p
  • Pia Kreus: Tulevaisuuden työvoima 3p

 

 

2. Vapaa sanallinen palaute kuluneesta rotaryvuodesta. Plussat ja miinukset ja kaikki muukin

  • Hienoa, että jaksettiin kokoontua etänäkin. Mielestäni tiedottaminen oli riittävää ja selkeää. Presidentti paikalla kokouksissa.
  • Koronaolosuhteet huomioonottaen äärimmäisen hyvin toteutettu Rotary-vuosi!
  • Plussaa hyvä ja reipas meininki Covidista huolimatta. Hyvät keskustelut. Se, että klubivuosi yleensä saatiin vietyä läpi. Kiitos pressalle.
  • Vaikeissa olosuhteissa kausi saatettiin kuitenkin hyvin loppuun. Hybridikokoukset onnistuivat hyvin. Miinuksena myöhäiset kokouskutsut.
  • Plussat: Oli monipuolinen vuosi. Yllättävistä tilanteista selvisimme hyvin. Kiitos puheenjohtajan teknisen osaamisen. Toimintaa pystyttiin pitämään yllä koko Rotary-vuoden ajan. Live muuttui etäksi joustavasti ja hybriditkin onnistuivat. Miinukset: Valitettavaa oli, että niin moni tuttu klubilaisemme jäi tapaamatta.
  • Koronavuosi oli tosi haasteellinen. Verkkokoukset eivät jaksaneet innostaa. Tämän ohella työkiireet tekivät osallistumisesta hyvin haasteellista -varsinkin kun samaan aikaan piti pitää lounastaukoa kotikonttorissa, jos taukoa etäpalavereista oli.
  • Kiitos Janne ja muut koronan hankaloittaman kokousvuoden hyvästä luotsaamisesta alun vaikeuksien jälkeen. Olen osallistunut kokouksiin etänä ja loppua kohden seuraaminen helpottui huomattavasti, kun mm. jäsenten puheenvuorot pidettiin edessä mikrofonin luona. Aiemmat keskustelut menivät sivu suun huonon kuuluvuuden vuoksi. Vuodesta jäi kaikkineen paljon positiivisempi tunne kuin miltä ihan alkuun näytti. Plussaa oli myös Jannen lannistumaton ja hyväntuulinen kokousten läpivienti.
  • Monipuoliset puhujat ja esiintyjät. Hyvä, että kokouksia oli perinteiseen tapaan rajoitteitten puitteissa, eikä toimintaa rajoitettu liikaa omatoimisesti.
  • Vaihteleva vuosi, valitettavasti korona haittasi
  • Mielenkiintoisia eri aihealueiden esityksiä, joita haasteellista arvottaa ja laittaa sitten paremmuusjärjestykseen. Monipuolinen ja hyvä kokonaisuus.
  • Erittäin hyvä ohjelma. Hyvin toteutettu koronarajoitteet huomioiden.
  • Korona-aikana toimintamme jatkui hieman kituen. Etätoteutuksissa parannettavaa.

3. Mitä haluat sanoa live-, etä- ja hybridikokouksista?

  • Toimivat eriitäin hyvin
  • Pakon sanelemia! Fase to fase on välttämätöntä!
  • Toivoisin, että tulevaisuudessakin olisi mahdollista osallistua kokouksiin etäyhteydellä.
  • Sopii minulle loistavasti.
  • Live-kokouksiin kyllästyy, tekniikassa on yllättäviä puutteita Onko muita mahdollisia alustoja kuin Teams (oik. Google Meet)?
  • Livekokoukset edelleen parasta, sitten hybridi (saatiin joitakin uusia mukaantulijoita ja kokonaisosallistuja määrä hyväksi, myös työkiireisiä mukana), etä on etä.
  • Livet ovat tietenkin koko Rotaryajatuksen ydin. Livetapaamista ei voi korvata etänä. Hybridikokoukset ovat mahdollisia, mutta ei joka kerta. Hybiridejä voisi olla esim. 10 kpl vuodessa ja ne tarjoaisivat edes jonkinlaisen vaihtoehtoisen osallistumismuodon.
  • Live-kokouksia ei korvaa mikään! Odotan kovasti, että syksyllä voimme kokoontua entiseen tapaan kaikki paikan päällä.
  • Perinteiset kokouksen ovat hyviä. Etäkokokous tulisi järjestää ainoastaan, mikäli normaali malli on mahdoton toteuttaa.
  • Toimii yllättävän hyvin
  • Digitalisaatio tuli todeksi ja teki kokouksiin osallistumisen kaikille mahdolliseksi. Tätä voisi hyödyntää jatkossakin ainakin jossain määrin. En osallistunut livekokouksiin, mutta linjoilla olin monta kertaa...
  • Live-kokoukset etusijalla, hybridikokoukset lisämahdollisuus, jos ei pääse muuten tulemaan.
  • Live on paras, ja muut ovat tukevia. Hyvä että ovat olemassa, mutta mielestäni rotary-toiminnan syvä ydin on ihmisten tapaaminen samassa paikassa

4. Klubin SWOT-analyysi:

S - vahvuutemme. Mitkä ovat mielestäsi klubimme toiminnan vahvuudet?

  • Hyvä ja sitoutunut johto/hallitus, suuri jäsenmäärä, erinomaisia esitelmiä
  • Hyvä yhteishenki, monipuolinen ohjelmisto.
  • Hyvä yhteishenki, riittävä pohja vastuun kantamiselle --> pitkän tähtäimen virkakierto suunnitelma.
  • Pitkään mukana olleet sitoutuneet jäsenet. Opiskelijavaihdon toteutus.
  • Yhteishenki, monipuolisuus viikko-ohjelmissa
  • Yhteisöllisyys, hyvä ohjelma ja uusiutumistahto.
  • Mielestäni meillä on hyvä ilmapiiri. On mahtavia persoonia. Ihmisillä on hyviä mielipiteitä ja raikkaita uusia näkökulmia eri asioihin. Viime aikoina on myös tuntunut, että meillä riittää uudistumishenkeä. Tuleva Rotaryvuosi näyttää sitten onko uudistuminen pysyvää.
  • Aktiivisesti osallistuvat ja toimivat jäsenet, hyvät vuosiohjelmat, innostus tarttua uusiin haasteisiin.
  • Suuri määrä erillisia puhujia laajalta alalta. Jäsenillä hyvät verkostot
  • Klubissa on hyvä ilmapiiri ja kokouksissa leppoisa tunnelma. Hyvä fiilis mielenkiintoisten asiakokonaisuuksien keskellä.
  • Hyvät esitelmät, vahva ja järjestäytynyt johto-organisaatio.
  • Hyvä henki, sitoutunut ydinporukka. Riittävästi porukkaa jotta tehtävänkierto onnistuu. Hyvät jatkuvasti päivittyvät nettisivut. Meillä on klubina paljon jäsentemme aikaresurssia käytettävissä.

W - heikkoutemme. Mitkä ovat mielestäsi klubimme toiminnan heikkoudet?

  • Osallsitumisprosentit
  • Kokoontumispaikka ei ole paras mahdollinen!
  • Kyllä me aika vanhoja ollaan.
  • Korkeahko ikärakenne. Iso osa eläkeläisiä.
  • Suuri osa jäsenistöstä passiivisia. Istuntoja seuratessa ei uskoisi, että kolmasosa jäsenistä on naisia. Tulevat kaksi naisoletettua presidenttiä osaavat löytää keinot?
  • Osallistujia kokouksiin saisi olla enemmän ja vahvan oman (uuden) palveluprojektin puuttuminen.
  • Heikkous on ilman muuta se, että hyvät palveluprojektit puuttuvat. Moni meistä varmaan haluaisi enemmän muitakin toimintatapoja kuin viikottaiset esitelmät. On mietittävä yhdessä missä eri rooleissa voisi olla mukana toiminnassamme? Tsempparina? Hallituksen eri rooleissa? Eksperttinä? Viestin viejänä? Kehittäjänä? Projektin vetäjänä? Osallistujana?
  • Emme saa kaikkia mukaan, jäsenkato, nuorten jäsenten puute
  • Jäsenkunta on vanhaa, eikä aja kovin hyvin asiaa verkostoitumisessa ammattielämään.
  • Pienehkö osallistuminen = sitoutuminen
  • Vain tietty, pääosin keskenään paremmin tuttu joukko osallistuu kokouksiin. Miten aktivoidaan muutkin osallistumaan - kukin edes muutaman kerran kauden aikana? Se toisi lisää näkökulmia ja kenties reilusti aktiivisempaa keskustelua ja ajatusten vaihtoa esitelmien jälkeen. Aiheesta ja aiheen vierestä...
  • Lukuisat poissaolot.
  • Toiminnan sisällöllinen uudistaminen on käynnissä, mutta hidasta. Staattisuus ja paikallisen vaikuttamisen vähyys. Veteraaniprojekti alkaa olla lopussa, mitä tilalle? Ulkoinen markkinointi puuttuu, toimintamme ei ole lähiympäristössämme kovinkaan näkyvää.

O - mahdollisuutemme. Mitkä ovat mielestäsi toimintamme mahdollisuudet, joihin meidän klubina pitäisi tarttua?

  • Laadukkaat esitelmät
  • Enemmän omien jäeenten esityksiä!
  • Toivottavasti yhteistyö ikääntyneitten Nuorkauppakamarilaisten kanssa onnistuu.
  • Nuorkauppakamarista poisjäämisen systemaattiseen rekrytointi Rotareihin. Yrittäjäjärjestön kautta lisää jäseniä Rotareihin
  • Hallitus on hyvin tarttunut sateliittiklubin ja muiden yhteistyökumppanuuksien mahdollisuuksiin. uskoisin, että tavalla tai toisella on toimintaa laajennettava ohi viikkokokousten
  • Yhteistyö Nuorkauppakamarin kanssa ja satelliittiklubi heistä.
  • Mahdollisuutena on uudet kuviot esimerkiksi yhteistyö Nkk: ja yrittäjien kanssa. Myös on lisättävä toistemme tuntemista, etä syntyy lisää luottamusta. Satelliitti on hyvä mahdollisuus ja sille on keksittävä pätevä uusi nimi. On keksittävä uusia tapoja, miten voit olla jäsen.
  • Meillä on tällä hetkellä hyvät näkymät: lasten ja nuorten yliopisto, yhteistyö nuorkauppakamarin ja yrittäjien kanssa, nuorten yrittäjien ja opiskelijoiden mentorointi. Kaipaan kulttuuriyhteistyötä, ylipäätään enemmän kulttuuria ja siihen liittyviä aiheita.
  • Laajat ja hyvät verkostot. Hyvä määrä ammattilaisia laajalta.
  • Neljä kysymystä tuovat mahdollisuuksia.
  • Hyväntekemisen kohteiden ja toimintatapojen "kirkastaminen" lyhyellä/pitkällä tähtäimellä. Mentorointi nuorkauppakamarilaisten suuntaan on erinomainen "löydetty" uusi muoto. Entä löytyiskö muita tahoja, jonne voisimme jakaa ohjausta/tietoa, jota on "tarttunut takkiin" matkan varrelta? Esim. koululaiset/opiskelijat? "Liika viisaus" kiertoon...
  • Entä perinteinen hyväntekeväisyystoiminta? Ydinkysymyksenä: minkälaisena hyväntekijänä klubimme haluaa profiloitua?
  • Yhteistyö muiden järjestöjen (mm. Nuorkauppakamari, Yrittäjäjärjestöt) kanssa. Nuoret jäsenet.
  • Nuorkauppakamari-yhteistyöstä voitaisiin saada jatkuvasti uusia jäseniä, jos yhteistoimintamme on sisällöllisesti sitoutunutta puolin ja toisin. Yrittäjät-yhteistyöstä voisi myös löytyä joku hyödyntämisen arvoinen kulma, tänä vuonna vasta raavittiin vähän pintaa. Paikalliseen hyväntekeväisyyteen näkyvästi tarttumalla ja sitoutumalla jäsenmäärämme voisi kasvaa paljonkin.

T - uhat. Mitkä ovat mielestäsi klubimme olennaiset uhat, jotka pitää pystyä torjumaan?

  • Jäsenkato ja osallistusprosentit
  • Jäsenkato!
  • Ikääntyminen ja jäsenkato.
  • Korkea ikärakenne
  • Koronan seurauksena osa jäsenistöstä on voinut passivoitua. Jos syksyllä tilanne on ohi, jonkinlainen "herätyskokous" olisi paikoillaan. Ehkä kaikki jäsenet voisi käydä puhelimella läpi?
  • Edelleen uhkana jäsenmäärän väheneminen.
  • Uhkana on se, että ilman uudistuskykyä klubimme kuihtuu emmekä saa uusia jäseniä. On mietittävä, mitkä ovat ne todelliset hyödyt tänä päivänä jäsenyydelle?
  • Jäsenkato, nuorten puuttuminen jäsenistöstä, jos into ja innostus katoaa.
  • Vanheneva jäsenkanta, ei uusia nuoria jäseniä.
  • Jäsenkato, joka on todellinen uhka koko maailmassa. Jäsenhankinta on avainasia. Kysymyksenä: minkälaisella taustalla ja minkä ikäisiä jäseniä me itseasiassa pyrimme klubiimme saamaan?
  • Yhteisöllisyyden yleinen väheneminen.
  • Muutosvastarinta; jos jatkamme "oman kuplamme sisällä", toimintamme hiipuu. Jäsenistöämme pitää pystyä aktivoimaan nykyistä enemmän, nyt näyttää että 20 on mukana ja 30 nukkuu, ja siinä kohtaa suhde on huono.

 

Kehittämispäällikkö Kari Pirinen
Keski-Suomen liiton uuden strategian sisältöjä.
Keski-Suomen liiton uuden strategian pohjaa.

26.5.2021 Kari Pirinen, kehittämispäällikkö, Keski-Suomen liitto.

 

Keski-Suomen liitto on maakunnan kehittämisorganisaatio. Sen tavoitteena on vetovoimainen Keski-Suomi, jossa on työtä ja toimeen tuloa, viihtyisä asuinympäristö, sujuvat palvelut ja liikenneyhteydet, elävä kulttuuri ja puhdas, monimuotoinen luonto. Henkilökunnassa on kolmisenkymmentä työntekijää.

Liiton tehtäviä ovat elinvoima ja kehittäminen, maankäyttö ja kaavoitus, rahoitus, vaikuttaminen ja yhteistyö, ennakointi ja tietopalvelut.

Sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita ovat mm. alueen kunnat, valtionhallinnon edustajat, oppilaitokset, KSSHP, Kauppakamari, yritykset, KIHU, Likes, kansanedustajat. Sidosryhmien kanssa päivittäisiä kontakteja.

Maakunnan suunnittelu perustuu lainsäädäntöön. Maakuntastrategia 2050on parhaillaan tekeillä, jonka laatimisessa kuullaan laajasti merkittävien toimijoiden näkemyksiä. Tulevaisuustyöpajoissa selvitetään, minkälaisessa Keski-Suomessa haluamme elää vuonna 2050? 

On laadittu Keski-Suomenskenaariot 2050 kuudesta aihealueesta, joita ovat turvaton ja suojautuva yhteiskunta, yksilöiden maailmat, paikalliset arvoyhteisöt, tekoälyn, rahan ja idän dominanssi, kättä päälle –diplomatia (> kansainvälisten instituutioiden asema vahvistuu. EU:n liittovaltiokehitys syvenee, Suomi nousee jälleen teknologian kärkimaaksi, Aasiasta nouseva maahanmuuttoaalto, energian varastoinnin vallankumous).

Trendikuvauksissaon tarkasteltu teknologiaa ja digitalisaatiota, työn murrosta (> robotisaatio, keinoäly, uudet teknologiat), työvoiman liikkuminen ja monikulttuurisuus, koulutus ja sivistys.

Kaupungistumista kiihdyttävät rakennemuutosten aiheuttama työmarkkinoiden turbulenssi ja lisääntyvä maahanmuutto. Yli 70% suomalaisista asuu 30 minuutin etäisyydellä maakuntien keskuskaupungeista. Sen vaikutuksia ovat mm. seutujen keskinäinen kilpailu osaajista, asukkaista, yrityksistä, lisääntyvät vaatimukset (eko)tehokkaalle yhdyskunta- ja liikennesuunnittelulle, luonnon ja hiljaisuuden merkityksen korostuminen, biotalouden ja matkailun mahdollisuudet maaseudulla, ruokaturva ja ruokahuolto.

Strategiset valinnatvaikuttavat siihen, minkä yhteisten tavoitteiden eteen Keski-Suomessa työskennellään seuraavien vuosien ja vuosikymmenien aikana. Pohdinnassa ovat arvoverkot, työvoiman saatavuus, osaamisen ennakointi ja vaikuttavuus, yrittäjyyskasvatus, oppilaitosten ja yritysten yhteistyömallit, uudet joustavat koulutusmallit, kyvykkyydet. 

Strategiasta päättää maakuntavaltuusto joulukuussa 2021.

Syksyllä alkaa uusi EU-strategiakausi. Keski-Suomen strategiaan sisältyy EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen käyttöä suuntaava älykkään erikoistumisen strategia vuosille 2021-2027.

Aluekehittämisen painopisteet pitkällä aikavälillä: elinvoimaisuus ja osaaminen, hyvinvointi ja yhteenkuuluvuus, saavutettavuus ja elinympäristö.

 

Esitys kirvoitti klubin jäsenien puheenvuoroja kaupungistumisesta, hyvinvoinnista, koulutus-, sivistys- ja liikenneyhteistyöstä Kuopion ja Tampereen kanssa, työperäisestä maahanmuutosta ja siihen liittyvästä suomen kielen taidosta, siitä millä tavoin Keski-Suomi erottuu muista maakunnista, mikä on meidän profiilimme? Kuinka huomioidaan vakavaraiset eläkeläiset ja lisääntynyt vapaa-aika? Kansainvälisyys tärkeää koko Keski-Suomelle ja samalla oma identiteetti, metsätalousosaaminen täällä vahvaa. Kuinka saamme opiskelijat jäämään maakuntaamme opintojen päätyttyä? 

 

Yhteislounas Jyväskylän Nuorkauppakamarin kanssa Albassa 19.5.2021

Yhteisen aloitustilaisuuden aiheeksi oli sovittu mentorointi. Puuhamiehinä toimivat presidenttimme Janne Mönkkönen ja nuorkauppakamarin puolelta entinen puheenjohtaja Aleksi Graf. Kokoustila oli järjestetty pöytäkunnittain. Molemmista yhteistyökumppaneista oli paikalla 10 jäsentä. Saimme koottua neljä teemapöytää, joissa syntyi vilkas keskustelu. Teemat olivat: Yrittäjyys, turvallisuus, koulutus ja metsä. Kokouksen alussa Heikki Rusko piti innostavan ja mielenkiintoisen elämän ura - alustuksen. 

Heikki on kotoisin Oulusta ja hänen unelmananaan oli tulla professoriksi ja perustaa jossakin vaiheessa myös oma yritys. Ja nämä unelmat myös toteutuivat. Nuorena Heikki oli monipuolinen urheilija, jonka lajeina olivat hiihto, suunnistus, maastojuoksu, uinti, pesäpallo ja telivoimistelu. Jyväskylässä oli alkanut uusi liikuntatieteellinen koulutus, jonne Heikki hakeutui ylioppilaaksi päästyään ja erikoistui liikuntafysiologiaan. Vuonna 1998 unelma professorista toteutui. Monien vaiheiden jälkeen Jyväskylän yliopistoon syntyi vuonna 1991 Kilpa- ja huippu-urheilun keskus (KIHU), jonka johtajana Heikki toimi 10 vuotta.

Heikin toinen unelma yrityksen perustamisesta myös toteutui. Ensimmäinen yritys alppimajapatentin kanssa ei onnistunut, mutta toinen yritys Firstbeat onnistui sitäkin hienommin. Firstbeatin tarina on myös monien onnellisten sattumien summa. Heikki kokosi vielä lopuksi yhteen kolme hänen mielestään tärkeää pointtia menestyksessä: 1) Ihminen oppii mitä vaan, jos haluaa oppia 2) on oltava aina unelmia (professori, yrittäjä) 3) vaaditaan kovaa työtä, sillä ilman vastoinkäymisiä ei selviä. Lisäksi vielä tarvitaan paljon onnea. 

Ensi syksynä sitten näemme, miten paljon mentoreita ja mentoroitavia meillä on. Molemmissa yhteistyöklubeissa pidämme huolen, että toiminta lähtee käyntiin. Keskustelemme jatkossa myös muistakin yhteistyömuodoista, kuten satelliittikubista ja erilaista palveluprojekteista.

 

 

 

 

Molempien klubien puuhamiehet juonivat yhdessä tilaisuuden organisointitapaa.
Kuuntelemme Heikin mielenkiintoista elämän ura-alustusta.
Anne Savela ja teekuppi
Vihreää teetä mausteineen.
Teepöytä.
Teen maistajat.

Ihana iltapäivän alku Teeleidissä 12.5.2021

 

Anne Savela,Teeleidin omistaja esitteli nykyisen Teeleidin toimipaikan Karpion talon Älylässä. Talon rakensi edesmenneen klubiveljemme Juha Karpion isoisä Janne Karpio. Talon piirsi Lars Sonck, joka on piirtänyt mm. Kallion kirkon ja Kultarannan. Wivi Lönn piirsi taloon tornikammarin ja keitiön sekä kuistin lisäksi. Alwar Aallon ensi töitä on muutospiirrustukset talon pihahuvilaan. Talo joutui tuuliajolle ja oli 1970 hylätty ja rapistunut. Kaupunki aikoi purkaa talon ja Sonckin säätiö valtasi talon ja kaupunki myönsi rahat peruskorjaukseen. Pekka Kettusen kaudella talo palveli kaupunginjohtajan talona. Nyt talo on vuokrattu Teeleidille. Hieno talo ja ympäristö.

 

Teeleidi 7vuotta toiminnassa.

 

Anne oli vuoden Kiinassa ja perehtyi Kiinalaiseen teekulttuuriin, joka on 4000 vuotta vanha. Tee on Kiinan kansallisjuoma ja se on mukana kaikkialla. Siihen liittyy myös palvelukulttuuri ja ihmisen kunnioitus. Anne toi kulttuurin tullessaan ja päätti ryhtyä teeyrittäjäksi palattuaan Kiinasta. Nyt Teeleidilla on 9 ihmistä töissä ja viimeinen avaus Kappakatu 9 katutasomyymälä.

Me saimme alkuun jääteen Pink Lady, kylmähauddutettua teetä.

 

Teejuttu on maailman myydyin juoma.

 

Teellä on paljon terveysvaikutuksia, rauhoittaa ja poistaa stressiä. Ensimmäisenä tee siirtyi Japaniin munkkien mukana. Meditointia ja vihreää teetä. Japanisssa on maailman parhaita teelaatuja. Englantilaiset löysi idän ihmeet Kiinasta ja teetä tuotiin yli merien ja Silkkitietä. Tee muuttui matkalla mustaksi teeksi ja kitkeryyden vähentämiseksi britit lisäsi teehen maitoa ja sokeria.

Mustan Surman aikaan tee pelasti ihmisiä, koska teevesi keitettiin. Sen terveysvaikutukset havaittiin. Briteistä tuli siirtomaaherroja. Kiinalaiset nostivat hinnat korkeiksi. Tee löydettiin Intiasta ja sinne perustettiin uusia teeviljelmiä. Jos tee on tuotu laivalla sitä kutsutaan teeksi merilaatikon nimen mukaan. Jos tee on tullut maareittiä sitä kutsutaan tsaikaksi, tsaijuksi ym. kiinalaisen teen nimen tsaa mukaan.

 

Tee, monia laatuja.

 

Vakoinen tee

Vihreä tee, ei käsitelty lehteä

Sinivihreä tee, lehti hapetettu

Keltainen tee, Keisarin tee

Musta tee, hapetettu ja leikattu

Pu-erh tee,Junnanista, fermetoitu, täyteläinen ja pehmeä

Vihreä ja musta tee ovat yleisimmät.

 

Teen valmistus, lue aina ko. laadun ohjeet pakkauksesta.

 

Teetä ei saa polttaa. Tee säilyy kaksi vuotta ilmatiivissä pakkauksessa esim. pakastimessa. Teessä on kofeiinia ja Lta-miinia, joka rauhoittaa ( lehtivihreässä). Valmistukseen mittalusikka, iso siivilä, ajastin esim 3 min., Lämmitetty kannu, jottei tee jäähdy. Haudutusvesi yleensä alle 80- asteista. Pussitee yleensä leikkuujätettä, ei hyvää.

Kiehuvaan veteen 20 prossaa kylmää vettä niin  päästään 80-asteeseen. Kalansilmä keitinvedessä=80-astetta. Teetä yksi teelusikka 2 desilitraan. Eka haudutuksessa poistuu kofeiini. Teeta voi hauduttaa 3 kertaa. Saimme maistella vihreää teetä sekä fermentoitua Pu-erh teetä suolaisen makean skonssin kanssa, jonka valmistuksessa on käytetty kermaa ja voita. Mansikkahilloa ja kermavaahtoa lisänä. Hienoja makunautintoja. Teetä on tuhansia laatuja, pääsimme alkuun.

Kiitoksia hienosta ensimmäisestä kesäpäivästä!

Myös puiden lehdet puhkesivat lämpimällä Älylän rinteellä. (metsänhoitaja Kilpinen)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kevätkokous 5.5.2021

 

Klubimme kevätkokous toteutettiin hybridinä. Kokouspaikkana oli pitkästä aikaa Hotelli Alba koronatilanteen parantuessa. Kokous hyväksyi yksimielisesti kauden 2021 - 2022 toimintasuunnitelman ja talousarvion.  Samassa yhteydessä hyväksyttiin myös tulevan kauden virkailijapaketti. Presidenttinä on Johannes Partanen, past presidenttinä Janne Mönkkönen (henkilöt kuvassa), tulevana presidenttinä Iina Chrons ja 1. sihteerinä Anja Lehtonen. Uutena virkana hallituksessa on markkinointivastaava.

Tulevan kauden ohjelmateemana on "Jatkuva oppiminen". Tavoitteena on jatkaa klubin kehittämistyötä mm. luomalla uusia palveluprojekteja, perustaa satelliittiklubi yhteistyössä Jyväskylän Nuorkauppakamarin kanssa. Tiedotusta jäsenille vahvistetaan esim. laajentamalla Rotarytietopankkia. Selkeänä tavoitteena on myös lisätä klubin jäsenmäärää. Klubi edelleen tukee kummioppilaan koulunkäyntiä Kambodzassa ja järjestää seurakunnan kanssa Kauneimmat joululaulu-tapahtuman. Koronatilanteen niin salliessa siirretty klubin 50-juhla toteutetaan loppusyksystä 2021.

Kokouspaikkana on edelleen Hotelli Alba ja kokoukset keskiviikkoisin lounaskokouksina. Uusi kausi alkaa 1.9.2021.

Johannes Partanen. Kuva Tiimiakatemia Global.

Viikkokokous 28.4.2021

Johannes Partanen: Mentorointi - Learning by doing

 

Oppimissopimuksen viisi kysymystä (Ian Cunninghamin luoma malli)

1. Missä olen ollut?

Ensimmäisen kysymyksen kohdalla tarkastellaan omaa menneisyyttä. Kuinka polkuni on edennyt?

Millaisia koulutuksia olen käynyt?  Millaista työkokemusta minulle on kertynyt? Mitä olen kokemastani oppinut?

Tässä kohdassa on hyvä pohtia, millaiset tilanteet ovat jääneet mieleen opettavaisina?

2. Missä olen nyt?

Toinen kysymys tavoittelee nykytilan kartoittamista. Tehtävänä on pohtia omia vahvuuksia ja kehityskohteita sekä minuutta määritteleviä tekijöitä.

Miten kuvailisin itseäni ihmisenä? Millaiset arvot ja uskomukset minua ohjaavat?

Tässä kohdassa tarkastellaan, millaisia mahdollisuuksia henkilölle on mahdollisesti tapahtumassa tai onko tiedossa mahdollisia häiriötekijöitä.

3. Mihin olen menossa?

Sitten onkin aika pohtia omia unelmia ja tavoitteita. Nyt voit kirjata ylös sekä lyhyen että pitemmän tähtäimen oppimistavoitteita sekä unelmia. Aiemmin kirjattuja vahvuuksia ja kehityskohteita katsotaan tarkemmin, ja pohditaan, miten niitä kehitetään ja hyödynnetään jatkossa.

Millainen ihminen haluaisin olla? Mitä haluan saavuttaa?

4. Miten pääsen sinne?

Tämän kohdan kysymyksen kohdalla luodaan itselleen ikään kuin toimintasuunnitelma. Suunnitelma ei ole kuitenkaan tarkkaan rajattu ohjelma, enemmänkin tarkoituksena on määrittää henkilökohtaisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä pohditaan, millaista toimintaa tarvitaan tavoitteisiin pääsemiseksi ja määritellään mahdollisten resurssien tarve (raha, mentorointiapu, aika…)

Mitä minun tarvitsee oppia? Millainen oppija olen eli miten opin? Kuinka kauan oppimiseen menee aikaa?

5. Mistä tiedän olevani perillä?

Yhtä tärkeää kuin tavoitteiden asettaminen on, on luoda niille mittarit, jotta tietää, milloin ne on saavuttanut. Käsitys ”valmiista” voi muuttua matkan varrella, joten valmiiksi määriteltyjen kriteerien avulla muistaa, mitä alun perin tavoitelikaan ja kuinka pitkälle on jo päässyt. Tällä varmistetaan, etteivät tavoitteet ole ympäripyöreitä ja siksi mahdottomia saavuttaa.

Kuinka arvioin suoritustani ja oppimaani? Kuinka osoitan saavuttaneeni tavoitteeni? Millaisia mittareita käytän?

---------

Kokous kävi mentoroinnista keskustelua Johanneksen esityksen pohjalta. Mentorointiin halukkailta pyydetään lyhyt referaatti heidän osaamisestaan, jota tarjotaan Nuorkauppakamarille.

Lennetään porukalla ja samaan suuntaan.

Kokous 21.5,2021 Nuorkauppakamari - rotaryt yhteistyö,  Eka kerta, Teams-kokous

Yhteistä järjestöillemme on mm. kansainvälisyys, nuorten menestyksen tukeminen ja uuden oppiminen. "Learning by doing" on myös meidän molempien ydintehtäviä - kuten molempien seurakuntien saarnamies Johannes Partanen sanoi hyvin. Kantavia teemoja ovat varmasti yrittäjyys, johtajuus ja kiinnostavat projektit

Kartoitetaan jäsenistön mentorointitarjoamaa ja -tarpeita:

Johtajuus -> useita Rotareita varmasti valmiina mentoroimaan. Oma urapolku ja palkkaneuvottelut -> tästä Rotarien järjestämää koulutusta? - voivat olla myös ammatillisiakin. 

 

Aleksi Graf kaipaa "Kiinteistöt/rakentaminen" -kokemusasiantuntijaa Esimerkkejä projekteista, joita voisimme tehdä yhdessä: 1) "Rotary Leadership Action" -> 2.vuoden lukiolaiset 2) Nuorten taloustaidot -> Jyväskylä - Rotareilta talousasiantuntijoita - NKK fasilitointi 3) Päivä johtajana: - Lukio/AMK/YO Rotaryt - NKK fasilitointi.

Mentorointia: nuoret-vanhat tekijät. Johtajuus. Urapolku-palkkaneuvottelu.

 

Johannes Partanen:

7 yhteistä kohtaa:

1. kansainvälisyys

2. learning by doing

3.oppiminen, itsensä kehittäminen

4. verkostoituminen

5.olla palvelemassa, johtamassa

6.Projektit, palveluprojektit

7.Nuoret, nuorisovaihto

Mentorointi, perustaksi kirja: Valmentava mentorointi.

*tasavertainen työsuhde, ei yksilösuorituksia, omat kysymykset, kokemuksen kautta, oma valmistautuminen.

 

Satelliittiklubi:

NKK:sta 40v kenkää, saranakohta: rotarysatelliittiklubiin min 8 jäsentä, suora jatkumo NKK:lle, jatkuva jäsenvirta. Hyvä rakenne jatkoa varten.

 

Keskustelussa esille noussutta:

Hyvä idea, hyvät aiheet, nuorten taloustaidot ok.

rotareissa yhteiskunnallista oasaamista, Lukio, AMK, AO yhteyshenkilöitä.

Kiinteistöosaajia.

Aktiivista tekemistä tarvitaan.

Uusi hieno idea, piristystä toimintaan.

Innostunutta asennetta.

Lasten ja nuorten kanssa toimintaa,

Yritysten kehitysosaamista.

Pankkialan osaamista ja mentorointia.

Oman yrityksen perustamisen mentorointi.

Isännöintiosaamista. Linkki 1390 Piiriin tuleva piirishteeri Riku

Metsätalouden osaamista.

Mikroyrittäjäosaamista. 

 

Näistä ideoista ja lähtökohdista jatketaan 12.5 kokouksella. Heikki Rusko pj.

Mentorointi: Tarve-Tarjonta.

KS Kauppakamari ja KS Yrittajät liitettävä kuvioon mukaan.

Johannes hoitaa yhteyksiä ja kutsui jo Satelliitiklubin puheenjohtajaksi Jaakko Selinin avauksena.

 

 

Toimialajohtaja Eino Leisimo

14.4.2021 Jyväskylän kaupungin sivistyksen toimialajohtaja Eino Leisimo:  Kaupungin sivistystoimen ajankohtaiskatsaus

Eino Leisimo aloitti Jyväskylässä rehtorina vuonna 1997. 20 vuodessa sivistyspalveluissa on tapahtunut suuria muutoksia EU:n myötä, taloudessa ja yleisesti kehityksen vaikeassa ennustettavuudessa.

Sivistyspalveluilla on kaksi lautakuntaa: sivistyslautakunta sekä kulttuuri- ja liikuntalautakunta. Organisaatio jakautuu hallinnon lisäksi neljään palvelualueeseen: varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisopalvelut ja kulttuuri ja liikunta.

Kiinteistöjä on paljon, esimiehiäkin toista sataa, mikä on rikkaus mutta myös haaste. SOTE-uudistuksen jälkeen sivistys on keskeinen palvelu kaupunkiorganisaatiossa.

Sivistyksessä kaksi selvitystä 1) Jo julkistettu Jyväskylän sydän projekti, jonka tarkoituksena oli pohtia kaupungin kulttuuritoimintoja ja –tiloja sekä hitsata yksiköitä toiminnallisesti yhteen. Selvityksen tuloksena projekti luopui konserttisaliesityksestä, mikä herätti laajaa ja kiivastakin keskustelua.

2) Liikunnan palveluverkkoselvitys on käynnissä vuosille 2021-2030. Skenaariossa pohditaan mihin kiinnostus suunnataan: pesis, jalkapallo, Harju, Laajavuori, Aalto Alvarin remontti. Painopisteenä liikuntapääkaupunki.

Kulttuuri-integraatiossa mietitään, missä pääkirjasto toimii tulevaisuudessa, esim. digilainaukset ovat jatkuvassa nousussa, kaupunginteatteri remontissa 2023-24 ja siirtyy väistötiloihin Paviljonkiin, samoin kuin Jyväskylä Sinfonia.

Alvar Aalto –museon remontti alkaa 2021, minkä yhteydessä rakennetaan Aalto-museon ja Keski-Suomen museon yhdistävä käytävä yhteistoimintatiloineen. Muodostavat yhdessä Ruusupuiston museokeskuksen. 

Matkailijoita eniten kiinnostavat kohteet Jyväskylän seudulla ovat rallit, ilmailumuseo ja Alvar Aalto.

Kulttuuripalveluiden menot 2,7 M€, tulot 0,21 M€

Liikuntapalveluiden menot 19,4 M€, tulot 5,5 M€

Kirjastojen menot 8,5 M€, tulot 0,6 M€

Kansalaisopiston menot 4,9 M€, tulot 1,7 M€

Varhaiskasvatus

Lakisääteinen peruspalvelu, vanhemmat maksavat vain siitä ajasta, jonka lapsi on päivähoidossa.

Opettajat siirtyneet sosiaalipuolelta sivistykseen. Aloitetaan 2-vuotinen esiopetuksen kokeilu viisivuotiaista alkaen. Tarkoituksena on saumattoman opinpolun kehittäminen.

Toimintamenot noin 80 M€, josta kunnallinen 61 M€, tulot 8,3 M€.

Perusopetus

Suurin ikäluokka luokilla 7-9.

600 eri kieliryhmien oppilasta > maahanmuuttajahaasteet, oltava useita polkuja.

Nuorten palvelut tärkeitä > jatkuva työ pudokkuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Useita erilaisia opetusryhmiä, mm. musiikkiluokat, urheiluluokat, engalannin- ja ruotsinkielinen opetus, vaativan tuen ryhmät, sairaalaopetus, valteri-koulu Onerva, valmistava opetus peruskouluun maahanmuuttajille.

Syksyllä avataan uusi Keljonkankaan yhtenäiskoulu.

Toimintamenot 117 M€, tulot 3,3 M€.

Opetussuunnitelma OPS on keskeinen toimintaa ohjaava, jonka seitsemästä laaja-alaisen osaamisen alueesta Jyväskylä on valinnut painopistealueiksi: itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, tieto- ja viestintäteknologian osaaminen sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Vahvana painopisteenä kaupunkistrategian liikuntakaupunkikärjen mukaisesti liikkuminen, fyysinen aktiivisuus ja hyvinvointi.

Sivistyspalveluiden haasteita mm. palveluverkon tiivistäminen syntyvyyden aletessa ja ikäluokkien pienentyessä,  kulttuurin ja liikunnan palveluverkon kehittäminen, tuottavuus > eurolla enemmän.

7.4.2021

Suuntaviivoja klubimme rotaryvuoteen 2021-22

Johannes Partanen                                                         

Vuoden maailman presidentti on intialainen Sektar Mehta. Hänen maailmanlaajuinen teemansa on:

”Serve, change the life” eli vapaasti ”Palvelemalla muutamme maailmaa”. Uusi painopistealue maailmanlaajuisesti on ”Ympäristö”.

Pohjoismaissa ja Läntisessä maailmassa suurin ongelma on jäsenmäärän lasku. Klubikokouksissa istumalla jäsenmäärä ei kasva. Viimeisen viiden vuoden jäsenmäärä on tippunut dramaattisesti. Esimerkiksi piirissämme (1390) oli vuonna 2016 57 klubia, joissa jäseniä 2023 ja vuonna 2020 52 klubia, joissa jäseniä 1655. Tällä vauhdilla rotaryvuoden 2021-22 lopussa on enää 1500 jäsentä.

Keskushallinnossa on todettu neljä asiaa: 1) Olemme vanhanaikaisia 2) Olemme liian näkymättömiä

3) Unohdimme jäsenhankinnan 4) Onko tuote – Rotary – kunnossa? Tämän perusteella piirimme

pääteemat ovat jäsenyys ja palvelu sekä viestinnän ja julkisuuskuvan parantaminen. Tavoitteena on lisätä yhdessä tekemistä palveluprojekteissa ja kasvattaa jäsenistön määrää.

Maailmanlaajuisesti on kehitetty uusia ideoita ja toimintatapoja, joiden avulla on mahdollisuus hankkia uusia jäseniä ja vaikuttavuutta. Yksi uusi idea, jota meidänkin kannattaa kokeilla, on satelliittiklubi. Se on itsenäinen, mutta tarvitsee emoklubin, joka hoitaa hallinnon. Satelliittiklubi vaatii vain kahdeksan jäsentä, joista yksi toimii puheenjohtajana. Satelliittiklubi voi valita myös kokoontumisen jonkin teeman ympärille. Perinteinen klubi voi saada uusia muotoja toimimalla netissä eklubina tai muissa klubeissa netissä kokoontuvana passportklubina.

Tärkeä kohderyhmä ovat nuoret 18-30 vuotiaat, joille voi perustaa Rotaract – klubeja. Jostain syystä Suomessa näihin klubeihin ei olla innostuttu, sillä koko maassa niitä on vain 13 kappaletta.

Voisimmeko kuitenkin tehdä nuorison kanssa esimerkiksi jotakin ympäristömme hyväksi?

Nuorison kanssa oppisimme ainakin käyttämään Instagramia, Facebookia, Twitteria yms. ja siten lisäämään toimintamme vaikuttavuutta ja näkyvyyttä.

Oman klubimme teemana on jatkuva oppiminen. Haemme vuoden aikana erilaisia ideoita, tapoja ja keinoja siitä, miten ihmiset oppivat ja miten he pitävät yllä jatkuvaa, elinikäistä oppimista. Teemaan voi läheisesti liittää johtamisen. Johtajuus on erittäin suuressa muutoksessa verkottuneiden, tiimimäisten

ei-hierarkkisten, yhdessä ohjautuvien toimintatapojen vuoksi. Rotary Young Leadership Action (RYLA)

on rotarien nuorille suunnattu johtajuusohjelma, jonka voi tietääkseni toteuttaa monella eri tavalla.

Nuorkauppakamarilla on ohjelma ”Päivä johtajana”. Olemme käynnistäneet neuvottelun yhteistyöstä tämän asian tiimoilta Jyväskylän Nuorkauppakamarin kanssa.

Viikkokokouksessamme 21.4. 21 meillä on yhteinen virtuaalikokous Jyväskylän Nuorkauppakamarin kanssa. Yhteistä järjestöillemme on mm. kansainvälisyys, nuorten menestyksen tukeminen ja uuden oppiminen. Yhteisiä teemoja ovat myös yrittäjyys, johtajuus ja kiinnostavat projektit. Katsotaan, innostummeko yhteisistä palveluprojekteista?

Matti Roitto, tutkijatohtori Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto. Kuvaaja Sari Laapotti

Viikkokokous 24.3.2021

Luokite-esitelmä Matti Roitto: Yhdysvaltain ulkopolitiikan historiasta

Matti Roitto, tutkijatohtori Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto

Esitys avautuu tästä linkistä.

 

 

 

 

Osa 1. Henkilöhistoria

  • Matti Roitto, FT, yleinen historia, väitellyt 2015
  • Väitöskirja : Dissenting visions : the executive, parliament and the problematic Anglo American collaboration in the changes of British Atomic Foreign Policy 1945-46
  • Monipuolinen opiskelun aikainen työhistoria mm. Finnish Chemicals Oy:ssä, myöhemmältä nimeltään Kemirassa 1999-2008
  • Tohtorikoulutetava 2008-2015 JYU, Projektitutkija JYU, tutkijatohtori ja projektitutkija
  • Nykyinen työtehtävä tutkijatohtori (apuraha, Koneen säätiön tutkimushanke 2020-2023), päätoimittaja, opettaja avoimessa yliopistossa
  • Nykyinen tutkimusprojekti ”Poliittisen talouspuheen lempilapsi vai käenpoika? Vientipuheen synty, paradoksit ja polkuriippuvuus poliittisessa talouspuheessa suhteessa materiaaliseen todellisuuteen 1918-2018”
  • Ammatillisen kiinnostuksen kohteita mm:
    • Poliittinen historia
    • Koulutuksen historia
    • Demokratian historia
    • Suomen ja yleinen historia
    • Laaja-alainen historian generalisti
    • ”Jack of all trades – Master of none – But doctor of some" (vapaasti kääntäen “Jokapaikan höylä, ei missään mestari mutta jossain kuitenkin tohtori”)

Osa 2. Yhdysvaltojen ulkopolitiikan historiasta

2.1. Johdatus teemaan

  • 1. Artikla – kongressi
  • 2. artikla – presidentti

2.2. Suurvallaksi nousu ja sen perintö (nykyajassa)

  • Nousu suurvallaksi alkoi kotoa
  • Laajeneminen rajojen ulkopuolelle
  • Muuttuva maailmanjärjestys
  • Eristyneisyyden aika
  • 2. Maailmansota ja ulkopolitiikan muutos
  • 1941 Atlantin julistus – sodan jälkeisen liberaalisen maailmanjärjestyksen kivijalka
  • Unohdettu YK & kollektiivinen turvallisuus
  • YK:n tarkoitus
  • Kylmä sota
  • Reagan & kylmän sodan viimeinen näytös

2.3. Trumpin ulkopolitiikan kuumia pisteitä

2.4. Bidenin haasteet

Niina Kari, Seurakuntapastori, Huhtasuon alueseurakunta

Viikkokokous 17.3.2021 Google Meetissä

Se en ole vain minä

Niina Kari, pappi, Jyväskylän seurakunta

 

Kirkon perustehtävänä on saattaa ihminen ja Jumala yhteen. Kirkon strategia on, että ovet ovat auki kaikille ja kaikki ovat tervetulleita. Tämä tapahtuu jumalanpalvelusten, toimitusten, seurakuntatyön, diakoniatyön eli palvelun, kansainvälisen diakonian, musiikin, varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön kautta. Palveluja on tarjolla paljon ja joskus perustehtävä voi hajota. Miten saa organisaation tavoitteen kaikille selväksi?

Kirkko on aina hoitanut perustehtäväänsä, yhdessä olemista ja vaikuttamista, vuosisatojen ajan. Moni symboli kertoo kirkosta ja esimerkiksi sairaalan merkki risti juontaa luostariajoista. Usealle ihmiselle syy kuulua kirkkoon on kirkon tekemä auttamistyö, jumalanpalvelukset, toimitukset ja laaja seurakuntatyö.

Kirkossa myös musiikki on tärkeällä sijalla. Konsertit vetävät ja musiikin avulla voi ilmentää tunnetta ja Jumalan kohtaamista. 

Kirkon palveluista diakoniatyö eli palvelu kohdistuu vähäosaisiin, esimerkiksi kirkko voi maksaa sairaalamaksut. Diakonia kohtasi viime vuonna 600 000 ihmistä käytännön auttamisen merkeissä. Myös lähetystyö on tärkeä kirkon palvelumuoto.

Kirkko toimii monipuolisesti yhteiskunnassa. Esimerkiksi sairaaloissa, oppilaitoksissa, varuskunnissa ja vankiloissa on omat pappinsa. Poliisi toivoo apua kirkolta onnettomuustilanteissa, perheet saavat perhe- ja parisuhdeneuvontaa ja kasvua tuetaan varhaiskasvatus- ja nuorisotyöllä. Esimerkkinä nuorisotyöstä Jyväskylässä on Saapasryhmä, joka kiertelee pakettiautolla kaupungilla ja auttaa nuoria. Palvelut ovat ilmaisia. Kirkko rahoittaa myös rikosuhripäivystystä, päihdetyötä ja ensi- ja turvakoteja.

Jyväskylässä seurakunta tukee alueellisia toimijoita, kuten Jyväskylän Katulähetystä ruoka-apupalveluissa. Oma hanke on sairaaloiden ja koulujen hävikkiruoan ostomahdollisuus edulliseen hintaan ilmastotekona. Myös katulähetys kerää kaupoista hävikkiruokaa jakeluun. Kirkko jakoi 265 000 ruokakassia viime vuonna 2020.

Viimeisen vuoden teema on ollut yksinäisyys, jota koronapandemia näyttää entisestään lisänneen. Kirkolta saa monipuolista keskusteluapua. Yksinäisyydessä auttaa jo 57-vuotias Palveleva puhelin, päivystävä chattipalvelu ja nuorille suunnattu some-palvelu.

Koronakyselyissä keväällä 2020 tärkeänä korostuivat asiointiapu eristyksissä oleville ihmisille (esim. vanhukset), taloudellinen tuki vähävaraisille perheille ja ruoka-apu. Myös henkisen ja hengellisen tuen tarve ihmisille on kasvanut. Digiloikkaa on tarvittu You Tube-kanavalla ja sosiaalisessa mediassa. Netissä on tarjolla jokaisena sunnuntaina nyt korona-aikana striimattu jumalanpalvelus.

Kirkko huomioi monet erityisryhmät. Tänä vuonna yhteisvastuun, lähimmäisenrakkauden kansanliikkeen aihe on ikäihmiset. Eniten on yllättänyt eläkeläisten köyhyys. Erityisryhmille on tarjolla kirkon vammaistyöntekijöiden tuella leirejä, retkiä, rippikouluja, koulutusta, tukitoimintaa, jumalanpalveluksia ja hartauselämää. Kaikilla on oikeus uskon harjoittamiseen.

Kirkon ympäristökasvatukseen kuuluu hautausmaiden ylläpito, johon kirkko saa myös valtion tukea. Kirkko pitää huolta myös monista kulttuuriperintökohteista. Kirkon pitämä sukuselvitysten ja virkatodistusten tilaaminen on arvokasta palvelua kansalaisille. Kirkko tutkii, kouluttaa, kuuluu, näkyy ja palvelee myös Suomen ulkopuolella. Merimieskirkko vastaa ulkosuomalaisista tämän vuoden alusta lähtien.

Niina antoi meille ajateltavaa. Kirkolla, joka työllistää 20 000 työntekijää ja rippukouluissa 20 0000 isoista, on monia haasteita. Kirkko kilpailee ihmisten vapaa-ajasta. Uskonnon merkittävyys on vähentynyt, mutta uskonnollisuuden ja etsinnän ei. Eli uskon johonkin. Nyt puhutaan eri termeillä, esimerkiksi nyt meditoin ja ennen rukoilin.

Onko kirkko yhteisö vai instituutio? Kirkon ovet ovat kaikille auki. Kirkko on vierelläkulkija ja kuuntelija. Yhteisöllisyys, yhteen kokoontuminen on kirkon suuri arvo. Viimeinen rippikoulututkimus tukee myös tätä.

Ihmiset eivät tiedä kirkon valtavasta palvelumäärästä, mitä pitäisi tehdä? Onko kirkko liian vaatimaton kertoessaan työstään? Noudatetaanko vanhaa perinnettä, että laiska töitään luettelee, älä luettele tekojasi? Onko kirkolla kirkasta brändiä? Ovatko kirkon rakenteet jäykkiä ja hitaita muutokselle?

Onko kirkko uskottava?

Lopuksi Niina toivotti meille iloa ja valoa elämään! ”Minulla on omat suunnitelmat teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer.29)

Niinan esityksen löydät tästä linkistä.

 

 

Sanna-Mari: Suomesta maailman paras maa yrittää!

Viikkokokous 10.3.2021 Google Meetissä

Yrittäjien ja rotareiden yhteistyömahdollisuudet

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät

 

Suomen Yrittäjissä on 20 aluejärjestöä. Keski-Suomen yrittäjissä 26 yrittäjäyhdistystä ja niissä 3400 jäsentä. Suomessa on 286 042 yritystä ja 93 prosentissa on alle 10 työntekijää. työpaikkoja on 660 000 ja niissä töissä 1,4 miljoonaa ihmistä. 1990 luvun alusta on tullut 100 000 yritystä lisää Suomeen eli kasvu on allut kovaa. Työpaikat on syntyneen PK-yrityksiin. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut. Naisia yrittäjistä on 27% ja miehiä 73%. Eniten on 51-60 v yrittäjiä. Palveluissa on yli puolet yrityksistä. Yrittäjien koulutustaso on nousussa.

Kysyttäessä, miten yritys ottaa ensiaskeleet, laajentu1-4 työntekijään : Sanna-Mari näki tärkeänä pidempää koeaikaa, yhteiskunnan tukielementti työllistämisen alkuun, hyvää kassa pohjalle sekä hyvää tulevaisuuden näkymää. Kuntavaaleja pidetään yrittäjille tärkeinä. Yrittäjät on kunnan elinvoiman kannalta tärkeitä. Vaalien siirto parempaan ajankohtaan on hyvä asia. Kaikki halukkaat  pääsevät varmemmin äänestämään ja vaalityötä voi tehdä paremmissa olosuhteissa.

Yrittäjäjärjestön visio: Suomi maailman paras maa yrittää ja missio: parannamme yrittäjien asemaa ja yrittämisen olosuhteita. Sanna-Kaisa esitteli PK-barometrin ja voitte sen katsoa allaolevasta linkistä.

Päätteksi puhuttiin yhteistyöstä yrittäjien ja rotareiden välillä. Esille tuotiin sparraus ja yritysten kehittäminen ja ongelmien ratkaisut. Yrittäjillä on yrityskummitoiminta ja 50 kummia Keski-Suomessa. Kummiksi mukaanmeno on yksi mahdollisuus. Siihen on valtakunnallinen prosessi ja haastattelu. On erilaisia liiketoimintakummeja, jotka käy sparrauskeskusteluja yrityksissä. Rotareidemme joukosta voisi löytyä sparraajia. Nostettiin myös idea sparrausryhmästä. Sparraus tuo rikkautta elämään ja koulutustapahtumia. Voisiko toimia myös klubi tai ryhmä sparrauksessa kysyttiin.

Jatkossa tarvitaan uusia yrittäjiä riveihimme, yrittäjien liiketoimintaesittelyjä, yrityskäyntejä, dynaamisuutta. Verkostoja voi rakentaa molenpiin suuntiin. Hyvänä jatkona voisi olla K-S Yrittäjien Jari -Pekka Koposen esitys klubissamme. 

Yrityksen kehittyminen on jatkuvaa oppimista, innovatiivisuutta, kehittämistä ja on myös huokaistava välillä ja ajateltava rauhassa.

Johannes lupasi ottaa vastuun yhteistyöstä jatkosta. Malli: "samaan pöytään" ja yhteistyön kehitys vie aikaa 2-3 vuotta ja ideat käyttöön. Johannes aloittaa seuraavalla kaudella ja Iina jatkaa seuraavalla.

 

Sanna-Marin esityksen löydät tästä linkistä.

 

Eemeli Tsupari
Globaalit hiilidioksidipäästöt 1751-2015
Globaalit kasvihuonepäästöt 1970-2015
Kumulatiiviset päästöt 1850-2011

24.2.2021 Mitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voidaan tehdä?

TkT Eemeli Tsupari, erikoistutkija VTT, CO2Esto Oy:n perustaja

 

Ilmastonmuutos on globaali ongelma

-mikä on kunkin tahon vastuu, mikä on reilu taakanjako, rajausten teko vaikeaa

-globaalit päästöt muutama kymmenen miljardia tonnia, joista suurimman osan muodostaa hiilidioksidi, seuraavaksi metaani

-Rion sopimus 1992, päämääränä maailmanlaajuinen kestävä kehitys

-Kioton sopimus 1997, Kioton pöytäkirja on ensimmäinen laillisesti sitova ja määrälliset päästövähennystavoitteet sisältävä kansainvälinen sopimus.

Säteilypakote

Säteilypakote kuvaa maapallon säteilyenergiatasapainon häiriötä.

Säteilypakote kuvaa sitä energiaepätasapainoa, jonka päästöt ovat ilmastojärjestelmässä saaneet aikaan. Kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen vähentää maapallolta avaruuteen poistuvan lämpösäteilyn määrää, mistä aiheutuu lämmittävä eli positiivinen säteilypakote.

Säteilypakote johtaa lämpötilan nousuun ja merenpinnan haihtumiseen, minkä seurauksena vesi- ja lumisateet sekä myrskyt ja tuulet lisääntyvät, jäätiköt sulavat ennätysvauhtia, vedenpinnan nousu kiihtyy, kuivuus lisääntyy. 

Nämä prosessit aiheuttavat ilmastopakolaisuutta, mikä on iso haaste. Jos ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan tehokkaasti, ympäristötuhojen vuoksi kotinsa jättäviä ihmisiä voi pian olla kymmenien miljoonien sijaan satoja miljoonia. YK:n pakolaisjärjestön arvion mukaan vuosina 2008-2015 ympäristösyistä pakenevia oli jo yli 26 miljoonaa.

Globaali ympäristöjärjestelmä on monimutkainen

Päästöjen ehkäisyssä on otettava kova etukeno. Päästövähennykset eivät hyödytä, jos ne lisäävät päästöjä toisaalla. Suurin vaikeus  liittyy oikeudenmukaisuuteen ja sen monitulkintaisuuteen. Kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat syystä tärkeitä.

Päästövähennykset voivat rasittaa esim. suomalaista teollisuutta, mikä saattaa aiheuttaa häviön globaalissa kilpailussa. Esimerkiksi kun meillä lopetetaan kivihiilen käyttö, mutta EU:n päästöt pysyvät samoina, kun Puola ja muut hiilimaat lisäävät omaa tuotantoaan ja hyötyvät näin muiden päästörajoituksista.

EU:n päästökauppa onkin EU:n kulmakivi ilmastonmuutoksessa. Vuodesta 2005 alkaen on tehty yli 11.000:n ison energiakäyttäjän päästörajoituksia., kattaa noin 45% EU:n kasvihuonepäästöistä.

Kumulatiiviset päästöt

Tällä hetkellä suurimmat päästöjä tupruttavat maat ovat Kiina, Yhdysvallat, Intia, Venäjä, Japani ja Saksa. Jos katsotaan kumulatiivisia päästöjä eli päästöjä historian kulussa, niin suurin osuus onkin Yhdysvalloilla, seuraavaksi EU:lla ja kolmanneksi Kiinalla. Nytpä syyllisen löytäminen ei olekaan ihan yksinkertaista. Pitäisikö syyttävän sormen osoittaa niitä kohti, jotka ovat tähän mennessä eniten tuprutelleet päästöjä ilmakehään vai niitä, joiden päästöt ovat suurimmat juuri nyt? Eli kärjistäen: mikä taho on suurin syntipukki, Kiina, Yhdysvallat vai EU?

Aurinko- ja tuulivoima

Sähköistäminen on noussut esiin, aurinko- ja tuulivoima on jo nyt kannattavaa. Sähkön kautta ne voidaan tuoda energiamuodoksi kaikkialla. Primäärienergian muuttaminen hiilivapaaksi on olennainen osa ilmastonmuutoksen torjuntaa.

VTT

Vuoteen 2030 mennessä kaikki uudet energiainvestoinnit perustuvat vähähiilisiin energiantuotantoteknologioihin. Investoinnit aurinko- ja tuulivoimaan kiihtyvät, mikä puolestaan mahdollistaa fossiilisten polttoaineiden korvaamisen halvalla sähköllä teollisuudessa ja liikenteessä.

Siihen mennessä Suomessa on suuren mittakaavan kaupallinen toimija, joka muuntaa vaihtelevaa sähköä hiilivedyiksi varastointia varten. Aiomme myös osoittaa, että paikallinen energiajärjestelmä pystyy poistamaan hiilidioksidia ilmakehästä ja tuottamaan samalla energiaa Suomessa. 

CO2 Esto Oy

Eemeli Tsupari perustajajäsen, yhteensä 4 osakasta 

CO2 Esto Oy tarjoaa yrityksille,yhteisöille ja yksilöille yksinkertaisen ja läpinäkyvän tavan pienentää hiilijalanjälkeä. Yhteistyökumppaneita mm. VTT, JJK, Lassila&Tikanoja Oyj, Nordea Funds Oy, Kuntarahoitus Oy, Finlayson.

Mitä voin itse tehdä?

·       Kiinnitä huomiota ruokatottumuksiin. Ruokahävikki on Suomessa todella suurta ja kuormittaa ilmastoa turhaan. Kasvisten osuuden lisääminen ruokavaliossa on ilmastolle pääsääntöisesti hyväksi.

·       Yksityisautoilun tarpeen kriittinen pohtiminen. Etätyön suosiminen, ajotarpeiden suunnittelu ja yhdistäminen, kimppakyydit, julkiset kulkuneuvot ja pyöräily. Jos auto täytyy olla, kannattaa perehtyä biokaasuun ja sähköautoiluun.

·       Asunnon lämmitys. Riittävä lämpötilataso huonekohtaisesti, lämmön lähteen valinta silloin kuin mahdollista. Erityisesti sähkön kulutuksesta tulisi pyrkiä säästämään. Vaikka sähköntuotanto keskimäärin aiheuttaa pohjoismaissa pienet päästöt, muutokset sähkön käytössä kohdistuvat päästöiltään suurempaan tuotantoon.

·       Kestävä kuluttaminen – ovatko kaikki ostokset oikeasti tarpeen? Löytyisikö tuote käytettynä esim. Torista (www.tori.fi) tai voisiko sitä lainata? Kestävien tuotteiden suosiminen. Päästökaupan alueella (Euroopassa) tuotetut tuotteet aiheuttavat todennäköisesti pienemmän päästövaikutuksen kuin vastaavat tuotteet, jotka on tuotettu ilman päästörajoituksia.

·       Jätteiden kierrätys – syntypaikkalajittelu on avainasemassa. Kierrätettävyyttä voi miettiä myös ostopäätöstä tehtäessä.

 

 

Laajavuoren rotaryklubi, esitelmä 17.2.2021:

Music & Science

by Geoff Luck, Associate Professor at the Finnish Centre for Interdisciplinary Music Research at the University of Jyväskylä

 

Aluksi Geoff soitti lyhyen pätkän kahdeksasta eri piisistä. Tunnetteko? Kaikki tunnistivat ainakin neljä.

Miksi jokin musiikkikappale pääsee suosioon? Esitelmä oli yksi seuraamistani eri vuosien parhaista esitelmistä ja sisälsi paljon vaikutteita kaikkiin aisteihimme. Jatkan musiikin valitsemista Spotifysta uudella innolla.           

Geoff jakoi esityksensä näihin kolmeen osaan:

I     Music In Our Lives

II    The Musical Experience

     - Stimulate The Mind

     - Capture The Heart

     - Seduce The Body

III Real-World Applications

     - Create More Immersive Expereiences

     - Predict Commercial Performance     

I Kuuntelemme (kuulemme) musiikkia 4 h per päivä keskimäärin, yhteensä 13 vuotta musiikkia, jos laskemme kaiken yhteen. Musiikissa on DNA. Musiikki yhdistää koko maailman. Tuo meidät yhteen, luo tunteita ja se stimuloi meitä. Se on myös palkitsevaa. Aivot linkittyvät suoraan musiikkiin. Nostalgia tuo muistoja mieleen. Musiikki yhdistää meitä (aivot, sydän ja vartalo). Tuo ajan takaisin. Kun olin nuori, niin musiikki oli jotain. Esimerkiksi Paul Anka ”You Are My Destiny”.

II Chills, tears, shivers. Jopa pienet lapset vaistoavat musiikin. Musiikilla on parantava voima. Musiikki ja tanssi kuuluvat yhteen. Rytmimusiikki panee meitä vielä enemmän liikkumaan.

III Käytämme musiikkia markkinoinnissa, TV-ohjelmissa, elokuvissa, peleissä, virtuaalitodellisuudessa. Musiikilla luodaan nostalgisia tunteita. Miten voi ennustaa jonkin kappaleen menestyksen? Top 10 Spotify-kappaleita tutkimalla on havaittu, että tietyillä musiikillisilla elementeillä on kolme kertaa todennäköisempi menestymisen mahdollisuus. Mitä enemmän kuuntelet sitä avoimempi voit olla. Tutulla musiikilla luodaan myös yhteys menestyviin brändeihin. Päivittäin julkaistaan kymmeniä tuhansia piisejä.

Hieno esitys. Kiitos Janne, Geoff ja klubimme kaikki jäsenet. Klubimme herättää aika ajoin kylmiä väreitä.

 

Aleksi Graf esiintyi ETÄNÄ
Etäosallistujat

10.2.2021 Klubin ensimmäisessä ETÄESITELMÄSSÄ Aleksi Graf esitteli Nuorkauppakamarin toimintaa ja pohjusti mielenkiintoista keskustelua yhteistyöstä klubimme ja Nuorkauppakamarin kanssa

 

Nuorkauppakamari on tarkoitettu 25-40 vuotiaille koulutetuille ja johtavassa asemassa oleville huomisen johtajille. Se auttaa jäseniään luomaan uusia kontakteja, tarjoaa koulutusta sekä edistää jäsentensä liiketoimintaa, uraa ja henkilökohtaista kehitystä. Jäseniä on noin 700 ja kunniajäseniä/senaattoreita noin 550.

Verkostoituminen tapahtuu mm. alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä kokouksissa ja koulutuksissa. Jäsenet kiinnittyvät erilaisten yhteiskunnallisesti vaikuttavien projektien ja tapahtumien kautta osaksi paikallisia vaikuttajaverkostoja, joiden kontaktit ulottuvat Keski-Suomesta eri puolille maailmaa. Jyväskylän Nuorkauppakamari on keskisen Suomen suurin nuorkauppakamari, joka on vaikuttanut aktiivisesti Jyvässeudun ja Keski-Suomen kehitykseen vuodesta 1961 lähtien.

Myös hyväntekeväisyys on yksi toiminnan kohde ja esimerkiksi Joulupuu-keräyksellä viime vuonna hankittiin vähävaraisille lapsille ja nuorille lahjakortteja erityisesti paikallisista yrityksistä. Puheenjohtaja vaihtuu vuosittain, joten Nuorkauppakamarilla on paljon samanlaista toimintaa kuin rotareilla. Viime vuoden puheenjohtaja oli Aleksi Graf, tänä vuonna pj on Miia Valkonen ja tuleva pj onTiina Savikangas.

Klubimme jäsenistä ainakin tuleva presidentti Johannes Partanen on Jyväskylän Nuorkauppakamarin senaattori. Esitystä seuranneen keskustelun aikana ideoitiin monenlaista yhteistyötä, jota alkaa valmistella pienryhmä, johon kuuluu 2-3 edustajaa kummastakin tahosta. Yksi yhteistyökohde voisi olla yksityiselle tai julkisella puolella tai yrittäjänä toimivan johtajan työn seuraaminen yhden päivän ajan.

Alustavasti Nuorkauppakamarin edustajat/jäsenet tulevat klubimme kokoukseen 21.4. ja silloin esimerkiksi jotkin klubimme jäsenet voisivat kertoa urapoluistaan.

Lue Nuorkauppakamarista lisää osoitteessä https://nuorkauppakamarit.fi ja  https://www.jyvaskylannuorkauppakamari.fi/

Juhani Takkinen

Viikkokokous 3.2.2021

Kahviharrastus. Hieman kahvista yleisesti ja henkilökohtaisesti

Juhani Takkinen

Apulaisrehtori

Jyväskylän Lyseon lukio

Minä ja kahvi

Juhani kertoi olleensa ensimmäistä kertaa tekemisissä kahvin kanssa kolmevuotiaana leikkiessään leikkikupeilla ja sai vanhemmiltaan luvan maistaa kahvia. Kolmevuotiaan suussa se ei kuitenkaan maistunut hyvältä.

Yläkouluikäisenä sukulaisreissuilla kysyttiin myös nuorelta mieheltä, että juotko kahvia? Maidon ja pullan kanssa kahvi maistui.

Varsinainen kahviharrastus käynnistyi 2005 kahvimyllyn ja vastapaahdetun papukahvin hankinnalla.

Kuvaesitystä seuraava tarina (linkki kuvaesitykseen tarinan lopussa)

Kahvilajeja on useita, mutta näistä lajeista käytännössä vain kaksi, Coffea Arabica ja Coffea Canephora (kauppanimeltä Robusta) ovat laajemmassa kaupallisessa käytössä.

Arabica on se kahvilaji, jonka eri puolille levinneitä lajikkeita viljellään ja nautitaan laatukahveina. Se on makuominaisuuksiltaa Robustaan nähden ylivertainen. Kahvin laatuun vaikuttaa erityisen paljon sen käsittely sadonkorjuuvaiheessa kasvuolosuhteen mukaan luettuna.

Kahvi kukkii pienin vaalein kukin noin päivän pari ajan ja kukinnosta kehittyy marja, jonka sisälle muodostuu tyypillisesti kaksi siementä, eli kahvipapua. Toisinaan sisälle muodostuu vain yksi siemen (ns. ”Peaberry”) ja harvinaisemmin kolme. Kukasta kypsään marjaan vie noin 9kk.

Kahvimarjan kuorta voidaan kuivata (”Cascara”) ja siitä saa valmistettua ruusunmarjateen kaltaista kofeiinipitoista juomaa.

Kahvia voi paahtaa kotona ja tätä Takkinen alkoi harrastamaan vuonna 2006 tilattuaan kahvipapuja netistä ja pienen kohvinpaahtimen.

Yksinkertaisimmillaan kahvin paahtoon riittää oikean mallinen popcornikone tai kuumailmapistooli. Kotipaahtamista varten löytyy kuitenkin sitä varta vasten valmistettuja kotilaiteita.

Kahvi paahtoon riittää noin 250-260 celsiusasteen lämpötila. Paahdon aikana kahvin väri muuttuu vihertävästä tutun ruskeaksi ja kaikki kahviin liitetyt aromit muodostuvat paahdon aikana.

Tärkeä kohta paahdon aikana on ns. ”1st crack” vaihe jonka aikana kahvipavut poksahtelevat sisälle muodostuneen paineen vaikutuksesta. Tässä vaiheessa kahvi on alimman paahtoasteen kohdalla.

Paahtaminen vaati harrastamisena harjoittelua ja sen aikaisilla laitteilla myös pientä modifiointia.

Vastapaahdetulle kahville tyypillistä on sen sisältämä suuri hiilidioksidin määrä. Tämä tulee huomioida mm. kahvin pakkaamisessa. Kahvi menettää ”tuoreuttaan” hiilidioksidin poistumisen myötä.

Kahviharrastajan tärkein harrastuväline on riittävän hyvä kahvimylly, jossa on kunnolliset terät. Yksinkertainen käsimyllykin on parempi vaihtoehto kuin ”silppuri”. Kahvimyllyn terät ovat tyypillisesti joko kartioterät tai levyterät käyttötarkoituksesta ja myllyn koosta riippuen.

Jauhamisen jälkeen kahvin voi valmistaa monella erilaisella valmistustavalla ja näissä on yleensä omat erityispiirteensä maussa. 

Chemex on yksi ”ikoninen” suodatinkahvin valmistuksessa käytettävä laite ja sen parina käytetään yleensä veden kaatamiseen suunniteltua pitkänokkaista kannua.

Kahvin uuttamisen saloihin voi paneutua mm. erilaisten kaavioiden ja mittalaitteiden avulla. Suodatinkahvissa hyvä perusperiaate on 60g kahvia litraa vettä kohden. Vaaka on kahvin valmistuksessa myös tärkeä apuväline kahvin ja veden punnitsemisessa, mikäli halutaan toistettavuutta.

Espresso on aivan omanlaisensa kahvinvalmistusmenetelmä ja sitä varten löytyy useita erilaisia laitevaihtoehtoja. Näistä automaatiikeittimet ovat harrastajan näkökulmasta hankalia, koska niissä ei prosessiin voi juuri itse vaikuttaa.

Espressolaitteissa on yleensä paljon mahdollisuuksia ”virittelyyn” ja laadukkaita laitteita on helppo korjata itsekin.

Espresso uutetaan noin 9 bar paineessa ja vaatii siksi jonkin verran harjoittelua ja paneutumista jotta se onnistuu hyvin.

Espressoa käytetään usein maitokahveissa ja maidon vaahdottamista oikein tulee myös harjoitella. Oikealla tavalla vaahdotetulla maidolla on mahdollista mm. kaataa ns. ”Latte Art” kuvioita. 

Kahvin hinta ei välttämättä suoraan kerro sen laatua, mutta pääsääntöisesti hyvä kahvi on noin 40€/kg hintaluokassa ja se kannattaa ostaa mahdollisimman tuoreena, alle 3kk paahdosta (tällöin näkyviin merkitty paahtopäivä on edellytys). ”Kuriositeettikahveissa” hinnan määrittävät pitkälti muut tekijät kuin itse laatu.

Kuvaesitys avautuu tästä.

Presidentti Janne Mönkkönen säätää laitetta etäesitystä varten. Pia Kreus taustalla.
Lehtori Pia Kreus.

27.1.2021 Tulevaisuuden työvoima - sukupolvi Z. Pia Kreus, kansainvälisen liiketoiminnan lehtori, JAMK

Pia Kreus esitteli aluksi itsensä: opiskellut klassista musiikkia (piano), kulttuurihallintoa ja esittävää taidetta Pariisissa, Berliinissä ja Prahassa, kolme maisterintutkintoa, väitöskirja tekeillä tietojohtamisesta ja aineettoman pääoman johtamisesta. 10 vuoden kansainvälinen kokemus, 25 vuoden kansainvälinen opettajakokemus. Palasi v. 2004 Suomeen ja Jyväskylään. Henkilöstöjohtamisen ja johtamisen asiantuntija. Opetustehtävät nuorten ja aikuisten tutkintoonjohtavassa koulutuksessa. Pia on myös klubimme presidentin Janne Mönkkösen puoliso ja edesmenneen kunniajäsenemme Karl-Erik Kreusin tytär.

Mitä tarkoittaa sukupolvi Z

-digital native --> ensimmäinen sukupolvi, joka on syntynyt teknologian keskelle 1991/1998, "suuren globaalin taantuman sukupolvi". Liikkuu luontevasti tietokoneiden, mobiililaitteiden ja internetin maailmassa varhaisesta ikäkaudesta alkaen.

-Z-henkilö ei tunne maailmaa ilman sosiaalista mediaa, ei pidä taloudellista kasvua enää itsestään selvänä, suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti, pohtii eettisyyttä ja kestävän kasvun kysymyksiä, on monikulttuurinen, haluaa olla innovatiivinen, uskoo ainutkertaisuuteensa.

-maapallo on yksi, nuoret ovat globaaleja kansalaisia, realistisia, koulutettuja, sosiaalisia, teknologian yhdistämiä, sivistyneitä, joustavia, vahvoja, tietävät mistä tulevat. Heitä yhdistävä tekijä on internet, jonka kautta he hahmottavat maailmaa. Ovat tulevaisuusorientoituneita.

Ikäluokkajaottelu

-suuret ikäluokat s. ennen 1954, öljykriisin sukupolvi 1955-54, hyvinvoinnin sukupolvi 1965-72, lamasukupolvi 1973-79, Y-sukupolvi 1980-1990, Z-sukupolvi 1991 tai 1998

-ikäluokkajaottelu näkyy työelämässä, harrastuksissa, toiminnassa, toimintatavoissa, arvoissa, sosiaalisen median suuri vaikutus ja voima

Z-henkilö työelämässä

-Z-henkilön mielestä esimiehen tärkeimmät ominaisuudet ovat oikeudenmukaisuus, tunneäly, työntekijöiden osallistaminen, esimerkkinä oleminen ja luotettavuus.

-moderniin johtajuuteen kuuluu työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen sekä älyllinen inspirointi ja myönteisyyden johtaminen, käy avointa keskustelua työhön liittyvistä asioista ja arvostaa ja kuuntelee mielipiteitä.

-esimiestyötä he kehittäisivät Z-sukupolvelle ominaisten arvojen mukaisesti, jossa korostuvat vapaus, räätälöinti, yhteistyö, viihde ja nopeus.

Z-henkilön haasteet työelämässä

-globaali kasvoton kilpailu, tutkintokoulutuksen "inflaatio", nuorten globaali massatyöttömyys, työelämään kiinnittyminen, puutteelliset työelämätaidot, pitkäjänteisyyden puute, alaistaidot, vapaaehtoistyö ei enää houkuttele.

Z-henkilöiden maailmaa esiteltyään ja avattuaan Pia Kreus kysyi: mitä Rotary-liike voi tarjota heille? Kysymystä seurasi syvä hiljaisuus. Presidentti Janne esitti kansainvälisten opiskelijoiden hyödyntämistä esim. niin, että kutsutaan heitä mukaan toimintaan ja pidetään Rotarya integraatioalustana heidän palattuaan kotimaahansa tai opetamme nuorille työelämätaitoja.

Markkinointia ei voi olla liikaa rotareissa.

Kokous 20.1.2021

 

Liiketaloutta, Kristian Lehtikangas, luokite-esitelmä

 

Kristianin taustat:

  • synt.3.8.1991 Ylivieska
  • puoliso Lucrezia Sette
  • vanhemmat Jari ja Ulla Lehtikangas, isä toiminut pitkään rotareissa

Kristian harrastaa vapaaehtoista maanpuollustusta, urheilee, voimaharjoittelee, voimanostaa, kehoa rakentaa, vaeltaa, patikoi, kalastaa.

Kiinnostunut sijoittamisesta ja varainhallinnasta.

 

 

Työt:

  • myynti, hinnoittelu, henkilöstöhallinto, kiertotalous töitä Suomessa ja Saksassa
  • Viimeksi Valmet, taloushallinto

Kristian hakee töitä, nyt tekee töitä isänsä firmalle Trelin.

  • imagokonsultointi, mainostoimisto
  • miljöö, interiööri, oma studio

Miksi Kristian valinnut liiketalouden:

  • turvallinen, helppo hankkia töitä aina
  • yksityisyrittäjyys, kansainvälisyys, Eurooppa
  • vaihto-oppilas, kaksoistutkinto

Opiskelut:

  • Tradenomi AMK
  • Bachelor of Arts, Berlin, Shool of Economy and Arts
  • Kauppatieteiden maisteri, Vaasan Yliopisto

Erikoisosaaminen:

  • Liiketoiminnan kehittäminen
  • Strategia
  • Kiertotalous
  • Taloushallinto
  • Johtaminben
  • Henkilöstöhallinto
  • Kansainvälisyys

Keskutelua, Mitä kiertotalous:

  • Tulo-ja jätevirtojen yhdistämistä.
  • materiaaleja, kemiaa, energiaa
  • oltava kannattavaa
  • yhteiskunta määrittää infrastruktuurin

Tärkeää on imago, kustannustehokkuus, lisäarvo, investoinnit.

Miten vaikuttaa etätyö henkilöstöhallinossa:

  • riski suomalaiselle taloudelle
  • firman vastuulla omaa vai ulkoistettua työtä
  • imagokysymys
  • halpatyövoimamarkkinat, avaako Pandooran lippaan
  • käy asiakaspalveluun, it-tukeen

Nuoren rotarin tie

  • isä rotareissa, naapurit houkutteli
  • suosittelijat tärkeitä
  • kipinä rotareihin, kun valmistunut työelämään
  • verkostoituminen yksi tavoite

Uutta suuntaa:

  • RotarAct toiminta opiskelijoille
  • Nuoriin huomioita, oppilaitoksiin
  • Nuoret yrittäjät mukaan, esim. Teams kokouksen välitykseen
  • JKL yrittäjäjärjestöihin kontaktit
  • Markkinoitivastaava klubiin
  • Asiaan palataan seuraavassa hallituksen kokouksessa
  • Kristian mukaan, Tervetuloa!

Markkinointia ei voi olla liikaa!

 

 

 

 

 

 

 

 

Professori Tommi Kärkkäinen

13.1.2021 

Digitalisaatio koulussa – uhka vai mahdollisuus?

Tommi Kärkkäinen, professori.  Koulutusteknologian ja kognitiotieteen toiminta-alueen johtaja. Informaatioteknologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto.

Tommi Kärkkäinen esitteli aluksi lyhyesti informaatioteknologian tiedekunnan koulutusta, jossa on kolme tutkintovaihetta: tekniikan kandidaattiohjelma, DI-koulutus ja tekniikan tohtori. Tiedekuntaan kuuluvat myös kansainväliset maisteriohjelmat.

Digitaalisuus kouluissa on määritelty opetushallituksessa (2014) näin: Tieto- ja viestintäteknologinen (TVT) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. 

PerusOPS2014 (2016 alkaen) vahvisti digitaalisuuden asemaa kouluissa samoin kuin sähköiset yo-kirjoitukset 2019 alkaen.

Digitaalisten työvälineiden, tietokoneen, kännykän ja netin, hyödyntäminen oppitunneilla kasvoi Suomessa 2013-2018 18%:sta 51%:iin, mikä oli tutkitun 48 maan/alueen piirissä nopeinta, mutta silti selvästi kansainvälistä keskiarvoa vähäisempää.

Paineita opettajiin päin lisää se, että lähes kolmannes oppilaista kokee, että on oppinut koulussa vain vähän tai ei lainkaan siitä, miten tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tiedonhaussa ja miten arvioidaan internet-lähteiden luotettavuutta tai miten niihin viitataan.

Opettajat kokevat itsekin, että suurin tarve kehittää ammatillista osaamista on nimenomaan TVT-taidoissa.

Digitaalisuuden hyödyt

Digitaalisuuden hyödyt oppimiselle ilmenee erityisesti, kun TVT:n käyttö on tarkoituksenmukaista eikä välttämättä säännöllistä. Oppilailla ja opettajilla on havaittu teknostressiä, mikä on näkynyt esim. korona-ajan etäopiskelussa.

Uudet oppimisen ympäristöt ja menetelmät

  • Oppimispelit ja simulaatiot
  • Fysiikan kehollista oppimista luokkahuoneen ulkopuolella
  • Ohjelmointia projektioppimisena
  • Värkkäilyä ja omia tuotoksia teknologia-orientoituneesti, esim. limsatölkistä tehtiin satelliitti, 3D-tulostukset ym.

Sitoutuminen kouluun

Toisaalta digilaitteiden hyödyntäminen ja digivälitteiden oppiminen saattaa herättää ja parantaa oppimismotivaatiota. Esim. tablettien käyttö matematiikan opetuksessa lisäsi poikien halua opiskella matematiikkaa, kun taas tytöt pitivät enemmän perinteisistä oppimismenetelmistä. Digitaaliset oppimisympäristöt motivoivat oppilaita, jotka eivät tavallisesti innostu oppimistehtävistä. Myös ryhmätöihin on todettu olevan digitaalisessa vuorovaikutuksessa korkeampi motivaatio kuin perinteisessä kasvokkaisryhmässä, syntyy vertaisdynamiikkaa.Tytöt ja paremmin pärjäävät oppilaat tyytyväisempiä kuin pojat ja huonommin pärjäävät.

Lopuksi niin esitelmöitsijä kuin klubin jäsenetkin kysyivät onko digitalisaatiop koulussa uhka vai mahdollisuus. Tommi Kärkkäinen muotoili asian: pedagogisesti järkevästi käytettynä mahdollisuus, maailman osaavimman tietoyhteiskunnan kehittäjäksi kasvamiselle välttämättömyys – mutta asiat eivät tapahdu itsestään!

Keskustelussa jäsenten kanssa Tommi Kärkkäinen totesi, että digitalisaatio koulussa on SEKÄ uhka ETTÄ mahdollisuus. Pohdittiin myös onko digitaalisuus opetuksen korvaavaa vai täydentävää ja päädyttiin jälkimmäiseen.

Professori, filosofian tohtori Janne Avela, Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, liikuntabiologia Jyväskylän yliopisto.

Viikkokokous 2.12.2020

Liikunta ja aivot

Professori, filosofian tohtori Janne Avela, Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, liikuntabiologia Jyväskylän yliopisto.

Fyysinen harjoittelu edistää kognitiivista (tietokyky) suoriutumista. Vaikutukset ovat voimakkaimmillaan otsalohkoon liittyvissä toiminnoissa (lähde: Otsalohko osallistuu liikkeiden, tuoreen muistin ja tunteiden suunnitteluun). Erityisesti aerobisella fyysisellä kunnolla on merkittävä vaikutus kognitiivisiin kykyihin. Fyysinen aktiivisuus vähentää myös kognitiivisten kykyjen laskua: korkea-aktiivisesti harjoitelleilla on 38% pienempi ja kohtalaisesti harjoitelleilla 15% pienempi riski harjoittelemattomiin nähden.

Aivot ovat plastiset (muuntuvat) ja kykenevät muuttumaan ajassa ja iässä paitsi parempaan myös huonompaan suuntaan. Aivojen plastisuus on tärkeää mm. oppimisen, muistin, motorisen oppimisen ja adaptaation ja aivovammojen parantumisen kannalta. Lyhyetkin fyysiset harjoitteet voivat tuottaa nopeita plastisia muutoksia hermoston synapseihin (lähde: Synapsi eli hermoliitos on kahden hermosolun liitospinta, jonka kautta hermoimpulssi siirtyy tai jää siirtymättä hermosolusta toiseen). Pitempiaikainen (esim. jo viiden harjoittelukerran) harjoittelu lisää aivojen hippokampuksen aivosoluja.

Rotilla aerobisella kestävyysharjoittelulla on saatu merkittäviä tuloksia kognitiivisten aivoalueiden kehittymiseen, intervalliharjoittelulla ei juurikaan ja voimaharjoittelulla ei lainkaan. Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö rottien lihaksisto kehittynyt. Toisaalta kestävyysharjoitelleilla rotilla on havaittu parantunutta kognitiivista oppimista, mutta ei parantunutta motorista oppimista johtuen todennäköisesti annetun liikuntatehtävän yksipuolisuudesta.

Ihmistutkimukset liikunnan vaikutuksesta oppimiseen perustuvat pääasiassa kuvantamiseen ja kartoittamiseen neljällä eri menetelmällä:

  • fMRI: Toiminnallinen magneettikuvaus eli funktionaalinen magneettikuvaus (engl. functional Magnetic Resonance Imaging) on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, jolla tutkitaan aivojen toimintaa (lähde).
  • TMS: Transkraniaalinen magneettistimulaatio on aivojen hermosolujen aktivointia pääkallon ulkopuolelta magneettikentän avulla (lähde).
  • MEG: Aivomagneettikäyrä eli magnetoenkefalografia on aivojen sähköisen toiminnan tuottamia magneettikenttiä mittaava kuvantamismenetelmä (lähde).
  • EEG: Aivosähkökäyrä (elektroenkefalografia, engl. electroencephalography;) on menetelmä aivojen sähköisten ilmiöiden kuvaamiseen (lähde).

Tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että lasten hyvällä aerobisella kunnolla on merkitystä kognitiiviseen oppimiseen ja kontrolliin, jotka ovat kaksi tärkeää tekijää akateemisessa menestyksessä.

Kestävyysharjoittelun on todettu kehittävän kognitiota, muistia ja oppimista. Monipuolinen taitoharjoittelu puolestaan kehittää motorista oppimista. Aivoliikunnan kannalta parasta liikuntaa on yhdistetty kestävyys- ja taitoharjoittelu. Mielikuvaharjoittelun on todettu aktivoivan samoja aivoalueita kuin fyysisen harjoittelun.

Piirikuvernööri Ilkka Nikmon vierailu 18.11.2020

 

Piirikuvernööri kiertää toimintavuotensa aikana kaikki piirinsä klubit. Piirissämme 1390 klubeja on 46. Ilkka Nikmo kertoi lukuisia esimerkkejä hyvistä käytännöistä oman 30 vuotta kestäneen toimintansa ajalta. Tämän vuoden maailman presidentin Holger Knaacin teema "Rotary avaa mahdollisuuksia" avautui meille paikalla olleille 15 ja etänä 5:lle jäsenelle erinomaisesti. Piirimme teemat ovat: Elävät klubit, keskinäinen luottamus ja kestävä kehitys. Lopuksi meitä innostettiin osallistumaan piirikonferenssiin Mäntässä 17. - 18.4.2020.

Ennen kuin Iina aloitti esityksensä uusi jäsenemme Matti Roitto esittäytyi meille 19 paikalla ja viidelle etänä olevalle jäsenelle. Matti on kuvassa keskellä tutkimassa historian asiantuntijana yhdistyksemme historiaa ja matrikkelia. Kummina on Past President Antti Rastela.
Presidenttimme Jarin seuratessa Iina aloittaa esityksensä kertomalla, että hän kulkenut elämänsä tietä Imatra-Hamina-Jyväskylä-Helsinki-Jyväskylä-reittiä. Kummina on Riikka Kaartamo. Aviomies Timon lisäksi perheeseen kuuluu Aleksi 17 v. ja Aaro 15 v. Palokan Nuutissa Iina uneksii hänelle tärkeästä merestä, jonka kimmellys on aivan uskomaton verrattuna järvien kimmellyksiin. Nuoruudessa oli urheilu tärkeää (hiihto, laskettelu, yleisurheilu ja tennis) ja nyt lenkkeily, laskettelu ja kuntosali. Lätkä-äitinä myös Jypin pelit ovat tulleet kuvaan. "Tykkään valtavasti yhdistystoiminnasta".
"Yhdistän itseeni seuraavia asioita: positiivisuus, luotettavuus, joustavuus, pitkäjänteisyys, määrätietoisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, vauhti ja vaaralliset tilanteet, yritteliäisyys ja ahkeruus".
Tässä näette osaamiseni ja vahvuuteni työelämässä. Myynti, markkinointi ja johtaminen ovat olleet alusta lähtien urallani tärkeitä osaamisalueita. Vähitellen osaamiseni on täydentynyt HR/taloushallinto-osaamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen yleensä.
Työhistoriani alkoi karkkikauppiaana Haminassa ja ilman muuta kun Haminassa ollaan Sotilaskodissa eli Sotkussa Suomen puolulustusta takaamassa. Itseäni kiinnosti tietysti Steinerkoulu. Steinerkoulun Suomeen toi Markku Wileniuksen isä ja Markku on Tiimiakatemian ystävänä vertaillut molempien oppimiskäsitystä kiinnostavasti. Iinan pisteet vaan nousivat tässä kohdin. Kahdeksan vuotta hän hoiti Jyväskylän Steinerkoulun kaikki asiat paitsi opettamisen. Iina kertoi oppineensa yksityisen koulun arjesta valtavasti mm. miten rahat tulevat peruskouluun ja miten valtavasti kouluun kuuluu lainsäädäntöä. Hienoja aikoja. Kiinnostus yrittämiseen johti oman yrityksen, Merituuli Advisors, perustamiseen sekä osakkuuteen JPOND-Jyväskylään. Merituuli tuottaa palveluja yrityksille ja on mukana asiakkaidensa bisneksen kehittämisessä. JPOND on tilitoimisto, joka ei enää ole tilitoimisto perinteisellä tavalla, koska tekoäly tekee nyt rutiinit ja tietää, että debet on aina ikkunan puolella.
"Olen yrittäjä ja aina tartun johonkin asiakkaan pullonkaulaan esim. myynnin kehittämiseen". Meri on Iinalle tärkeää ja siksi se näkyy yrityksen nimessäkin. Voimia Iina hakee Virolahden mökiltä.
Ja me ihmettelimme: "Miten joku ehtii niin paljon?" Olemme saaneet ahkeran ja aktiivisen jäsenen ja tulevan puheenjohtajan jäseneksemme. Klubimme kannustava ilmapiiri ja lämmin ilmapiiri jatkuu...

Iina Cronsin (1. sihteeri) talous- ja henkilöstöhallinnon luokite-esitelmä 11.11.2020

 

 

Hallintopäällikkö Anja Lehtonen Jyväskylän kaupunki

4.11.2020

Luokite-esitelmä

Hallintopäällikkö Anja Lehtonen, Jyväskylän kaupunki

Kotoisin Laukaasta, jossa opiskeli ylioppilaaksi. Haaveena oli tulla isona insinööriksi tai lentäjäksi, mutta tulikin juristiksi Helsingissä opiskellen.

Harrastuksina Anjalla ovat (omin sanoin):

Musiikki

  • On ilo kuunnella kaikenlaisen hyvin tehtyä musiikkia
  • Nimenomaan kuunnella, olenhan musiikin penkkiurheilija
  • MUTTA klassinen piikkilankamusiikki (Hannu Lintu) on ehdottomasti parasta ja mieluisinta kuultavaa (tulilintua Stravinski/ Kimmo Hakola, Jukka Tiensuu, Lotta Wennäkoski)
  • Vuoden kohokohta on Viitasaaren Musiikin Aika
  • Kausikorttilaisena nautin siitä, että Jyväskylä sinfonialla on ohjelmistossa melkoisesti elävien säveltäjien musiikkia
  • Ei sovi unohtaa jazzia, Jyväskylähän on kasvattanut loistavia taitajia jo vuosia (Ikoset, Louhivuoret, Prättälä)

Liikunta

  • Liikunta ja sen seuraaminen on ollut aina osa minua ja en malta olla sanomatta, että jalkapallo on selkeästi kuningaslaji
  • Tällä hetkellä oma liikunta on kävelyä, golfia ja perinteistä jumppaa

Yhdistystoiminta

  • Matkan varrella suuren osan vapaa-ajasta eri vaiheissa on vienyt nuorkauppakamari, golf ja bigband-festivaali, soroptimistit, Nytkis

Entä sitten työ?

Anja on tehnyt työuraansa milloin etelässä, idässä ja lännessä lähinnä julkishallinnossa eri tasoilla monipuolisesti ministeriöistä aluehallintoon ja kuntien palvelukseen. Nykyinen työtehtävä siis hallintopäällikkö Jyväskylän kaupungin sivistyksen toimialalla. Parhaiten hän kokeekin tuntevansa työn kunnissa.

”Minun vinkkelistäni katsottuna hallinto on kaiken palvelun perusta. Jos se ei toimi, niin palvelutkin nikottelevat. Pidän suomalaisen hallinnon hyvinä puolina tasapuolista kohtelua (korruptio lienee pientä), vahvaa perusoikeuksien perustuslainsuojaa ja kansalaisten mahdollisuutta osallistua heitä koskevien asioiden valmisteluun.

Suomen hallinto pohjaa lainsäädäntöön. Kaikkein keskeisimmät pelisäännöt, arvot ja periaatteet ovat perustuslaissa. Tämän vuoksi sen muuttaminen on tehty vaikeaksi. Voidaan sanoa, että perustuslakivaliokunta on paljon vartijana.

Mitä sitten tulee osallistamiseen, niin kansalaisen näkökulma pääsee parhaiten kuuluviin kunnassa ja se hiipuu helposti välilliseksi mentäessä aluetasolle ja keskusvirasto/ministeriötasolle. Tosin vuoropuhelua lisätään tällä hetkellä hyvää vauhtia valtakunnan tasolla. Lausuntopalvelussa voi kuka tahansa ottaa kantaa uusiin valmistelussa oleviin asioihin.”

"Hallinnon työssä kunnassa kasvavia ja paljon työllistäviä osa-alueita ovat sopimukset, julkisuus ja tietosuoja, tietoturva, turvallisuus, kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen (lakisääteistä), toimivalta, digitalisaatio; terveydenhoito, päätöksenteon valmistelu, kirjasto, liikuntapaikkavaraukset… robottikin on

Silti paljon omakätisesti allekirjoitettavaa esim. perusopetuksessa vajaat 20.000 päätöstä /v + todistukset

Päätöksenteko on valintoja ja tulkintoja, ei yksiselitteistä eksaktia tiedettä. Mikään säännös ei sovellu kaikilta osin johonkin tapaukseen, asiat vaan huvikseen tapahtuu vähän eri lailla kuin säännöksissä. On hyvä, että tulkinnat pidetään aisoissa mahdollisuudella valittaa niistä, hallinto ei pääse etääntymään lain tarkoituksesta.”

Liitteenä oleva tiedosto avautuuu tästä.

28.10.2020 Klubin vuosikokous

Puheenjohtajaksi valittiin Janne ja sihteeriksi Iina. Läsnä oli 16 ja etänä 2 jäsentä. Kokous eteni normaalin vuosikokouksen mukaisesti. Toimintakertomuksesta poimintana klubi lahjoitti seurakunnan diakoniatyöhön 1500 euroa korona-apuun. Kokouksen pöytäkirja jäsensivuilla.

Myyntyöstä ja hyvistä verkostoista, niistä Alexei Sergeev tykkää

Alexei Sergeev tekee  myyntityötä innolla

 

Klubikokous 21.10.2020

 

Alexei on kaksoiskansalainen. Venäjältä 10 vuotiaana Suomeen muuttanut. 1-kieli Venäjä ja täydellinen 2-kielen suomen hallinta. Alexei muutti isänsä työn perässä 1990 Palokkaan ja suomen kieli tuli kaveriporukassa pian tutuksi. Isä oli rakennusinsinööri ja pitkissä urakoissa Jyväskylässä.  Niinpä opettajaäiti ja Alexei päättivät muuttaa suurkaupunki Pietarin betonilähiöstä metsänlähelle Palokkaan, shokkialku. Koulut käytiin Palokassa. Aluksi äidinkielen opettaja avusti 3- luokalla Alexeita tunneilla. Pian uusi kieli tuli tutuksi, oli paljon suomalaisia kavereita.

Lukion käytyään Alexei kouluttautui merkonomiksi  ja sitten Valmetille hallintotöihin. 10 vuotta ja työ alkoi tuntua jo nähdyltä. Uuden perään. Alexei jatkoi opiskeluaan, uuden tutkinnon  Jamkin kansainvälisellä linjalla englanniksi. Pari vuotta ja Alexei tapasi Janne Joutsenen. Tule Millpointiin. Alexei empi, mutta lopulta päätyi unelmatyöhönsä, myyntiin. 

 

Myyntityötä on nyt 4 vuotta takana, kutsuma-ammattia. Saa itse tehdä kalenterinsa ja vastata tuloksestaan. Verkostoituminen on tärkeää. Pääosin Alexei tapaa toimitus ja markkinointijohtajia.Keski-Suomen alueella on 1700 asiakasyritystä. Alexei tapaa 3-4 asiakasta päivittäin. Konaaikana ollan myös etäyhteyksissä.

Yhtiö on Millpoint Oy. Perustettu 2006. Päätuotteet toimistotarvikkeet ja liikelahjat. Töissä  on 27 henkeä ympäri Suomen. 3-4 uutta  haetaan töihin.

Tuotteet:

+mainoslahjat, jakotuotteet

+ liikelahjat/yrityslahjat, arvokkaimpia tuotteita tärkeille asiakkaille

+toimistotarvikkeet, kaikki nitojasta -atk-tarvikkesiiin

Koronan myötä suojatuotteita, maskeja, desiä

 

2010 liikevaihto 1,5 milj.€ , nyt 2020 4,4milj.€, tulos ollut plussalla koko ajan

Nyt keskitytty kotisivuihin ja sosiaaliseen mediaa, Teams ja SP.

 

Yhteiskuntavastuusta:

+Eletään arjessa

tuetaan: JYP, Saipa, Happee, 02-Jyväskylä, Weikot, Äki-Huima

+hyväntekeväisyyttä: SOS-lapsikylä, Team Rynkeby, KSKS lastenosasto

Kotimaisuus;

+Huipputuotteet, työllisyys, vastuullisuus tuotantoketjussa, laatu helppo varmistaa

+Ukko-tuote tytäryhtiö, ostettu 51%

+Nopeat tuotteet 1-2 viikossa.

+Kausituotteet: Joulupaketit 1.2,3,4

 

Kaikkiaan yli 1000 tuotetta, 38 toimittajaa.

Viestintä:

+Uudet verkkosivut 2019

+Facebook, Twitter, Linkedin, Instagram ( @millpointoy)

+Uutiskirjeet

+Showroom Ailakinkatu 5 Jyväskylä

+asiakastilaisuudet 250 henkeä max.

+Korona-aikaan 10 henkeä/h.

 

Myyntityö on Alexein mukaan rankkaa ja kiertävää työtä. Työ on antoisaa. Myydään itseään. Asiakkaan taustat tarvitsee selvittää. Aina on hyvä tietää jotain asioita ko. bisneksestä ja toiminnasta. Tärkeintä on olla oma itsensä, kertoa omat taustat. Venäläisyys ei haittaa, kun asiakas tietää että Aleksei on opiskellut ja hoitanut hyvin oman tonttinsa Suomessa. Niin 95 % hyväksyy hyvin venäläistaustaisen. Joskus tulee takapakkia myynnissä, mutta siitä ei pidä masentua. Innolla uuteen tapaamiseen. 

 

Kiitoksia Alexei tapaamisestasi!

 

 

 

 

7.10.2020 Antero Hietamäki, tulosaluejohtaja, rehtori, Gradia: Uudistuva lukiokoulutus

 

Valtion rahoitusleikkausten vuoksi enää 80% katetaan yksikköhintarahoituksella. Kunnat vastaavat jo 77% lukiokoulutuksen rahoituksesta. Oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen ja sen tarkoitus on astua voimaan 2021. Oppivelvollisuuden laajentamisen tarkoituksena on nostaa väestön osaamis- ja koulutustasoa, kaventaa oppimiseroja ja lisätä koulutuksellista tasa-arvoa. Oppivelvollisuuden laajentaminen vaatii lisärahoitusta noin 500.000€ vuodessa, joten toisen asteen koulutuksen järjestäjillä tulee olemaan entistä vaikeampaa rahoituksen järjestämisessä. 

Toimintaa on tehostettu jo nyt yhdistämällä lukioita suuremmiksi yksiköiksi, vuorottelemalla niin opettajien kuin oppilaiden läsnäoloa koululla, lisätty verkko-opiskelua ja digitaalista työskentelyä. Kiinteistöjä halutaan myös vähentää. Esim. Gradialla on noin 15ha lämmitettyä ja valaistua tilaa. Verkko-opiskelu, vuorottelut ja etäopiskelu auttavat osaltaan kiinteistöjen määrän vähentämisessä. Samalla on huolehdittava siitä, että opettajat, ammattiliitot, opiskelijat ja vanhemmat ovat tyytyväisiä.

Pienille kunnille verkko-opiskelu on koulutustarjonnan takaamiseksi todella tärkeätä, samoin lukio on pienten kuntien merkittävä veto- ja elinvoimatekijä. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on oma velvollisuutensa vastata alueen työvoimakysyntään ja työllisyyteen.

Uudistuva lukiokoulutus sisältää lukion toiminnallisen uudistamisen, jonka tavoitteena on

  • lisätä lukion vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona
  • vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä
  • sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle

Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat mm. yksilöllisemmät ja joustavammat opintopolut sekä niiden vaatima ohjaus ja tuki, oppiainerajat ylittävät opinnot sekä entistä tiiviimpi yhteistyö korkeakoulujen kanssa. Uusi lukiolaki astui voimaan 1.8.2019.

Lopuksi Antero Hietamäki soitti meille Supertrampin laulun 'The Logical Song', jossa kiteytyi hänen mielestään myös uudistuvan lukiokoulutuksen tehtävä. Please tell me who I am, who I am, who I am, who I am... Laulu löytyy Youtubesta.

 

 

 

Mikko Markkanen
Ensimmäinen kluvikokous, jossa käytettiin maskeja koronaviruksen takia

30.9.2020 Mikko Markkanen kertoi ”Crazy Townista”.

Crazy Town perustettiin halusta tuoda erilaiset yritykset oppimaan yhdessä. Tämä tiivis vuorovaikutus tuo kassaan euroja -  85% yhteisömme jäsenistä tekee kaupallista yhteistyötä keskenään tai mentoroi toinen toisiaan.

Grazy Town on työn ja oppimisen yhteisö. Crazy Townin arvot: Olemme vertaisten yhteisö - Opimme yhdessä uutta - Teemme yhdessä liiketoimintaa

Tällä hetkellä Crazy Town on noin 200 yrityksen yhteisö, jossa tehdään yhteistyötä, opitaan toisilta uutta ja kasvatetaan liiketoimintaa. Yritykset käyttävät Grazy Townin hyviä monipuolisia ja yhteisöllisiä tiloja työskentelyyn neljällä paikkakunnalla, Jyväskylä, Tampere, Hämeenlinna ja Pori. Toimitilat voivat toimia esimerkiksi paikallisten aloittelevien toimitiloina, myös isojen yritysten etätyöpisteinä tai sivukonttoreina. ”Meille ovat tervetulleita yksinyrittäjät, etätyöntekijät, mikroyritykset, startupit, isojen organisaatioiden tiimit ja julkiset kehittäjät.”

Grazy Town on aloittanut myös kansainvälistymisen, esimerkiksi Albaniassa on käynnissä start-up yritysten ekosysteemin luominen. Yhteistyötä tehdään myös toisen asteen oppilaitosten kanssa erilaisten ammattitutkintojen ja tuotekehitysprojektien muodossa.

Yrityksen viidentoista hengen teamin liikevaihto on noin 2 miljoonaa euroa.

 

Klubikokouksessa käytettiin ensimmäistä kertaa maskeja koronaviruksen takia ja etänä osallistuvia oli yhtä paljon kuin läsnäolevia: 13+13 jäsentä.

Kokous etänä kotikoneen välityksellä.

23.9.2020 keskustelua koronatilanteesta

 

Ohjelmassa oli alunperin  Millpoint Oy:tä edustavan Alexei Sergeevian esitelmä, joka siirtyi myöhemmin pidettäväksi.

Presidentti Janne Mönkkösen ehdotuksesta klubilaiset keskustelivat vilkkaasti koronatilanteesta Jyväskylässä ja laajemminkin. Anja Lehtonen ja Antti Rastela kertoivat Jyväskylän kaupungin koronaohjeista, joita tullaan jonkin verran kiristämään. Immuniteetista covid-19 vastaan ei ole vielä tarpeeksi tietoa, joten maltti on valttia, turvavälejä tulee noudattaa ja huolehtia käsihygieniasta. Kokouksessa keskusteltiin myös klubin suhtautumisesta maskien käyttöön. Pitkän ja perusteellisen mielipiteiden ja näkemysten vaihdon jälkeen tultiin siihen tulokseen, että klubi suosittelee maskien käyttöä kokouksissa vähintäänkin ruokailun jälkeen. Myös koronavilkun lataamista suositeltiin.

Klubin perustamisesta tuli kuluneeksi tiistaina 22.9.2020 50 vuotta. Klubin yksimielinen kanta on, että 50-vuotisjuhlat pidetään sitten, kun se on turvallista koronan suhteen.

Lopuksi presidentti kysyi läsnäolijoiden mieluisimmista rotarykokemuksista. Nopean kierroksen tuloksena keskiöön nousivat klubissa pidetyt esitelmät, yhdessäoleminen ja yhdessä tekeminen (mm. puun taimien istutustalkoot) sekä  keskustelut pidettyjen esitelmien pohjalta.

Juha Laakkonen, historioitsija, on sukeltanut elämykselisyyden eturintamaan

Juha Laakkonen elämyksellisuuden eturintamassa klubikokouksessa 16.9.2020

 

Juha Laakkonen työskentelee asiakkuuspäällikkönä Memeorandum Unlimited Oy:ssä. Juha on historiantutkija ja myös väitöskirja lähtötelineissä. Juha on pelannut myös takakentällä jalkapalloa Janne Mönkkösen kanssa.

Tarinoita on historiassa. Ne halutaan tuoda esille mielenkiintoisesti lähtökohtana. Halutaan toimia tulkkina asiakkaan ja teknologian välissä. Memorandun on it-yritys, joka tekee sisällöntuotantoa uuden teknologian avulla - elämyksiä. Vierailkaa Memorandum kotisivuilla, niin voitte katsella esimerkkejä esim. Discover Jyväskylä.

Välineinä on mm. Mobiiliopas, Virtuaalinen palapeli, Aarrejahti, AR/VR. Kohdeyhminä sovelluksille on mm. matkailuyritykset ja kulttuurilaitokset. Toteutusten teemoissa on lähtökohtana yhdenvertaisuus, ekologisuus, näkymätön näkyväksi, eläämyksellisyys ja kustannustehokkuus. 

Tehdään informatiivista opastusta, hauskuutta oppimiseen. AR/VR markkinat maailmalla on 150 mrd.doll. vuodessa. Memorandun on alansa edelläkävijä Suomessa.

9.9.2020 Juha Vimpari:

Vapaaehtoistoiminta yhteiskunnan apuna

 

Juha Vimpari:

  • 48 v, syntynyt Kajaanissa
  • Insinööri (YAMK)
  • Työskennellyt Valmet Technologies Oy:n palveluksessa eri tehtävissä 27 v.

Juha on toiminut erittäin monipuolisesti luottamustehtävissä eri vapaaehtoisjärjestöissä, kuten:

  • Jyväskylän Latu
  • Keski-Suomen maakuntajoukot
  • Vapaaehtoinen pelastuspalvelu
  • Rautpohjan VPK, jne

Kokonaisturvallisuus

  • Kokonaisturvallisuuden käsitettä avataan videolla, joka avautuu sivulla https://turvallisuuskomitea.fi/
  • Yhteiskunnan turvallisuusstrategia linjaa 3.sektorin tekijäksi kokonaisturvallisuudessa.
  • Jokaisella ihmisellä on vastuu ja velvollisuus vaikuttaa yhteiskunnan turvallisuuteen ja toimivuuteen, nyt siihen on mahdollisuus.
  • Yhteistyössä on voimaa ja jokaisella on erikoisosaamista, jota voidaan hyödyntää yhteiskunnan apuna.
  • Toiminnan lähtökohtana vaikuttavuus, mahdollisuudet ja osaamisen hyödyntäminen.
  • Pidetään kaikki mukana, jokainen tavallaan ja mahdollisuuksillaan.
  • Yhteiskunta kehittyy opastamalla ja mahdollisuuksilla, ei määräämällä tai rajoittamalla.

Käätyjen vaihto 2.9.2020

 

Me klubin jäsenet olemme kuulolla. Pian aloitamme.

Käätyjen vaihto 2.9.2020

Janne miettii suu supussa, milloin voimme aloittaa kokouksen. Rotarykello on 12.00.

Antti muistelee erikoista rotarivuottaan puheenjohtajana koronaolosuhteissa. Kaikki arvostamme suuresti hänen tekemäänsä työtä poikkeusolosuhteissa. Loimme uusia käytäntöjä, joita nyt hyödynnämme tulevana vuonna.

Janne kiertää tervehtimässä kaikki meidät 19 läsnä olevaa jäsentä sekä tervehtii myös 5 viraalijäsentä.

Lopuksi Janne luo katsauksen tulevan rotaryvuoden suunnitelmiin. Paikalla vallitsee hyvä ilmapiiri. Loppukeskusteluissa koemme ystävyyttä ja mieli on jollain tapaa virkeä. Kyllä tästä tulee taas hyvä rotaryvuosi. Olemme nousussa.

 

Tähä loppuun haluan laittaa rotarien neljän kysymyksen kokeen. Se on aina inspiroinut minua

ja olen yrittänyt näitä kysymyksiä noudattaa ollessani tiukoissa paikoissa.

 

Onko tämä totta?

Onko tämä oikeudenmukaista kaikkia asianosaisia kohtaan?

Luoko tämä hyvää tahtoa ja parantaako tämä ystävyyssuhteita?

Onko tämä kaikkien osapuolten edun mukaista?

 

Olemme Janne tukenasi.

PDF-tiedostoLuokite-esitelmä muokattu 1.pdf (919 kB)
2020-11-04 Anja Lehtosen luokite-esitelmän liitetiedosto
Ennen kuin Iina aloitti esityksensä uusi jäsenemme Matti Roitto esittäytyi meille 19 paikalla ja viidelle etänä olevalle jäsenelle. Matti on kuvassa keskellä tutkimassa historian asiantuntijana yhdistyksemme historiaa ja matrikkelia. Kummina on Past President Antti Rastela.
Presidenttimme Jarin seuratessa Iina aloittaa esityksensä kertomalla, että hän kulkenut elämänsä tietä Imatra-Hamina-Jyväskylä-Helsinki-Jyväskylä-reittiä. Kummina on Riikka Kaartamo. Aviomies Timon lisäksi perheeseen kuuluu Aleksi 17 v. ja Aaro 15 v. Palokan Nuutissa Iina uneksii hänelle tärkeästä merestä, jonka kimmellys on aivan uskomaton verrattuna järvien kimmellyksiin. Nuoruudessa oli urheilu tärkeää (hiihto, laskettelu, yleisurheilu ja tennis) ja nyt lenkkeily, laskettelu ja kuntosali. Lätkä-äitinä myös Jypin pelit ovat tulleet kuvaan. "Tykkään valtavasti yhdistystoiminnasta".
"Yhdistän itseeni seuraavia asioita: positiivisuus, luotettavuus, joustavuus, pitkäjänteisyys, määrätietoisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, vauhti ja vaaralliset tilanteet, yritteliäisyys ja ahkeruus".
Tässä näette osaamiseni ja vahvuuteni työelämässä. Myynti, markkinointi ja johtaminen ovat olleet alusta lähtien urallani tärkeitä osaamisalueita. Vähitellen osaamiseni on täydentynyt HR/taloushallinto-osaamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen yleensä.
Työhistoriani alkoi karkkikauppiaana Haminassa ja ilman muuta kun Haminassa ollaan Sotilaskodissa eli Sotkussa Suomen puolulustusta takaamassa. Itseäni kiinnosti tietysti Steinerkoulu. Steinerkoulun Suomeen toi Markku Wileniuksen isä ja Markku on Tiimiakatemian ystävänä vertaillut molempien oppimiskäsitystä kiinnostavasti. Iinan pisteet vaan nousivat tässä kohdin. Kahdeksan vuotta hän hoiti Jyväskylän Steinerkoulun kaikki asiat paitsi opettamisen. Iina kertoi oppineensa yksityisen koulun arjesta valtavasti mm. miten rahat tulevat peruskouluun ja miten valtavasti kouluun kuuluu lainsäädäntöä. Hienoja aikoja. Kiinnostus yrittämiseen johti oman yrityksen, Merituuli Advisors, perustamiseen sekä osakkuuteen JPOND-Jyväskylään. Merituuli tuottaa palveluja yrityksille ja on mukana asiakkaidensa bisneksen kehittämisessä. JPOND on tilitoimisto, joka ei enää ole tilitoimisto perinteisellä tavalla, koska tekoäly tekee nyt rutiinit ja tietää, että debet on aina ikkunan puolella.
"Olen yrittäjä ja aina tartun johonkin asiakkaan pullonkaulaan esim. myynnin kehittämiseen". Meri on Iinalle tärkeää ja siksi se näkyy yrityksen nimessäkin. Voimia Iina hakee Virolahden mökiltä.
Ja me ihmettelimme: "Miten joku ehtii niin paljon?" Olemme saaneet ahkeran ja aktiivisen jäsenen ja tulevan puheenjohtajan jäseneksemme. Klubimme kannustava ilmapiiri ja lämmin ilmapiiri jatkuu...

Iina Cronsin (1. sihteeri) talous- ja henkilöstöhallinnon luokite-esitelmä 11.11.2020

 

 

PDF-tiedostoKahvista.pdf (6.0 MB)
PDF-tiedostoSanna-Mari Jyrinkoski 10.3.2021.pdf (5.7 MB)
Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät: Yrittäjien ja rotareiden yhteistyömahdollisuudet
PDF-tiedostoRotaryEsitelmä24032021USAULKOPOLITIIKKA.pdf (5.0 MB)
Matti Roitto, luokite-esitelmä 24.3.2021